lentokoneiden tunnuksia

[Antton Rintala 0]

voisitteko te jotka paremmin tiedätte, kertoa eri maiden lentokoneiden tunnuksia..

esim. mitä olen katsonut, suomalaisissa koneissa on OH-jakolmekirjainta.. mutta mikä se on esim. venäläisissä koneissa? (juuri sen erityisesti haluaisin tietää, mutta muidenkin maiden tunnukset olisivat kivoja..)

[Harri Koskinen 290]

Kansallisuustunnukset löytyvät Ilmailuhallinnon nettisivulta http://www.ilmailuhallinto.fi/kansainvaliset_tunnukset?maa=A.

[Antton Rintala 0]

Kansallisuustunnukset löytyvät Ilmailuhallinnon nettisivulta http://www.ilmailuhallinto.fi/kansainvaliset_tunnukset?maa=A.

 

kiitos, mutta onko se aina noiden perään (viiva) -jakolmekirjainta.. vai mistä sen tietää?

[Guest helopilot1]

Ei mistään, se pitää arvata

[Harri Koskinen 290]

Yleensä on väliviiva paitsi esim. N (Yhdysvallat), JA (Japani) ja HL (Etelä-Korea) ei ole. Jos kansallisuustunnus on kaksikirjaiminen, niin loppuosa on yleensä kolmikirjaiminen, mutta poikkeuksiakin on joissakin maissa. Jos kansallisuustunnus on yksikirjaiminen (esim. D-, F-, G-), niin loppuosa on nelikirjaiminen. (Lisäksi purjekoneilla ja ultrakevyillä loppuosa voi koostua numeroista.)

 

EDIT: JA ja HL lisätty.

[Ilari Uotila 27]

Millä logiikalla nuo kansallisuustunnukset on alkujaan määrätty? Joittenkin maitten tunnukset on johdettu maan nimestä, mutta suuri osa ei liityy maan nimeen mitenkään. Suomi vaihtoi aikanaan autoissa, postiliikenteessä ja monessa muussakin käytetyn SF:n FI/FIN-tunnukseen. Miksi ei lentokoneissa?

[Esa Kaihlanen 97]

Oliko niin, että kun noita maatunnuksia aikoinaan jaettiin, niin Ranska varasi itselleen kaikki F-alkuiset tunnusyhdistelmät...

 

-Esa

[Ilkka Toivanen 2]

Koko lentokoneiden tunnushässäkkähän pohjautuu alunperin radiolaitekutsuihin eli lyhyesti sanottuna radiotunnuksiin. 1920-luvun loppupuolella nämä radiokutsut jaettiin standardinomaisesti globaalisti.

[Jari Alanko 0]

juu on kuulemma radioamatöörien keksimä sydeemi joka otettiin sitten kättöön lentokoneissakin, nykyään ovat jo aika lailla erilaiset vaikkakin usein on edelleen samat prefiksit koneilla ja radiomatööreillä...

[Markku Kanninen 447]

Ja vuoteen n.1932 oli yksi alkukirjain käytössä silloisissa ilmailumaissa. Suomessa K-, Ruotsissa S- jne. Vain muutama suuri ilmailumaa "sai" pitää alkuperäisen tunnuksensa: G-, F-, D-, I-, N-, jne.

Markku

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Hommaa säätelee ICAO:n Annex 7, jos joku sinne asti haluaa surffata.

 

Venäläisillä koneilla näkee ilmeisesti edelleen CCCP plus numerosarja-tunnuksia, RA- plus 5 numeroa tai RA plus 4 numeroa ja 1 kirjain... Ja Aeroflotilla VP-B tunnuksia, joiden pitäisi olla Bermudan tunnukset. Rekisteröity sinne?

 

Listattu ne on Wikipediassakin, jossa linkkejä sivuille ja muihin ICAO:n koodistoihin:

 

http://en.wikipedia.org/wiki/International_Civil_Aviation_Organisation

[Juha Paulavuo 21]

Ja Aeroflotilla VP-B tunnuksia, joiden pitäisi olla Bermudan tunnukset. Rekisteröity sinne?

 

Veroteknistä kikkailua. Venäjä on tosin huhujen mukaan poistamassa veroja ulkolaisilta lentokoneilta, verontarkoitus lienee oman lentokoneteollisuuden suosiminen.

[Antton Rintala 0]

 

Venäläisillä koneilla näkee ilmeisesti edelleen CCCP plus numerosarja-tunnuksia, RA- plus 5 numeroa tai RA plus 4 numeroa ja 1 kirjain... Ja Aeroflotilla VP-B tunnuksia, joiden pitäisi olla Bermudan tunnukset. Rekisteröity sinne?

 

 

mutta eli siis sen pitäisi olla RA-3kirjainta?

[Harri Koskinen 290]

mutta eli siis sen pitäisi olla RA-3kirjainta?

 

Ei pitäisi. Kirjoitin tuolla ylempänä, että jos kansallisuustunnus on kaksikirjaiminen, niin loppuosa on yleensä kolmikirjaiminen, mutta poikkeuksiakin on joissakin maissa. Venäjä on yksi poikkeus, eli RA ja viisi numeroa. (Jossakin yleisilmailukoneessa olen nähnyt RA ja neljä numeroa ja yksi kirjain.)

 

Ilkka: CCCP-tunnuksia ei ole näkynyt liikenteessä olevissa koneissa kovin kauan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kyllä RA (tai RF) maalattiin CCCP:n päälle hyvin pian. CCCP-tunnuksia ei enää näe kuin museokoneissa.

[Nils Rostedt 13]

Yleensä on väliviiva paitsi esim. N (Yhdysvallat), JA (Japani) ja HL (Etelä-Korea) ei ole. Jos kansallisuustunnus on kaksikirjaiminen, niin loppuosa on yleensä kolmikirjaiminen, mutta poikkeuksiakin on joissakin maissa. Jos kansallisuustunnus on yksikirjaiminen (esim. D-, F-, G-), niin loppuosa on nelikirjaiminen. (Lisäksi purjekoneilla ja ultrakevyillä loppuosa voi koostua numeroista.)

 

 

Ja Kiina on myös oma lukunsa. Arkistosta löytyy esimerkkejä liikennekoneista, missä B-kirjaimen ja väliviivan jälkeen on joko neli- tai viisinumeroinen luku tai neli- tai kolmikirjaiminen kirjainyhdistelmä. Esimerkkinä, viimeksi muistikortille tarttui Cathay Pacificin B747 tunnuksella B-HUI 

[Juha Paulavuo 21]

Ja Kiina on myös oma lukunsa. Arkistosta löytyy esimerkkejä liikennekoneista, missä B-kirjaimen ja väliviivan jälkeen on joko neli- tai viisinumeroinen luku tai neli- tai kolmikirjaiminen kirjainyhdistelmä.

Ja jotta saadaan okein sekavaksi tuo Kiinan tilanne, niin sekä Kiinan kansantasavalta että Taiwan käyttävät molemmat tunnusta B-

 

[Harri Koskinen 290]

Ja Kiina on myös oma lukunsa. Arkistosta löytyy esimerkkejä liikennekoneista, missä B-kirjaimen ja väliviivan jälkeen on joko neli- tai viisinumeroinen luku tai neli- tai kolmikirjaiminen kirjainyhdistelmä. Esimerkkinä, viimeksi muistikortille tarttui Cathay Pacificin B747 tunnuksella B-HUI 

 

Kiinan kolmikirjaimiset kirjainyhdistelmät selittyvät Hong Kongiin ja Macaoon rekisteröidyistä koneista. Ennen aluiden siirtymistä Kiinan hallintaan 1990-luvun lopulla niiden lentokoneet oli rekisteröity omilla kansallisuustunnuksilla VR-H ja CS-M, joiden molempien jäljessä oli kaksi kirjainta. Kiinalle siirtymisen yhteydessä rekisteritunnuksen väliviivaa edeltävä osa korvattiin Kiinan kansallisuustunnuksella B ja väliviivan jälkeiset kolme kirjainta jätettiin ennalleen.