Anekdootteja lennonjohdosta

[Juha Lahtonen 5]

9 tuntia sitten, Juha Lampi kirjoitti:

Tämä tietotekninen ohjelmaympäristöjen kaappaus käyttäjiltä sovelluskehittäjille on tooooodella iso ongelma. Työympäristö muuttuu villisti, päivityksiä sataa saneluina, ja käyttäjän tulee juosta kovaa pysyäkseen paikoillaan…

Nyt on pakko osallistua tähän keskusteluun ja puolustaa vähän omia kolleegoita, vaikka en olekaan itse koskaan kirjoittanut yhtäkään lentämiseen liittyvää koodiriviä.

Koodarit tekevät ohjelmia asiakkaan suunnitelmien pohjalta. Lisäksi lopputulos on hyväksytetty asiakkaalla ennen kuin se ikinä pääsee tuotantokäyttöön. Jos sinne tulee muutoksia villisti, osoittaisin kyllä ennemminkin sormella omaa työnantajaa joka tekee uusia suunnitelmia kuuntelematta loppukäyttäjiä. Päivitykset taas eivät aina ole pahasta. Niillä korjataan havaittuja bugeja ja parannetaan tietoturvaa.

[Esa Karanko 1 231]

Sormella osoittaminen

 

Annan käytännön esimerkin hyvää tarkoittavien tekniikan asiantuntijoiden kehittämästä turhasta toiminnosta ajalta ennen hiirtä: 

 

Vanhassa raakavideolla toteutetussa tutkanäytössä oli rullapallolla hallittu osoitin. Sillä pystyi osoittamaan (luovuttamaan) lentokoneen tunnistuksen viereisen tutkänäytän äärellä olevalle lennonjohtajalle. Pari näppäilyä tarvittiin myös. Useinmiten osoitinta tarvittiin samaan aikaan lukemaan muiden lentokoneiden toisiotutkavastaimien (transponderien) lähettämä korkeus.

 

Käytännössä oli paljon nopeampaa ja helpompaa ja varmempaa kurkottaa naapuriputkelle ja osoittaa maalia (lentokonetta) sormella. Siis osoittaa sormella.

 

Esa

[Juha Lampi 270]

Tietoturva- ja bugipäivitykset, sekä käyttäjän toivomat käytettävyysparannukset ovat toki ookoo, mutta kun on virittänyt sovelluksen juuri itselleen sopivaksi ja seuraavassa pakkopäivityksessä koko tuttu työympäristö toivottuine ominaisuuksineen on pyytämättä kadonnut, aikaa ja tarmoa katoaa tuloksen teosta. Esimerkiksi AutoCad, jossa tietenkin on huolehdittu myös siitä, ettei vanhempi ohjelmaversio kykene avaamaan uudella tehtyjä tiedostoja. Kuulu ilmailulääkäri Pekka Oksanen taisi muuten vielä ennen Terveystalolle siirtymistä käyttää DOS-sovellusta

[Jaakko Männistö 268]

Vanhoina hyvinä aikoina kun Seinäjoella operoi Wasawings (legendaarinen) ja suomenmaassa lakkoilivat Alkon myyjät,Ww järjesti ns."viinalentoja" Uumajaan. Taas lähestyi iso Cessna länneltä,oliko tuo nyt sitten milloin WWS,WWA tai WWR,pilotti huikkasi jaksolle "Seinäjoen afis Tuplawiski Koskenkorvan tasalla kohti kenttää....

[Jukka Siirilä 80]

24.8.2023 at 00.03, Heikki Tynys kirjoitti:

Tämä on ikävän totta joka alalla. Kehityspuolella on porukkaa, ns. "enterinpainajia", joilla ei ole isoakaan käsitystä siitä, mitä maastossa todellisuudessa tapahtuu. Loppukäyttäjät sitten viilaavat homman toimivaksi.

Kummallakin puolella pöytää istuneena voin sanoa, että tilanne ei yleensä ole ollenkaan näin yksinkertainen. Olen useita kertoja törmännyt tilanteeseen, että loppukäyttäjiä on vituttanut joku ohje ja sen käytettävyys vuosia. Kaikki tiesivät, että se on ihan perseestä ja ei toimi. Sitten ohjeen tehnyt heppu sattuu olemaan kerran paikalla ja kuulee, että se on pielessä. Käydään seuraava keskustelu

"Ai se ei toimi. Mikäs siinä on vikana?"

"Se on ihan perseestä. Mikään ei toimi"

"No kiva, annas kun katson"

"Tämä on päivitetty viimeksi 5 vuotta sitten. Miksi se on lakannut toimimasta?"

"Se ei ole koskaan toiminut"

"Miten teistä kukaan ei ole saanut kerrottua tätä eteenpäin? Ohjeen päivitys kestää noin pari päivää ja sen jälkeen se toimii"

"Nokun ei me, kun me nyt ja kun aina on tehty ja ei oikein ja silleen."

Tämän jälkeen loppukäyttäjillä oli toimiva ohje parin päivän päästä käsissään.

[Pasi Sutinen 10]

Olin lento-oppilaan kanssa VFR lennolla Lahdesta Turun kautta Skavstaan.

Kaikki meni hienosti, kunnes lento-oppilas teki veret seisauttavan avauskutsun TURUN Tornille: ”PIRKKALA Tower Oscar Hotel [..] information kilo request clearance”. Sekunnin murto-osan aikana ennätin jo miettiä, että tästä tulee kyllä orbit left:iä ainakin 10 kierrosta… Päätin yrittää tilanteen pelastamista ja painoin tangenttia ja vetäisin ”Turku tower Oscar Hotel [..]…” korostaen Turkua lähes ylistävässä äänensävyssä. Jäin kauhunsekaisesti odottamaan mitä tästä nyt seuraa...

Onneksi Lennonjohtaja armahti meidät toteamalla suomeksi että ”hyvin tarpeellinen korjaus” ja jatkoi sitten selvityksellä suoraan perusosalle.

Kerroin sitten lento-oppilaalle, että kaikista niistä virhemahdollisuuksista mitä on mahdollista tehdä niin Turun ja Pirkkalan lennonjohtoja ei kutsuta jatkossa toistensa kutsuilla edes vahingossa.

[Seppo Kolehmainen 1 819]

Kun aloitin Austrian Airlinesillä vuonna 1977, yhtiö lensi sekä Tel Aviviin että moneen arabimaahan. Kouluttajakippari opasti vähän samaan sävyyn, että Tel Avivia lähestyttäessä avauskutsussa sanotaan "shalom" ja arabimaihin mentäessä "saloma lekum" (on muitakin kirjoitusasuja). Äläkä ikinä, edes vahingossa sekoita näitä kahta avauskutsussa.

Seppo

[Teppo Sarpila 53]

Komppaan Seppoa! Noita aikoja kaverini kauppamatkustaja reissasi lähi-idän maissa. Eri maihin piti olla eri passi. Kumminkin Egyptin matkalla oli Israelin passi unohtunut taskuun. Riippui viikon tyrmän seinällä. Ohje minulle:" Hommaa teryleenipuku. Säilyy siistinä".

[Teppo Sarpila 53]

Sitten vähän harvinaisempi Anekdootti! Kait tämäkin on sellainen? Ainakin kertomus on tosi.

Seitsemänkymmen luvun alussa Ilmavoimissa oli tapa, ennenkun nuoret ohjaajat päästettiin yksin lentämään tosimatalasuunnislennot Fougalla, piti lentää yksin ns. Semimatalalento. Se lennettiin tasaisella 100m lentokorkeudella QFE:llä eli korkeudella starttipaikasta.  Matalalennoissa Fougan lentonopeutena käytettiin 400km/h . Näin tehtiin ainakin Kauhavalla ja Luonetjärvellä.

Keväällä 1971 saimme kurssi-ja kämppäkaverini kanssa Luonetissa semimatalalentotehtävät. Lentokorkeus tuo 100 m QFE ja suunnistus lopetettiin lennonjohtotornin ylle. Kaverini lensi reitin pohjoisen alueella. Minä lensin etelässä. Starttasimme perä jälkeen, minä ensin ja kaveri sitten.

Suunnistus meni normaalisti kunnes lähestyin Luonettia etelästä ja aloin ottamaan yhteyttä lähestymislennonjohtoon, joka tapahtui pikkuisen Jyväskylän alapuolella. Jakso oli varattu pitkään ja olin jo Jyväskylän pohjoispuolella kun sain selvityksen. Sitten tornin jaksolle ja sama juttu. Jakso oli varattuna.

Kun vihdoin sain yhteyden torniin lennonjohtaja kysyi sijaintiani. Vastasin, että TIKKAKOSKENKIRKONTASALLA, niin nopeasti kuin pystyin. Vastaus huutaen: " ARGH! TE AJATTE YHTEEN! ÄÄÄ....". Kun huuto alkoi nostin katseeni lennonjohtotornista horisonttiin. Ja totta tosiaan sieltä oli tulossa Fouga vastaan. Kaverini oli jo huomannut minut ja väisti oikealle lentosuunnastaan ja ylös. Minä en paljon vaivautunut väistämään. Ei ollut tarvis. Huom! Laskin myöhemmin, että kirkolta tornille meni 10 sek ,  kun ajoi 400 km/h.

Sitten oli lennonjohdossa hiljaista. Mitään ei tullut vastaukseksi, vaikka kuinka yritimme saada laskeutumisselvitystä. Aikamme kun yritimme, katsoin tilanteen ja sanoin kaverille, että mää menen ensteks tuu perässä. Näin tehtiin.

Kun saimme koneet parkkiin plattalle, jäimme juttelemaan kaverin kanssa noin rennosti. Ei meidän mielestä tässä ollut mitään. Meidät tiputti maanpinnalle laivueen komentaja, joka puolijuoksua tuli hallista paljanpäin höyryten. Me siinä vedettiin asentoa ja tervehdystä: Herra Majuri tehtävä...". Vastaus tuli puolessa välissä:"Mitä hel... te oikein törmäilette...".

Kirjallisuushommiin siitä jouduttiin. Kun pähkäilimme eri tehtäväaikoja ja starttiaikoja, tulimme siihen tulokseen, että, jos oltais yritetty , ei olisi onnistunut.

Vika meni lähestymisen piikkiin, mutta näin jälkikäteen mietittynä tehtävänannossa oli myös parannettavaa.

Lennonjohtaja, tunnettu sotilassellainen, toivuttuaan antoi lausuntoja, että Red Arowwsikkin jäi toiseksi. Mekanikot, jotka odottivat meitä tulevaksi hallin seinustalla, ihmettelivät Fougan nopeaa käännöstä.

Itse olen tyytyväinen kaverini  huomio- ja reakointikykyyn, ettemme olisi ruma luku tilastoissa.

Muokattu: Tammikuu 12, 2024, käyttäjä: Teppo Sarpila

[Esa Karanko 1 231]

Kuka lennonjohtajaksi?

 

Hyvä lennonjohtaja muistuttaa ison orkesterin kapellimestaria. Kaikki narut ovat tiukasti käsissä. Harmonia vallitsee. Epäsointuja ei ole. Pilotit ja muut osallistujat huomaavat sen. Virhe ei ole vaihtoehto. 

 

Hyvä lennonjohtaja on kuin Jumalasta seuraava, eikä välttämättä alaspäin. Parhaat hakeutuvat kaikkein vaativimpiin paikkoihin. Ego ei mahdu pienempiin ympyröihin.

 

Kallonkutistajat kertovat, että noin yhdellä prosentilla ihmisistä on erinomaiset edellytykset lennonjohtajaksi. Niitä ovat hyvä avaruudellinen hahmottaminen, simultaanikapasiteetti, verbaalinen lahjakkuus ja paineensieto.

 

Yksi prosentti 5,5 miljoonasta suomalaisesta on 55 000. Ainakin niin monta lennonjohtajaksi kelpaavaa Suomessa on. He eivät itse tiedä sitä ja ammatti ei ehkä kiinnosta.

 

Lentotaidosta on hyötyä. Varsinkin mittarilentokelpuutus ja ammattilentäjän pätevyys edesauttavat lennonjohtamisen ymmärtämistä.

 

Aikoinaan oli työlästä löytää tarpeeksi monta hyvää oppilasta lennonjohtajakurssille. Ala voi olla monelle nuorelle vieläkin outo.

 

Elokuva Pushing Tin  Riskirajoilla (1999) - IMDb  on amerikkalaisesta tutkalennonjohdosta (TRACON). Tunnelma ja Billy Bob Thorntonin ja John Cusackin roolihahmot muistuttavat oikeita aikalailla.

 

Esa

[Esa Karanko 1 231]

Helsingin torni 50 vuotta sitten

 

Vasemmalla lennonjohtaja Riitta Hyvärinen rullauksessa (121,8 mHz), keskellä Esa Karanko siirtymässä rullauksesta lähilennonjohtajaksi ja oikealla lähilennonjohdossa (118,6 mHz) Eero Tulosmaa valmistautumassa taukoon. Lähilennonjohtaja hoiti myös autotaajjuuta (121,9 mHz). Yövuorossa kaikki tehtävät oli yhdistty yhdelle lennonohtajalle.

 

Pyöreä näyttölaite on VHF -radiopeilari. Siitä näki missä suunnassa kulloinkin puhuva lentokone on. Kuvan alareunassa pilkottaa valkoinen hälytyspuhelimen luuri. Kun sen nosti, niin sireeni soi paloasemalla ja lennonjohtajan puhe kuului kaiuttimista. Tornin siivoja nosti luurin vahingossa muutaman kerran ja juoksutti pelastushekilöstöä.

 

Esa

[Markku Koponen 61]

6.1.2024 at 13.02, Pasi Sutinen kirjoitti:

Olin lento-oppilaan kanssa VFR lennolla Lahdesta Turun kautta Skavstaan.

Kaikki meni hienosti, kunnes lento-oppilas teki veret seisauttavan avauskutsun TURUN Tornille: ”PIRKKALA Tower Oscar Hotel [..] information kilo request clearance”. Sekunnin murto-osan aikana ennätin jo miettiä, että tästä tulee kyllä orbit left:iä ainakin 10 kierrosta… Päätin yrittää tilanteen pelastamista ja painoin tangenttia ja vetäisin ”Turku tower Oscar Hotel [..]…” korostaen Turkua lähes ylistävässä äänensävyssä. Jäin kauhunsekaisesti odottamaan mitä tästä nyt seuraa...

Onneksi Lennonjohtaja armahti meidät toteamalla suomeksi että ”hyvin tarpeellinen korjaus” ja jatkoi sitten selvityksellä suoraan perusosalle.

 

Joskus, ku olin Savon keskuslentoasemalla TWR-harjoittelussa, niin kansallisen lentoyhtiön vuorokone aloitti kutsun: "Puijon torni, tässä xxxx....."

[Juha Lampi 270]

Minä kerran kutsuin ihan oikein Pirkkalaa, mutta olin vahingossa pyöräyttänyt Turun jakson radioon. Ojennus tuli aika väsyneen armollisella äänellä… Esan tornikuva toi mieleen lapsuuden, kun kerran Kavo Laurilan kanssa päästiin piipahtamaan EFHK:n tornissa hiljaisena aikana (vain yksi setä pyörittämässä karusellia).

[Juha H Huttunen 22]

Minua ohjeistettiin vastaavassa tilanteessa, xxx sinulla on väärät kivet.

[Esa Karanko 1 231]

Vanhan mopocessnan päivitys

 

Malmin lentokentällä asematason reunaan pysähtyneen OH-CSW:n pyrstöön törmäsi takaa päin OH-CSE. Onneksi vauhti ei ollut kova ja tähtimoottorin pyörimisnopeus on tyhjäkäynnillä hidas. Tärinä oli kuulemma kova, kun potkuri lyhensi mopocessnaa. Molempien lentokoneiden pilotit kupeerasivat heti kaiken. Mopocessnan pyrstön vauriot olivat huomattavia.

 

Päälle rullannut OH-CSE oli Cessna 195B kannuslentokone. Maassa sen ohjaamosta ei nähnyt eteen. Pilotti istui seitsemän sylinterisen Jacobs tähtimoottorin takana. Se peitti näkyvyyden. Rullatessa piti mutkitella ja samalla kurkkia ettei tiellä ole mitään. Tämän kannuskoneen käsittely maassa oli monesti hankalampaa kuin ilmassa. Ĺennolla näkyvyys eteenpäin oli erinomainen.

 

RV-Aviationin Rauno "Rauski" Virtanen korjasi ja modernisoi OH-CSW:n. Hän sovitti siihen ehjän pyrstön. Se oli otettu jonkun vakuutusyhtiön lunastamasta romuttuneesta uudemmasta Cessnasta. Alkuperäinen pysty sivuperäsin sai mennä. Samalla lentokoneen maalaus sai ajanmukaisen päivityksen. Kolarin myötä vanhasta Cessnasta tuli kuin uusi. Rauski osasi lentokoneiden korjaamisen.

 

Esa

[Seppo Kohonen 311]

Pitipä ihan uteliaisuutta kaivaa kuvat em. koneista: OH-CSW ennen ja jälkeen. Ja sitten vielä OH-CSE

EDIT: Ennen-linkin takana onkin OH-CSV. CSW:stä ei löydy kuvaa ennen 1969 tehtyä muutosta.

Muokattu: Huhtikuu 16, 2024, käyttäjä: Seppo Kohonen
Väärä linkki.

[Tatu Koiranen 1 726]

1 tunti sitten, Seppo Kohonen kirjoitti:

Pitipä ihan uteliaisuutta kaivaa kuvat em. koneista: OH-CSW ennen ja jälkeen. Ja sitten vielä OH-CSE

Tuo ennen kuva on CSV:stä, ei CSW:stä. Rekkari pysyi kai kuitenkin samana?

[Markku Kanninen 447]

OH-CSW 1997 EFOU.

[Markku Kanninen 447]

ja vielä OH-CSE 1987 EFOU

[Seppo Kohonen 311]

15/04/2024 at 19.13, Tatu Koiranen kirjoitti:

Tuo ennen kuva on CSV:stä, ei CSW:stä. Rekkari pysyi kai kuitenkin samana?

Kappas. Mikähän lie ajatuskatko tullut kuvaa etsiessä.

Edes alkuperäisellä tunnuksella N4598U tai runkonumerolla 150-60598 ei löytynyt kuvia.

[Tatu Koiranen 1 726]

44 minuuttia sitten, Seppo Kohonen kirjoitti:

Kappas. Mikähän lie ajatuskatko tullut kuvaa etsiessä.

Edes alkuperäisellä tunnuksella N4598U tai runkonumerolla 150-60598 ei löytynyt kuvia.

Jooh.. Eipä sillä, varmaan osui ulkonäöllisesti silti aika lähelle :-)

[Esa Karanko 1 231]

OH-CSW taisi kumminkin säilyä vuoden 1964 D -mallina, vaikka se näyttää uudemmalta F:ltä. Samaan tapaan kuin Finnairilla oli C-47 ja C-48 koneita, jotka olivat DC-3:n näköisiä. Lennonjohtajan näkökulmasta täsmälleen oikealla mallimerkinnällä ei ole merkitystä.

Netissä hoksasin, että OH-CSV:n näköisiä vanhoja pikkucessnoja, joissa on suora takarunko ilman takaikkunaa, pidetään aerodynaamisesti parhaina. Helppo olla samaa mieltä. Harjoittelin aikoinaan syöksykierteitä OH-CSV:lla.

 

Esa

[Seppo Kohonen 311]

10 tuntia sitten, Esa Karanko kirjoitti:

OH-CSW taisi kumminkin säilyä vuoden 1964 D -mallina, vaikka se näyttää uudemmalta F:ltä. Samaan tapaan kuin Finnairilla oli C-47 ja C-48 koneita, jotka olivat DC-3:n näköisiä. Lennonjohtajan näkökulmasta täsmälleen oikealla mallimerkinnällä ei ole merkitystä.

Kuvia hakiessa OH-CSW:n malliksi mainittiin monessa yhteydessä "Cessna 150D Mod".

Tämä taitaa olla yksi vanhimmista kuvista. Päivätty 3.5.1970.

 

Muokattu: Huhtikuu 17, 2024, käyttäjä: Seppo Kohonen
Tarpeeton lainaus pois.

[Tatu Koiranen 1 726]

1 tunti sitten, Seppo Kohonen kirjoitti:

Kuvia hakiessa OH-CSW:n malliksi mainittiin monessa yhteydessä "Cessna 150D Mod".

Kyllä vain, sama tieto on ilma-alusrekisterissä.

[Jukka Raunio 519]

Nämä löytyi Sierra Wiskistä pystyllä vakaimella. Omat kokoelmat + Kai Mellén.

Muokattu: Huhtikuu 18, 2024, käyttäjä: Jukka Raunio
kuvan lisäys