Kokemuksia urheilukentiltä ja niiden laidoilta

[Jaakko Rissanen 60]

Kirjoitelkaapa tänne hauskoja, hyviä ja ei niin hyviä urheiluun liittyviä kokemuksianne - niitä varmasti löytyy 

 

Alkuun muutama tapaus tuomariurani varrelta, tosin pahimmat jutut ovat onneksi jääneet osaltani väliin. Toisen käden kautta tullutta tietoa on mm. se, että eräässä divariottelussa tuomari poisti pelaajan kentältä, joka häipyi kiltisti paikalta palatakseen sinne myöhemmin - autolla - ottelun ollessa vielä käynnissä. Taisi ottelu lopahtaa tuohon tempaukseen...

 

Sitten asiaan:

 

Joitakin vuosia sitten viheltäessäni D-poikien ottelua erään punapaitaisen joukkueen pelaaja kaatoi vastustajan pelaajan pallontavoittelutilanteessa, tosin sääntöjen vastaisesti. Vihelsin vapaapotkun, kyseinen punapaitainen pelaaja tuli luokseni ja pelästyneen näköisenä kysyi: "Ethän anna punaista?" Mietin hetken, että mistä ihmeestä hän oli saanut päähänsä, että voisin näyttää punaista. Oliko hän tehnyt jotain pahempaakin, kun olin nähnyt? Katsoin kaveria hetken ja sanoin: "Et saa edes keltaista." Kaverin naamalle levisi hymy ja hän kiitti. Kaadettu pelaajakaan ei valittanut varoittamatta jättämisestä, eli tuskin tilanteessa mitään pahempaa tapahtuikaan.

 

--

 

Olin avustavana erotuomarina muutama kesä sitten divariottelussa Helsingissä. Vastassa oli suomalaispelaajista koottu joukkue ja maahanmuuttajajoukkue. Maahanmuuttajajoukkue pelasi hyvän ottelun, ja sen jälkeen iso osa pelaajista kävi kättelemässä meidät tuomarit. Eräs heistä totesi: "Kiitos tuomarit, hyvin tuomittu, hyviä tuomareita!" Päätuomari oli tuominnut saman joukkueen matsin edeltävällä viikolla ja kysyi: "Viime viikolla olin rasisti, mitenkäs nyt yht'äkkiä sitten hyvä tuomari?" Maahanmuuttajajoukkueen pelaaja hymyili ja vastasi tyynesti: "Kun me voitamme, tuomari on hyvä. Kun häviämme, tuomari rasisti."  Ei voinut muuta, kuin nauraa...

 

 

 

 

[Tatu Kantomaa 2 917]

Ehdottomasti merkillisin kokemus jostain 90-luvun alusta. Minut palkattiin soittamaan fanfaareja yleisurheilukisoihin, kisat olivat Juhannuksena ja jossain lähellä Jyväskylää, en enää edes muista mikä sen paikan nimi. Se Martti Vainion Lomakouhero taisi olla siinä aika lähellä kun olin siellä yötä jossain mökissä. No anyway... minut lennätettiin Rovaniemeltä Jyväskylään Juhannukseksi ja ainoa tehtäväni oli siis se fanfaarien soitto yhtenä päivänä siellä keskellä urheilukenttää palkintojenjaon yhteydessä. (Haetarilla siis... ) No minä soitin ja kyllästyin kyllästymiseen saakka... no sitten tuli aamu jolloin piti lähteä kotia kohti... vaan järjestäjä jonka piti viedä minut Tikkakoskelle oli tietysti edellisenä iltana juhlinut liikaa eikä ollut ajokunnossa. No onneksi Lomakouheron henkilökunnasta yksi mies ajoi minut Tikkakoskelle...

 

... kokemus se on tämäkin, urheilukentältä, joita sittemmin olen vältellyt. ( Tai no aina olen vältellyt ) 

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Intissä minut pani muuan v-mäinen kapiainen Hyrylän kentän radalle virallisen vapaa-aikani aikana juoksemaan intin saappaissa Cooperin testin.

 

No, 2400 metriä tuli juostua saappaat jalassakin.

 

Senjälkeen olen juossut vain pururadalla kerran ja Finnarin markkinointiosaston harjoitusjuoksussa kerran, joissa olin toiseksi viimeinen.

 

Urheilu on vaarallista, ei sitä pidä harrastaa liikaa...paitsi ilmailu-urheilua.

 

[Henri Keränen 0]

Kerran salibandyssä sattui olemaan niin liukas kenttä (jotain oli kaatunut sinne) niin siinä samassa kohdassa kaatui melkeinpä kaikki omat ja vastustajan pelaajat ja tuomari, eipä ollut pelejä enää siinä hallissa