ilmalaivat

[Antton Rintala 0]

enpä tuolta löytänyt vastausta http://fi.wikipedia.org/wiki/Zeppelin

 

eli kuinka tuo ilmalaiva toimii.. siis nousut ja laskut.. ensin ajattelin. että siihen on laitettu painoa sen verran että se pysyy maassa. kun lähdetään heitetään painot kuuseen. mutta sitten hoksasin että kuinkas se sitten pääsee lentämään vakaasti kun sitä heliumia on sielä sen verran että se nousee kokoajan.. tähänkin luulin keksiväni vastauksen: siellä on luukku josta heliumia päästetään ulos sitä vauhtia kun halutaan alas tai suoraa. sitten tulin ajatelleeksi (ei uskois), että kuinkas jos pitää nousta jostain syystä ylemmäs??

 

paremmin tietävät: AUTTAKAA!

[Guest kenkku]

Kiinnostava kysymys, innostuin tästä itsekin ja löysin goodyearin sivuilta seuraavan selityksen:

 

Inside the envelope are two air chambers called ballonets, one forward and one aft. They can be pumped up with air from the outside or allowed to deflate as the helium expands and contracts. Since air is heavier than helium, inflating or deflating the ballonets will add or subtract weight from the nose or tail, thus trimming the ship. Using the pilot controlled rudder and elevators the ship can fly up or down in the ocean of air and maintain its proper envelope pressure without having to drop ballast or valve off helium. The two hanging scoops behind the propellers are air intakes for the ballonets; the props force air into them when the pilot opens them up. When the ship is on the ground and the engines are off, auxiliary electric blowers automatically maintain the proper pressure in the ballonets.

 

Heliumin "seassa" on siis kaksi ilmalla täytettävää palloa, edessä ja takana. Kun esimerkiksi edessä olevaa palloa täytetään(täyttäminen tapahtuu moottorien avulla), ilmalaivan etuosa tulee raskaammaksi ja nokka alkaa osoittaa alemmas.

Tämä oli tuon perusteella, joku voi tietää paremmin ja jos tietää, kertokoot ihmeessä!

 

Edit: Tosiaan heliumia ei päästetä ulos yleensä paljon ollenkaan.

[Jaakko Kuusisto 3]

Olen ohjaillut kolmatta tuntia Goodyearin blimppiä Malmilla, kahdella eri kerralla.

 

Harjoittelimme Gebhardin kanssa myös laskuja Malmille.

Ohjausliikkeet tuli ennakoida. Viive ohjaimen vaikutuksiin oli kymmenkertainen, mitä se on variometrin näyttämässä. Siitä voi jokainen arvioida viiveen.

 

Gebhard oli lentopoika, yritti tehdä silmukkaa, mutta ei onnistunut. Pohja putos maata kohden, pyörähti  pituusakselin suhteen ja olimme taas vaakalennossa. Pölyä kyllä lillui koko kabiinissa

 

 

[Janne Saarijärvi 0]

Blimpeistä en tiedä, mutta kun puhutaan Zeppeliineistä niin tarkoitettaneen jäykkärunkoisia, joissa on peräsimet ohjaamista varten (EDIT: juurihan tuli Yle Teemalta joku dokumentti noista, ja siitä miten Saksalaisten Zeppeliinit olivat ylivertaisia englantilaisten blimbbeihin nähden. Ja englantilaisetkin saivat omat jäykkärunkoisensa aikaan vasta alasammuttuja Zeppeliinejä apinoimalla.) Toki ne tuskin yksin riittävät. Eikös siinä blimpissäkin ollut kääntyvät moottorit => viritetään paketti jokseenkiin kevyesti sen tilavuuden määrää ilmaa kevyemmäksi, tai samanpainoiseksi ja ohjataan kääntyvillä moottoreilla..?

 

Janne

[Jaakko Kuusisto 3]

Kyllä tuota Europaa ohjattiin ihan peräsimillä.

 

esim:Tehoja lisää ja nokka alas, laskuun

Loppuvedossa tarvittiin  reverssejä.

 

Naru saattojoukon hanskaan ja parkkiin.

Matkustajien verran apujoukkoja kaiteisiin roikkumaan,

apujoukot pois ja lenkille.

Nokka ylös ja täysi kaasu päälle.

 

Automatiikka hoiti muut kaasulait.

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Taas on suunnitteilla ilmalaivan tapainen, "superjahti" Aeroscraft ML 866, johon mahtuisi satakunta henkilöä.

 

http://www.gizmag.com/go/8132/

 

Image galleryssä on taiteilijan näkemyksiä. Hulppealtahan tuo näyttäisi ja tilaa riittäisi.

 

Saa nähdä, tuleeko siitä totta. Suunnitelmia on helppo esittää, mutta toteuttaminen on hieman eri asia. Toisaalta valmistajafirmalla on kyllä kokemusta ilmalaivoista.

 

http://www.aerosml.com/

[Seppo Pietikainen 0]

enpä tuolta löytänyt vastausta http://fi.wikipedia.org/wiki/Zeppelin

 

eli kuinka tuo ilmalaiva toimii.. siis nousut ja laskut.. ensin ajattelin. että siihen on laitettu painoa sen verran että se pysyy maassa. kun lähdetään heitetään painot kuuseen. mutta sitten hoksasin että kuinkas se sitten pääsee lentämään vakaasti kun sitä heliumia on sielä sen verran että se nousee kokoajan.. tähänkin luulin keksiväni vastauksen: siellä on luukku josta heliumia päästetään ulos sitä vauhtia kun halutaan alas tai suoraa. sitten tulin ajatelleeksi (ei uskois), että kuinkas jos pitää nousta jostain syystä ylemmäs??

 

paremmin tietävät: AUTTAKAA!

 

Noiden vanhan ajan ilmalaivojen korkeusohjaus tapahtui paaosin painolastin avulla. Haluttaessa korkeammalle pudotettiin painolastia (tyypillisesti vetta),

haluttaessa laskeutua paastettiin vetya (myohemmin heliumia) ulos. Painolasti muodosti merkittavan osan "hyotykuormasta".

 

Hienosaato - seka korkeus, etta sivusuunnassa - tapahtui moottoreiden ja ohjainpintojen avulla.

 

Kun painolasti loppui, oltiin lirissa...  (googlaa R101:a) [kun painolasti loppuu, ei paasta enaa korkeammalle...].

 

Kun halvasta vedysta luovuttiin (tietyista syista), kallis helium tuli ainoaksi vaihtoehdoksi ja ilmeisesti tuo johtikin sitten osaltaan jaykkarunkoisten "Zeppeliinien" kuolemaksi.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Lisää uutisia ilmalaivaviritelmistä:

 

Skycat-niminen (perustettava) yhtiö yrittää avata ilmalaivamatkustajareitin Cambridgen ja Oxfordin yliopistokaupunkien välille Englannissa. Asiakkaiksi kaavaillaan akateemikkoja ja liikemiehiä. Matkanteko kestäisi tunnin verran.

 

Tällaista yritettiin 8 hengen ilmalaivalla jo kerran aikaisemminkin, mutta juttu meni puihin liian vähäisen kysynnän takia. Miksikähän se nyt sitten onnistuisi?

 

Ilmalaivaa valmistava yhtiö Advanced Technologies on sitäpaitsi nettitietojen mukaan ollut velkasaneerauksessa 2 vuotta sitten. Taitaa touhu jäädä haaveeksi.

 

http://www.cambridge-news.co.uk/news/city/2007/10/08/a019487b-0f5c-4e94-9449-75ce2a989bce.lpf

[Juha Klemettinen 28]

Kun halvasta vedysta luovuttiin (tietyista syista), kallis helium tuli ainoaksi vaihtoehdoksi ja ilmeisesti tuo johtikin sitten osaltaan jaykkarunkoisten "Zeppeliinien" kuolemaksi.

 

Muistaakseni Hindenburg oli rakennettu käyttämään heliumia. Mutta heliumia ei ollut kuin jenkeillä, ja siksi aluksessa jouduttiin aluksi käyttämään vetyä (tunnetuin seurauksin). Koska vedyllä täytettynä Hinderbug kuljetti suuremma kuorman kuului varustukseen mm. alumiininen piano 

Juha.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Tämän vuoden syksyllä Airship Ventures-niminen yritys aikoo aloittaa "flightseeing"-lennot Zeppelin NT-ilmalaivalla San Franciscon alueella. Yleisölle tarjotaan lentoja 250 dollarista alkaen. Kyytiin mahtuu 12 matkustajaa.

 

http://www.thestandard.com/news/2008/05/09/look-sky-zeppelin-company-airship-ventures-raises-8m

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Zeppelin_NT

[Aarno Isomäki 11]

vieläkään en tajua, kuinka niin suuren poikkipinta-alan omaava alus kuin ilmalaiva, saattoi ylittää atlantin? siis mahdolliseen vastatuuleen? vai mentiinkö niillä aina  myötätuuleen?

 

 

[Olli Luoma 79]

Alkaa mennä ilmailuhistorian puolelle, mutta kyllä sekä Graf Zeppelin, että Hindenburg hyvin menivät vastatuuleen. En nyt löytänyt dokumenttia asiasta, mutta muistaisin lukeneeni jostain Hindenburgin nopeuden olleen yli 120 km/h. Ensimmäinren matka Hindenburgilla Euroopasta USAhan kesti 61 ½ tuntia. Leveimmältä kohdaltaan Hindenburgin halkaisija oli 41 m. Pituus oli 244 metriä. Titanicin pituus oli muuten 268 metriä.

 

Ilmalaiva-historiikissa kerrotaan, että Hindenburg oli tulossa koelennolta kun siitä hajosi kaksi neljästä moottorista ja toinenkin jäljelle jäänyt kävi vajaalla teholla. Tällöin oli huoli siitä, että jos jäljelle jää enää yksi moottori niin tuolloin ei nopeus enää riitä kumoamaan yli 30 maila tunnissa puhaltavaa tuulta.

 

Hindenburgista unohdetan usein myös se, että se ensimmäisenä vuonnaan 1936 kuljetti Euroopan ja USAn sekä  Etelä-Amerikan välillä yli 1600 matkustajaa. Se myös lensi lähes 200 000 mailia ilman vakavia ongelmia. Tuolloin suunnitelmissa oli 36 Zeppeliinin laivasto vuoteen 1945 mennessä.   

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L

 

 

[Olli Luoma 79]

Tämän ketjun alussa oli kysymys siitä, kuinka ilmalaiva toimii. Kaasupallokoulutuksessa jouduin opiskelemaan kaasuteorioita ja sieltä löytyy myös selitys ilmalaivan toimintaperiaatteesseen.

 

Kaiken perustana on pallon "kylläisyys". Onko pallo (mikä itseasiassa ilmalaivakin on) suhteessa ilman tiheyteen kylläinen (taut) vai untaut. Kun pallon tilavuus on kokonaan käytetty, se on taut ja kun pallon kaasutilavuus on vajaa, se on untaut.

 

Täytetään tilavuudeltaan 1000 kuutiometrin kaasupallo  80% täyteen kaasua. Lastataan siihen kuormaa niin, että se juuri ja juuri pysyy paikallaan. Tämän jälkeen heitetään siitä kuormaa pois esim. 20 kg niin pallo saa nostavan voiman ja se nousee mitään tekemättä niin korkealle, että kaasun tilavuus on täyttänyt koko pallon. Tämä korkeus tuossa tilanteessa on noin 2 km. Tällöin pallo on saavuttanut taut-korkeuden. Tämän jälkeen jos haluamme vielä korkeammalle, meidän on heitettävä lisää painoa pois ja tällöin (taut-pallo) nousee vain sen verran mitä painon pois heittäminen sitä nostaa. Tällöin tietysti kaasu laajenee ja sitä purkautuu pallosta ulos.

 

Kun olemme taut-tilanteessa ja pallolla halutaan päästä alaspäin, päästetään kaasua ulos pallossa olevasta venttiilistä. Tällöin pallo saa laskevan voiman ja se lähtee tulemaan alaspäin. Heti kun se on laskeutunut vähänkin, kaasun tilavuus pienenee ja pallosta tulee untaut. Kun pallo lähtee alaspäin, teoriassa (laboratorio-olosuhteissa) se tulisi maahan saakka. Vajoamisnopeutta lisätään kaasua pois päästämällä ja vajoamisnopeutta hidastetaan heittämällä painolastia pois.

 

Kaasupallossa painolastin loppuminen on katastrofi, koska tällöin palloa ei saada hallittua kun se jostain syystä lähtee alaspäin. Jarrutus voidaan tehdä vain painolastia pois heittämällä. 

 

Oleellista tässä on se, että kun pallo on untaut, se on täysin epästabiili. Jos se saa jostain ylöspäin vievän voiman, se nousee taut-korkeuteen ja vastaavasti jos se saa alaspäin vievän voiman se laskeutuu maahan saakka. Nähdäkseni ilmalaiva on koko ajan untaut ja moottorien ja peräsimien yhteisvaikutuksella saadaan aikaan tuo nostava ja laskeva voima. Aivan kuten Jaska tuolla aikaisemmin kuvasi lentämistä. Korkeuden säätymiseen vaikuttaa ilmassa tietysti myös auringon lämmittäminen ja eri lämpötilakerrokset. Lakikorkeus on laskettavissa, eli mikä on ko. kaasumäärän taut-korkeus. Jos halutaan siitä ylöspäin, on painolastia heitettävä pois. Tällöin myös kaasu edelleen laajenee ja se purkautuu ulos. 

 

Hindenburgissa oli myös sadekeräimet, joilla painolastia voitiin ottaa lisää lennon aikana.

 

Jos ilmalaivaa ohjattaisiin pystysuunnassa kaasua/painolastia pois  päästämällä niillä ei oltaisi voitu lentää niin pitkiä matkoja tai aikoja, esim. Graf Zeppelin lensi maailman ympäri, toki välilaskuin, mutta silti.

 

Ennen sotaa valmistetut Zeppeliinit olivat jäykkärunkoisia. Se tarkoittaa sitä, että tällöin kaasusäiliöt ovat metallikehikon (Duraluminium) sisällä ja kehikon päälle on viritetty suojakangas. Tällöin kaasusäiliöt voivat laajentua ja supistua vapaasti kehikon siällä ja ilmalaiva pitää edelleen muotonsa. Zeppelin NT on puolijäykkä ilmalaiva. Jäykiste on kaasusäiliöiden alapuolella ja välissä. Tällöin ilmalaivan muodon säilyttämiseksi tarvitaan kompressoreilla tuotettua ilmaa. Ilmaa pumppaamalla saadaan myös nokkaa ylös tai alas, mikä auttaa peräsimien toimintaa.

 

Blimppi (esim. Goodyear) taas on täysin jäykistämätön ilmalaiva. Olen lukenut, että nimitys blimp-tulee siitä, että kun kopsauttaa tällaista ilmalaivaa sormellaan, siitä kuuluu tuollainen ääni "blimp". Nimitystä ei ole suomennettu. Blimpissä muoto säilytetään kompressorilla tuotetulla ilmalla. Blimpin ongelma on siinä, että sen koko on rajoittunut. Jotta tuo kaasupallo säilyttäisi ilmalaivan muodon, se tarvitsee jäykistyksen. Puolijäykässä ilmalaivassa moottorit voidaan myös sijoittaa jäykisteeseen, kun blimpissä ne joudutaan sijoittamaan gondooliin.     

 

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L