Matkaseuraksi EFHF-EFJY 20.4

[Peter Lord 186]

No sitten se on selvästikin tutkavektoreissa ILSiin radalle 30..

 

Hmmm.. Olisiko? Katsopas COM1 taajuus jolla kommunikoidaan.

[Tuomas Kuosmanen 51]

Jenkkilässähän EAA:lla (experimental aircraft association) on se "Young Eagles" -ohjelma minkä tarkoitus on "lennättää" nuoria ilmailusta kiinnostuneita tyttöjä ja poikia pienkoneiden kyydissä, idea on että jokainen hommaan ilmoittautunut pääsee takuulla kerran kyytiin.

 

En tiedä sitten voisiko jotain tuon tapaista kehittää Suomeen, ainakin varmaan jos mitään kuluja ei jaeta jne, homma ei liene ansiolentoa vaikka tarkoituksena olisikin "kerätä jatkuvasti tällaisia porukoita" jos pilotti vastaa itse kuluista?  Toki sitten vastuukysymykset on aika olennainen juttu jos kovin isossa skaalassa tämmöistä alkaa tehdä ja esim. pistäisi foorumiin threadin missä voisi ilmoitella paikoista ja kiinnostuneista. Mutta sinänsähän tuo olisi harrasteilmailulle erinomaisen hyvää PR-toimintaa kyllä. Mutta miten tehdä se kunnolla ja fiksusti?

 

//T

 

[Antti Laukkanen 15]

No sitten se on selvästikin tutkavektoreissa ILSiin radalle 30..

 

Mikä kumman rata? Sehän on kiitoTIE 

[Oskari Tähtinen 0]

Edellisten jatkoksi... Lo Vac valo palaa erheellisesti. Todennäköisesti tehoja olet alkanut vähentää laippanopeuksille pääsemiseksi ja tämän takia autopilotti komentaa trimmaamaan ylöspäin... 

 

-Oskari

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Tarkennetaan sitten....

 

DME:n näyttö jaksolla 110.90 osoittaakin LLZ JY Rwy 30:neen, paired GP/DME eli ollaan 12,4 NM runway 30:n KYNNYKSELTÄ. Enpä ole tuollaista ennen nähnyt, mutta siitä onkin 10 vuotta aikaa, kun olin viimeksi Arrowin puikoissa, ja menetelmätkin ovat muuttuneet siitä, kun IFR-karttoja katselin.

 

ADF:n primääritaajuus 296 on NDB JYV eli ILS DME Y RWY 30-menetelmän IAF (initial approach fix). 306 L on sisempi locator.

 

CHT ja EGT menivät sekaisin...ei ollut noita näyttöjä Arroweissa, mutta olisi ehkä pitänyt muistaa Aztecista ja Navajosta.

 

Lasiohjaamonäytöt ovat meikäläiselle vaikeita, kun ei ole FS:ääkään (vielä)...Otaksuisin, että ollaan kaartamassa vasemmalle LLZ:n linjaan 30:lle, koska track on vielä 030. Tai jotain siihen suuntaan.

 

Sitten vielä, pari erillistä minulle tuntematonta näyttöä näyttää lukemaa 22 tai 2,2 tai jotakin...niistä en tiedä. Air temp? Manifold pressure 22 inches?? Alt 2200? 2200 rpm? Ylempi on monitoiminäyttö, jonka funktioista ei ole hajuakaan. Jos olisi vaikkapa erillinen GPS, niin 2,2 NM seuraavaan waypointtiin?

 

Ja Com 1 taajuus on joko Jyskälä TWR tai APP ?

 

EDIT: hienosäätöä...

[Peter Lord 186]

Tarkennetaan sitten....

 

DME:n näyttö jaksolla 110.90 osoittaakin LLZ JY Rwy 30:neen, paired GP/DME eli ollaan 12,4 NM runway 30:n KYNNYKSELTÄ. Enpä ole tuollaista ennen nähnyt, mutta siitä onkin 10 vuotta aikaa, kun olin viimeksi Arrowin puikoissa, ja menetelmätkin ovat muuttuneet siitä, kun IFR-karttoja katselin.

JUURI NÄIN.

 

 

ADF:n primääritaajuus 296 on NDB JYV eli ILS DME Y RWY 30-menetelmän IAF (initial approach fix). 306 L on sisempi locator.

JA MYÖS NÄINKIN.  Tosin juuri tässä tilantessa se ADF on lähinnä "nice-to-have" indikaatio koska yleennsä lennetään "ILS DME Z" -menetelmän mukaan jossa NDB-majakat on korvattu DME-fixeillä kynnykseltä, samoin ylösvetomentelmä vie VOR/DME -fixille eikä JYV NDB:lle.  Tämä käytäntö alkoi yleistyä kun meille tuli maahan Hornetit joissa ei ole ADF-vastaanottimia ensinkään.

 

 

CHT ja EGT menivät sekaisin...ei ollut noita näyttöjä Arroweissa, mutta olisi ehkä pitänyt muistaa Aztecista ja Navajosta.

Joo, "kehitys kehittyy".  Siinä moottorinvalvonta (EDM-800 -) indikaattori näyttää lämpötiloja (myös virtauksia, RPM:ää ja ahtopainetta vuron perään).  Noiden pylväiden yläpuolella näkyy koko ajan moottorin tuottama suhteellinen teho (xx %) jota ko. indikaattori päättelee eri mittaustulosten perusteella.  http://www.jpinstruments.com/edm_800.html

 

 

Lasiohjaamonäytöt ovat meikäläiselle vaikeita, kun ei ole FS:ääkään (vielä)...Otaksuisin, että ollaan kaartamassa vasemmalle LLZ:n linjaan 30:lle, koska track on vielä 030. Tai jotain siihen suuntaan.

AIVAN OIKEIN.  KAARROSSA OLLAAN, HAKEUTUMASSA (GPS:n AVULLA) SUUNTASÄTEESEEN.  (Tässä vaiheessa A/P lentää  siis vielä GPSS-moodissa ja juuri kuvan oton jälkeen vaihdettiin A/P NAV/APR -moodiin jolloin se hakeutui suuntasäteeseen ja jäi odottamaan lukittumista liukusäteesen).

 

 

Sitten vielä, pari erillistä minulle tuntematonta näyttöä näyttää lukemaa 22 tai 2,2 tai jotakin...niistä en tiedä. Air temp? Manifold pressure 22 inches?? Alt 2200? 2200 rpm? Ylempi on monitoiminäyttö, jonka funktioista ei ole hajuakaan. Jos olisi vaikkapa erillinen GPS, niin 2,2 NM seuraavaan waypointtiin?

"2.2" ON autopilotin korkeusvalitsimeen asetettu (jo saavutettu) välilhestymiskorkeus, johon tultiin,  kun ajettiin sisään tätä vakiotuloreittiä.

Alempana taulussa on taas (virta-avaimen oikealla puolella) digitaalinen ahtopainemittari.

 

Ja Com 1 taajuus on joko Jyskälä TWR tai APP ?

TORNIHAN SE

 

 

EDIT: hienosäätöä...

 

Kyllä alan mies näköjään vastaukset löytää.

Tässä tapauksessa tulimme XEDOG 1 B vakiotuloreittiä ILS DME Z-lähestymiseen.  Vakiotuloreitillä on mukana 15 NM DME arc jonka autopilotti ajoi Garmin GNS530 tietokannassa olevan "kuvan" mukaisesti. 

 

Se "monitoiminäyttö" on juuri tämä Garmin 530 COM/NAV/LS/[iFR-]GPS ja niin edelleen) joka parhaillaan näyttää, että olemme DME Arc:in lopussa ja aloittamassa kaartoa finaalilinjalle RWY30.

 

Itse asiassa olemme tuossa siis ohittaneet RNAV-fixin D135O (o niinkuin oscar) eli LNE radiaalin R135,  15 NM etäisyydellä (O-kirjain on aakkosten 15. kirjain) jossa kohdassa voidaan aloittaa finaalikaarto.  Autopilotti (S-TEC System 60-2 & GPSS, ks.  http://www.s-tec.com/pdf/SYS602.pdf ) on päätellyt yhdessä Garminin kanssa kaarron aloituspisteen niin, että mittarikkarto tuo koneen suoraan arcilta finaalilinjan keskelle. (tämä ominaisuus on nimeltään 'GPS ROLL Steering, GPSS'; katso vaikka  http://www.s-tec.com/pdf/gpss.pdf jos kiinnostaa enemmän)

 

 

Jos haluat tutustua lähemmin Garminiin, käy osoitteessa http://www.garmin.com/aviation/ ja lataa omalle koneellesi garminin imlainen GNS430 tai 530 -simulaattori ja ko. laitteen POH.

 

Lisäksi

http://www.s-tec.com/pdf/SYS602.pdf

 

 

Niin, ja ja se MITTAAMATON kunnia on varmasti ansaittu ...

 

MITATAAN rajoitetumpi määrä kunniaa vastaavasti Samille. 

 

 

Peter

 

EDIT: pari URL:ia

[Guest mazze]

PS. foorumilaiset - onko tällaisille "siipipaikoille" sosiaalista tilausta jatkossa ?

Retorinen kysymys?

[Peter Lord 186]

Retorinen kysymys?

No mistä teitä tietää ....

[Sami Virkkula 0]

No mistä teitä tietää ....

 

joo eihän näistä tiedäkkään kun vaativat kuitenkin FMC:tä

 

Mukavaahan se on aina päästä pikku rutkujen kyytiin kun siinä on sitä oikeaa lentämisen meininkiä.

[Peter Lord 186]

Nin, pohjimmiltaanhan kyse voi olla kahdesta aivan eri asiasta; tietokoneen käyttötaidosta tai lentotaidosta. 

Vanha sodan käynyt lukion lehtorimme tokaisi aika ajoin, että "ne on eri miehet jotka ruumiita TEKEE kuin ne jotka niitä PESEE" ...

Kaikella kunnioituksella kaikkia virtuaalihenkilöitä kohtaan, edelleenkin.

 

Peter

[Kimmo Huoviala 1]

...

DME:n näyttö jaksolla 110.90 osoittaakin LLZ JY Rwy 30:neen, paired GP/DME eli ollaan 12,4 NM runway 30:n KYNNYKSELTÄ. Enpä ole tuollaista ennen nähnyt, mutta siitä onkin 10 vuotta aikaa, kun olin viimeksi Arrowin puikoissa, ja menetelmätkin ovat muuttuneet siitä, kun IFR-karttoja katselin.

...

 

Pilkun n****n..

 

DME ei ole kynnyksellä, vaan GP:n mastossa joka on 300.98m kynnykseltä sisäänpäin.

 

Ja kuka ajaa perinteistä menetelmää RNAVilla? RNAV GNSS kuvajaiset ovat vasta tulossa Jyskälään..

[Peter Lord 186]

Pilkun n****n..

 

DME ei ole kynnyksellä, vaan GP:n mastossa joka on 300.98m kynnykseltä sisäänpäin.

 

Ja kuka ajaa perinteistä menetelmää RNAVilla? RNAV GNSS kuvajaiset ovat vasta tulossa Jyskälään..

 

Aah, nyt päästään pilkulle... 

 

DME tosiaan näyttää nollaa kosketuskohdassa.

 

Kerropa tarkemmin, mikä sinun mielestäsi on esteenä vakiotuloreitin lentämiselle RNAV-laitteistoa käyttäen?

 

Ainakin tässä koneessa autopilotti lentää ARC:in käsin koskematta.

Samaan aikaan  meillä on EFIS-näytössä

- ARC:in kaareva reittiviiva

- ja koneen symboli sillä

- VOR-RMI (LNE) ;

- DME-lukema (LNE)

- GS

- etäsisyydet seuraavaan waypointiin jne

 

Samoin GPS:n näytössä näkyy ARC ja koneen sijainti sillä sekä nopeudet ja ajat

 

Jos katsot tarkemmin valokuvaa, saatat nähdä että kone on vakiolähestymisreitin (DME arc) lopussa, vielä FAF:n takana.  Tässä vaiheessa lienee aivan luonnollista käyttää parhaan suunnistustarkkuuden antavaa, IFR-hyväksyttyä laitetta pääasialliseen suunnistamiseen. 

 

Juuri kuvan ottohetken jälkeen vaihdettiin A/P NAV/APR moodiin jossa suunnistus perustuu maalaitteeseen (ILS LLZ/GP).

 

Kerropa siis, mitä sinä teksisit toisin?

 

Peter

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Joo, enpä minäkään tullut ajatelleeksi, että liukupolku ei osoita kynnykselle, vaan (netin mukaan) yleensä n. 1000 ft kynnyksen jälkeen olevalle TDZ:lle eli Touch Down Zone:lle (kosketuskohta).

 

Olettaisin, että jos GP-antenni olisi kynnyksellä, vaarana olisi laskun meneminen liian alas liian aikaisin, eli tonttiin?

 

Kuten sanoin, en ole IFR-karttojen tai menetelmien ekspertti, joten kynnys tuli ensimmäisenä mieleen.

 

Ihan hyvä, että joku tarkentaa. Sitä vartenhan foorumi on olemassa, että saataisiin esille mahd. oikeata tietoa kansalle.

 

Lisätään vielä yksi juttu: Alempi Bendix/King radioviipale, oletettavasti COM/NAV 2, näyttää taajuutta 134.15 eli Jyväskylän englanninkielisen ATIS-palvelun jaksoa, joten sitä on jossain vaiheessa kuunneltu?

[Peter Lord 186]

Joo, ATISta on hyvä kuunnella.  Ja uskoa. 

 

Tässä tapauksessa ATIS kuunneltiin ennen ensimmäistä radiokutsua Jyväskylän kanssa.

Ja kun oikein pilkkua viilataan, niin todetaan vielä, että COM2:ssa on standby-taajuutena 122.7, jota myös jossakin vaiheessa joskus kuunneltiin.

 

Käytännössä PMI:ssa tämä COM2 on juuri ATIS-vastaanotin ja COM1:llä yleensä kommunikoidaan molempiin suuntiin.

 

Peter

[Guest raato]

Tästä innostuneena meinasin tehä vastaavan lennon simupuolella http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,52298.0.html

Jäi ikävä kyllä vajaaksi. Piti lähteä muksuja hakemaan ja lento tyssäs jo hyvinkäälle.

[Kimmo Huoviala 1]

Aah, nyt päästään pilkulle... 

 

DME tosiaan näyttää nollaa kosketuskohdassa.

 

Kerropa tarkemmin, mikä sinun mielestäsi on esteenä vakiotuloreitin lentämiselle RNAV-laitteistoa käyttäen?

 

Ainakin tässä koneessa autopilotti lentää ARC:in käsin koskematta.

Samaan aikaan  meillä on EFIS-näytössä

- ARC:in kaareva reittiviiva

- ja koneen symboli sillä

- VOR-RMI (LNE) ;

- DME-lukema (LNE)

- GS

- etäsisyydet seuraavaan waypointiin jne

 

Samoin GPS:n näytössä näkyy ARC ja koneen sijainti sillä sekä nopeudet ja ajat

 

Jos katsot tarkemmin valokuvaa, saatat nähdä että kone on vakiolähestymisreitin (DME arc) lopussa, vielä FAF:n takana.  Tässä vaiheessa lienee aivan luonnollista käyttää parhaan suunnistustarkkuuden antavaa, IFR-hyväksyttyä laitetta pääasialliseen suunnistamiseen. 

 

Juuri kuvan ottohetken jälkeen vaihdettiin A/P NAV/APR moodiin jossa suunnistus perustuu maalaitteeseen (ILS LLZ/GP).

 

Kerropa siis, mitä sinä teksisit toisin?

 

Peter

 

 

 

Ahtaasti pykäliä tulkiten perinteisellä laitteistolla alkulähestymisen ja RNAVia voisi käyttää monitorointiin. Menetelmä on suunniteltu perinteisten laitteiden mukaisesti ja niitä odotetaan käytettävän, taitaa olla jossain joku pykälä/määräys/tms joka kieltäisi muitten käyttämisen ensisijaisena suunnistuslaitteen ko menetelmää ajettaessa.

 

Käytännössä voi tietenkin ajaa fiksummilla, ja kun tamagotsit näemmä osaavat ajaa myös ARCin oikeasti niin hyvä. Kuuleman mukaan kaikki eivät osaa.. Pisti vain silmään maininta johtoradiaalista reittipisteenä. Jotkut ajavat koko perinteisen alkulähestymisen/STARin muutamalla reittipisteellä mikä on jotain aivan muuta kuin miten menetelmä on suunniteltu.

 

Lisäkysymys: Onko tuossa 530:ssa oma DME vai kertooko etäisyydet perustuen RNAViin? Kertooko radiaalit lennettäessä ARCcia?

 

Hienot vehkeet Arrowissa kyllä..

[Peter Lord 186]

Ahtaasti pykäliä tulkiten perinteisellä laitteistolla alkulähestymisen ja RNAVia voisi käyttää monitorointiin. Menetelmä on suunniteltu perinteisten laitteiden mukaisesti ja niitä odotetaan käytettävän, taitaa olla jossain joku pykälä/määräys/tms joka kieltäisi muitten käyttämisen ensisijaisena suunnistuslaitteen ko menetelmää ajettaessa.

 

Käytännössä voi tietenkin ajaa fiksummilla, ja kun tamagotsit näemmä osaavat ajaa myös ARCin oikeasti niin hyvä. Kuuleman mukaan kaikki eivät osaa.. Pisti vain silmään maininta johtoradiaalista reittipisteenä. Jotkut ajavat koko perinteisen alkulähestymisen/STARin muutamalla reittipisteellä mikä on jotain aivan muuta kuin miten menetelmä on suunniteltu.

 

Lisäkysymys: Onko tuossa 530:ssa oma DME vai kertooko etäisyydet perustuen RNAViin? Kertooko radiaalit lennettäessä ARCcia?

 

Hienot vehkeet Arrowissa kyllä..

 

Kiitos kysymästä. 

 

Garmin 530:ssa ei ole sisäistä DME:tä mutta se voidaan konfata laskemaan ja näyttämään sijainnin VOR:iin nähden, joka on aktiivisena NAV1 -taajuudella.  Siis

 

LNE

R148

D15,0

 

Sen sijaan koneessa on erillinen DME jossa oma näyttö sekä lisäksi remote näyttö EFIS-ruudulla.

 

Lisäksi Garminin tietokannassa on lead-radiaalien ja arc:in leikkauspisteet määritelty RNAV-fixeinä käyttäen FMS nimeämisstandardia.

Esim. "D148O"

 

Oleellistahan tässä on se, että RNAV/PNAV -menetelmällä päästään selvästi suurempaan tarkkuuteen ja parempaan tilannetietoisuuteen kuin esim. ajettaessa perineisillä raw data-näytöillä (esim. pelkkä tikku-VOR + erillinen DME, tai esim. VOR RMI + DME). 

 

BTW, Tiedäthän, miten arc ajetaan kätevimmin jos koneessa on VOR-RMI? 

 

Mutta tervetuloa tosielämään. Näin näitä on käytännössä tehty oikeilla lentokoneilla jo vuosia.

 

Peter

[Kimmo Huoviala 1]

Niin, tosielämä menee nopeammin kuin suunnittelukriteerit.. Tosielämä on kyllä tuttua, minä niitä menetelmiä suunnittelen ja karttoja piirrän.

 

Pitäisi tehdä menetelmiä missä voisi hyödyntää koneissa jo olevia laitteistoja, mutta kun pitäisi olla riittävä infrastruktuuri. Ja kaikki laitteet eivät ole riittävän hyviä; TMAlla RNAVia varten pitäisi olla maassa DME/DME laitteet ja koneessa PRAV joka käyttää myös DME/DMEtä. Sitä ei sentään PMI:stä taida löytyä? Ehkä joskus tulevaisuudessa voisi tulla pelkkään GPSsään perustuvia P-RNAV-alkulähestymisiä.

 

RMI:llä ARC ajetaan pitämällä VORrin viisari siiven kärkeä kohti, onko jotain muuta kikkaa?

[Peter Lord 186]

Niin, tosielämä menee nopeammin kuin suunnittelukriteerit.. Tosielämä on kyllä tuttua, minä niitä menetelmiä suunnittelen ja karttoja piirrän.

 

Pitäisi tehdä menetelmiä missä voisi hyödyntää koneissa jo olevia laitteistoja, mutta kun pitäisi olla riittävä infrastruktuuri. Ja kaikki laitteet eivät ole riittävän hyviä; TMAlla RNAVia varten pitäisi olla maassa DME/DME laitteet ja koneessa PRAV joka käyttää myös DME/DMEtä. Sitä ei sentään PMI:stä taida löytyä? Ehkä joskus tulevaisuudessa voisi tulla pelkkään GPSsään perustuvia P-RNAV-alkulähestymisiä.

 

RMI:llä ARC ajetaan pitämällä VORrin viisari siiven kärkeä kohti, onko jotain muuta kikkaa?

 

Hello taas.

 

PMI:ssa ei todellakaan ole DME/DME:tä. Ei INS:aa eikä paljon muutakaan.  Mutta koetetaan pärjätä (ja käyttää maksimaalisesti) sitä mitä siellä on.

 

Milloin te muuten julkaisette RNAV-STAR-menetelmät ja GPS-lähestymismenetelmät Jyväskylään ?

 

Peter

 

PS Ja niinhän se on, että oikea etäisyys Arc:illa säilyy RMI:n kanssa juuri noin kuten otaksuitkin. Ei tässä asiassa ole uuttaa viisautta tarjolla.

Peter

[Kimmo Huoviala 1]

Tere

 

RNAV (GPS) (pilkun nu...n) lähestymiset AMDT 92, 06 JUL 2006 Jyskälään. Niitä STAReja ei voi tehdä ennen kuni on DME/DME ympäristö, tai jotain pykäliä muutettu. GPS ei kelpaa vielä yksistään RNAV-STAR-navigointiin.

 

"PMI:ssa ei todellakaan ole DME/DME:tä. Ei INS:aa eikä paljon muutakaan.  Mutta koetetaan pärjätä (ja käyttää maksimaalisesti) sitä mitä siellä on."

 

Joo, sittenhän teitin Arrowi on ihan halpisversio  , kuuluuks siinä ees Radio City? Joskus oli eräs hinauskone,  jossa ainoa toimiva radio oli radio city. Kun mää pääsin lentämään sitä, ei sekään enää kuulunut. Ilmailuradio kylläkin.

[Peter Lord 186]

Tere

 

Joo, sittenhän teitin Arrowi on ihan halpisversio  , kuuluuks siinä ees Radio City? Joskus oli eräs hinauskone,  jossa ainoa toimiva radio oli radio city. Kun mää pääsin lentämään sitä, ei sekään enää kuulunut. Ilmailuradio kylläkin.

 

Joo, halavalla menee.  Ostin koneen aikanaan alle 40.000:lla ja sitten on vähän tuunattu. 

Vaimon meiestä vahinko tapahtui niin vaivihkaa että on myöhäistä lähettää minua enää hullujenhuoneelle. (tosin löytyy niitäkin jotka ovat sitä mieltä ettei vieläkään olisi LIIAN myöhäistä)

 

 

Mutta Radio City kuuluu (no, kuuluisi jos kiinnostaisi) koska onhan koneessa toki myös PXE7300. 

http://www.ps-engineering.com/docs/PXE7300_DS.pdf

 

[Tero Poutia 0]

Cool! Arrow varustettuna mp3-soittimella!  8)

[Guest kuski]

Joopa joo, Petteri

 

ettei vieläkään olisi LIIAN myöhäistä)

Koskaanhan ei ole liian myöhäistä.

 

Lentelin joskus lantakoneella, jonka kirjaan katsastaja oli kirjaillut että olis vihdoin aika asentaa kaarto/kallistus-mittari. Näytin sitä varttuneemmalle kuskille joka sanoi että peffassas sulla on viiksi !

 

 

[Vieras]

Mutta Radio City kuuluu (no, kuuluisi jos kiinnostaisi) koska onhan koneessa toki myös PXE7300. 

http://www.ps-engineering.com/docs/PXE7300_DS.pdf

 

Mielenkiinnosta, minkälaisia sääntöjä ja määräyksiä kyseisenlaisen laitteen käytöstä on olemassa? Perustuuko homma terveen järjen käyttöön vai onko olemassa ihan säädöksetkin jotka sanovat ettei sitä AC/DC:tä saa kuunnella täysillä lyhyessä finaalissa?

 

[Tuomas Kuosmanen 51]

Mielenkiinnosta, minkälaisia sääntöjä ja määräyksiä kyseisenlaisen laitteen käytöstä on olemassa? Perustuuko homma terveen järjen käyttöön vai onko olemassa ihan säädöksetkin jotka sanovat ettei sitä AC/DC:tä saa kuunnella täysillä lyhyessä finaalissa?

 

 

Ainakin tuossa Garminin audiopaneelissa on toiminto mikä vaimentaa musiikin jos ilmailuradiossa kuuluu liikennettä.

 

//Tuomas