Kar Airin reitit

[Jani Salo 10]

moi

 

Minnekäs päin maailmaa Kar Air lensi noilla A300B4 koneillaan ja lenskikö muualtakin suomesta kuin Helsingistä ? Ilmeisesti Kanarian saarille ja Kreikan saaristoon ? Mitkä kentät olivat kohteina ?

 

Jani

[Guest arzzi]

Ainakin Larnaca Kyproksella oli kohteena

[Martti Kujansuu 180]

Palma de Mallorcaan meni ainakin ja La Palmaan näyttää myös menneen.

[Pentti Hyvärinen 1]

Kävin kerran punavalkoisella bussilla Gran Canarialla

[Guest seaandtr]

Ainakin Kos:lla kävivät, voin vahvistaa itse mukana olleena.

[Pekka Lehtinen 1]

Kyllä ne varmasti lensivät jos jollekin Välimeren kentälle. Ite olen nuilla koneilla lentänyt Rodokselle useampiakin kertoja joskus pikku nappulana 1990-luvun alkupuolella.

[Erkki Mikola 1]

Kyllä ne varmasti lensivät jos jollekin Välimeren kentälle.

 

Pitää paikkansa. Lensivät maailman ympärikin. Konetyypeistä en kylläkään tiedä enkä muista varmasti

Oheisena karttaa ja tilastoa vuoteen 1958 asti (lähde= Niilo Karhumäki: Karhunahas, K.J.Gummerus Jyväskylä 1959)

 

(Halusin kokeilla, miten kuvien uploadaus tänne tapahtuu )

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Ilkka Portti 87]

Kosille ainakin lensivät

 

nimim. itsekin kyydissä olleena

 

Edit: Pekka olikin jo vastannut tuon Kosin...

[Jani Salo 10]

kiitos vastauksista... eiköhän näillä päästä eteenpäin 8)

 

Jani

[Heikki Jokinen 0]

Itse muistelen lentäneeni KarAirin kyydillä Rodokselle, vuosi taisi olla 1988 ja koneena OH-LAA (täytyy tarkistaa valokuvasta). Paluumatkalla sattui olemaan vielä tuttu kapteeni, joten käväisin ohjaamossakin...

[Guest patam]

Pitää paikkansa. Lensivät maailman ympärikin. Konetyypeistä en kylläkään tiedä enkä muista varmasti

 

Jees, nuo reitit ja tuo aikahan osuvat Kar-Airin charterliikenteen kulta-aikaan. Konetyyppeinä tuolloin DC-3:t ja Convairit. Suomalaisen aurinkomatkailun pioneeriaikaa...

 

Maailmanympärilentoja taas harrastettiin DC-6:illa. Karhumäen kutonen (rekkaria en tähän hätään muista, ettei ollut kuuluisa KDA?) oli muuten ensimmäinen suomalaiskone jolla lennettiin yli Atlantinkin...vuosi taisi olla 1961.

 

Mikäli aihe kiinnostaa enemmän, niin suosittelen kaikkia lämpimästi tutustumaan suomalaista liikenneilmailua käsittelevään (valitettavasti sangen vähälukuiseen) kirjallisuuteen. Päihittää kaikki olemassaolevat nettisaitit 100-0.

[Erkki Mikola 1]

Jees, nuo reitit ja tuo aikahan osuvat Kar-Airin charterliikenteen kulta-aikaan. Konetyyppeinä tuolloin DC-3:t ja Convairit. Suomalaisen aurinkomatkailun pioneeriaikaa...

 

Maailmanympärilentoja taas harrastettiin DC-6:illa. Karhumäen kutonen (rekkaria en tähän hätään muista, ettei ollut kuuluisa KDA?) oli muuten ensimmäinen suomalaiskone jolla lennettiin yli Atlantinkin...vuosi taisi olla 1961.

 

Joo, ja jo ennen DC-3:sia käyttivät Lockheed Lodestaria, jolla käytiin Pohjois-Afrikassa asti

Hyvä kirja Karairista (yhtiön alkuvaiheista) on Ismo Tervosen "Veljekset Karhumäki". Ja tähen aiheeseen liittyen tarina sivulta 171 eteenpäin.

(Sivulla 170 on muuten hieno kuva Malmilta )

 

Tietääkö kukaan, missä vaiheessa on 2.osa eli DC-3:sten jälkeinen aika?

 

DC-6:sten ja Airbussin välistä ei pidä unohtaa DC-8:sia

kts. http://www.airliners.net/search/photo.search?airlinesearch=Karair&distinct_entry=true

[Pentti Hyvärinen 1]

Jees, nuo reitit ja tuo aikahan osuvat Kar-Airin charterliikenteen kulta-aikaan. Konetyyppeinä tuolloin DC-3:t ja Convairit. Suomalaisen aurinkomatkailun pioneeriaikaa...

 

Maailmanympärilentoja taas harrastettiin DC-6:illa. Karhumäen kutonen (rekkaria en tähän hätään muista, ettei ollut kuuluisa KDA?) oli muuten ensimmäinen suomalaiskone jolla lennettiin yli Atlantinkin...vuosi taisi olla 1961.

 

Mikäli aihe kiinnostaa enemmän, niin suosittelen kaikkia lämpimästi tutustumaan suomalaista liikenneilmailua käsittelevään (valitettavasti sangen vähälukuiseen) kirjallisuuteen. Päihittää kaikki olemassaolevat nettisaitit 100-0.

Minä muistelen että CV-340 OH-LRA lennettiin (Puhakka, Karhila, Siirilä) USA:ssa saadun koulutuksen jälkeen Suomeen.

Kone rekisteröitiin v. 1953.

Korjatkaa, jos muistini heittää.

 

Papa

[Guest patam]

Minä muistelen että CV-340 OH-LRA lennettiin (Puhakka, Karhila, Siirilä)

Taidatpa olla oikeassa... muistelenpa myös itsekin nyt näin.

 

Elikkä senverran sanoja takaisin, että tuo kutosella tehty lento olikin sitten ilmeisesti ensimmäinen aikataulunmukainen reittilento.

 

Tietääkö kukaan, missä vaiheessa on 2.osa eli DC-3:sten jälkeinen aika?

Onko tämmöinen myös tulossa?? enpä tiennytkään... erittäin mielenkiintoista...

[Guest Aaltonen]

Omat kokemuset tosta KarAirin A300 lennoista, niin ainakin Heraklioniin, Rodokselle ja Lanzarotelle oon tainu sillä koneella lentää.

 

 

[Guest harril2]

Meikäläisen ensimmäinen kerta lentokoneen kyydissä oli pikku nassikkana Kar Airilla Larnacaan. Eipä paljon kyllä muistu mieleen tuosta lennosta.

[Guest laukkanenmarko]

Offtopicia, mut ette sattuis tietämään mitään paikkaa, josta saada noi KarAirin vanhat aikataulut?

[Pekka Puhakka 0]

Kar Airin A300B4:llä olen lentänyt Ateenaan vuosina 1987 ja 1988. Lisäksi ainakin vuonna 1990 muistan nähneeni ko. koneen laskeutumassa Ateenaan.

[Aki Launonen 0]

Meikäläisen ensimmäinen kerta lentokoneen kyydissä oli pikku nassikkana Kar Airilla Larnacaan. Eipä paljon kyllä muistu mieleen tuosta lennosta.

 

Sama.

 

Tämä tapahtui vuonna 1987 ja muistan lennolta vain sen että puoliväkisin raahattiin ohjaamovierailulle, tuolloin ei ilmailu vielä pahemmin kiinnostanut.

[Erkki Mikola 1]

"Tietääkö kukaan, missä vaiheessa on 2.osa eli DC-3:sten jälkeinen aika?"

 

Onko tämmöinen myös tulossa?? enpä tiennytkään... erittäin mielenkiintoista...

 

Taisin möläyttää, jotain semmoista mitä ei olisi saanut. Olihan tuo jo julkaistu teoskin varmaan sellainen voimainponnistus tekijälleen (tai tekijöilleen) että ei heiltä voi enempää vaatia. Mutta jos oikein tarkkaan luet sivulta 228, niin siellä sanotaan:

---------

Kirjan työnimeksi muuttui "Karairin tarina- Toisen kotimaisen yli 70-vuotinen reitti 1924-1996"

---------

mutta kirjan kannessa lukee vain "Suomen ilmailun pioneereina 1924-1956"

 

Kirjan tekijälle on siis kertynyt huomattava määrä Karairin historiaan liittyvää aineistoa myöhemmiltäkin vuosilta, mutta...

 

Vaikka vuosi 1956 oli Karairin historiassa merkittävä rajapyykki:

-----------------

Vuonna 1956 eduskunnan perustuslakivaliokunta ryhtyi puheenjohtajansa varatuomari Päiviö Hetemäen aloitteesta tutkimaan lentoliikennelupien myöntämisessä noudatettua käytäntöä. Hallitusmuodon 5 §:n säädösten perusteella peustuslakivaliokunta mietinnössään joulukuulta 1956 piti asianmukaisena ja tarpeen vaatimana, että tasapuolisuutta noudatetaan myös lentoliikennelupia myönnettäessä. Eduskunta hyväksyi perustuslakivaliokunnan kannan täysi-istunnossaan 5. päivänä maaliskuuta 1957.

Tähän päättyi kymmenen vuotta kestänyt sodanjälkeinen vaikeahko aika Veljekset Karhumäki Oy:n lentotoiminnassa. Samalla päättyi Karhumäki Airways'in kausi. Keväisempien tuulien herätessä Karhumäki Airways puettiin parempiin vaatteisiin ja syntyi: KAR-AIR Oy

 

(lähde: Karhunahas sivu 189)

----------------

 

niin paljon vaikuttavampi käänne oli vasta, kun "Marraskuun 30. päivänä 1962 Finnair osti 27 prosenttia toisen kotimaisen lentoyhtiön, Karairin, osakkeista ja sai samalla äänienemmistön yhtiössä" http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_9_2.html

 

 

[Guest EKAEFKU]

Minnekäs päin maailmaa Kar Air lensi noilla A300B4 koneillaan ja lenskikö muualtakin suomesta kuin Helsingistä ?

 

Nuo kaksi bussia on jäänyt erittäin hyvin mieleeni monestakin yhteydessä. Kun ne saapuivat 80-luvun lopulla suomen taivaalle niin niillä lennettiin, varmaankin harjoittelumielessä, läpilaskuja Kuopion kentälle. Asuin silloin Riistavedellä (n. 10NM Efku itään) ja lähestymisissä ne perusosalla ylitti meidän kodin. Tiirailin hyvinkin innoissani niitä.

 

Joskus 90-luvun alkupuolella oli Tekniikan maailmassa hieno juttu bussien lentäjien koulutuksesta. Kävivät kauko-idässä asti kouluttautumassa. Myöhemmin bussin auto-pilotti joutui hankauksiin lentäjän kanssa lähestymisvaiheessa EFHK:lle ja siitä kirjoiteltiin aika paljon.

 

Kaikkiaan olin niissä omien tilastojeni mukaan18 lennolla matkustaja Rhodokselle, Dalamaniin, Chaniaan, Malagaan, Teneriffalle sekä tietenkin Tel Aviviin. Tel Aviviin bussit lensivät YK:n huoltolentoja ja niitä olikin kertyikin minulle 3 edestakaista lentoa. Yhdellä lennolla EFHK:lle jouduimme jossakin Kyproksen yläpuolella melkoiseen turbulenssiin jota kestikin sitten pari tuntia.

 

Varmaankin kaikki suuremmat Suomen kentät ne kävivät läpi ja usein vierailivat täällä Kuopiossakin.

 

Koneessa istuskelin pääasiallisesti siellä peräpuolella, koska siellä oli ikkunan puolella vain kaksi penkkiä rinnan. Erittäin mukavia muistoja herättää tämä muistaakseni harvinainenkin B4-versio. Taidanpa ladata sen Librarystä.

[Anssi Lisko 0]

 

Joskus 90-luvun alkupuolella oli Tekniikan maailmassa hieno juttu bussien lentäjien koulutuksesta. Kävivät kauko-idässä asti kouluttautumassa. Myöhemmin bussin auto-pilotti joutui hankauksiin lentäjän kanssa lähestymisvaiheessa EFHK:lle ja siitä kirjoiteltiin aika paljon.

 

Eikös kyse ollut ylösvedosta? Ohjaajat päättivät tehdä ylösvedon automatiikkaa käyttäen, mutta kapteeni tahtoi käsin loiventaa nousukulmaa matkustajia säästääkseen. Mutta vanhassa bussissa autopilotti rupesi trimmaamaan tuota kapteenin yoken työntöä vastaan -> kapu työnsi lisää -> autopilotti trimmas lisää nokkaa ylös -> lopulta kone sakkas aika matalalla, eikä ollut tonttiintulo kaukana... Myöhemmin noissakin koneissa kai muutettiin niin että AP lähti pois jos yokea alettiin tuuppia johonkin suuntaan.

[Guest alex]

Onkos kellään täällä mitään KarAir krääsää ( lehtiä tai vaikka avainperää / kuvia koneista/lennoilta. Itselläni ei ole kun tasan yksi kuva ja sekin on koneesta ulos tultaessa, ottivat siinä kuvia risteily tyyliin siis kun mennään laivaan sisälle. Joten siinä ei näy koneesta kuin oven reunaa jossa KarAirin värit näkyy. Kone oli siis a300.. Ja kultainen 80-luku.

 

 

 

[Guest kuusmi3]

Joskus 90-luvun alkupuolella oli Tekniikan maailmassa hieno juttu bussien lentäjien koulutuksesta. Kävivät kauko-idässä asti kouluttautumassa.

 

Tuo johtui käsittääkseni siitä, että noissa Karairin/Finnairin busseissa oli harvinaisuutena kahden hengen ohjaamomiehistö. Eli flight engineeristä oli onnistuttu hankkiutumaan eroon. Ongelmana vain oli, että ainoa koulutussimulaattori, joka oli tuossa konfiguraatiossa sijaitsi juuri jossain kaukomailla. Tarkkaa paikkaa en tosin tähän hätään muista.

[Guest kuusmi3]

Myöhemmin noissakin koneissa kai muutettiin niin että AP lähti pois jos yokea alettiin tuuppia johonkin suuntaan.

 

Ainakin näissä uudemmissa busseissa AP kytkeytyy pois, kun yokesta alkaa vääntämään. Ei siis kannata pinnoilla paljon siihen tikkuun noijailla, ettei käy hassusti.