Hylkypaikkoja etsimään

[Jouni Laukkanen 47]

Eli kyseessä siis BL-110..löytyykö tämä tapaus siitä kirjasta?

 

Kyllä. Aivan kuten Kössi tuolla edellisellä sivulla mainitsi, tapaus nro 3.

[Guest SamTech]

Tervehdys!

Piti ihan regata tänne foorumille kun alkoi kiinnostamaan yhden koneen kohtalo tai oikeastaan sen kohtaloon johtaneet tapahtumat. Joten jos jollain on lisätietoa sitä voi esittää.

Eli kyseessä  on Keminmaahan joskus -40 luvulla pudonnut JU88A4 kone.

En tiedä liittyykö tämä siihen http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-LapinSodanKiisteltyKohtaaminen.html???

Sen mitä muistan/tiedän, kone olisi noussut Kemin kentältä, syttynyt palamaan ja pudonnut maahan.

Tuon paikan tiedän, olen siellä joskus nuorempana käynyt ja nyt oli tarkoitus käydä kesällä uudestaan katselemassa.

Koneen joku lätkä joka paikalta tuli pelastettua. KVG ei auttanut ainakaan näissä numeroissa.

Moottorin osia? Sylinterin kiinnityspultit? Huomaa että nuo on olleet ulkovarastossa ja kunto on edelleen kohtuullinen.

[Vesa Ainasoja 14]

Keminmaalla kallinkankaalla meni sodan jälkeen oma ju-88 a4 muistaakseni  syöksyharjoituksissa selkäsyöksyssä metsään. Ohjaajan virhe käsittääkseni? JK-261 WNr: 088 3857. Tapahtuma-aika: 5.6.1946. Kapt. T. Halonen miehistöineen sai surmansa. Pultit on tosiaan moottorin sylinteriputkien kiinnityspultit. Käväisin paikalla viime kesänä seurana paljon kärpäsiä ja hyttysiä. Maassa vain märkä kuoppa ja pari pellin riekaletta.

 

 

[Guest Gordini]

Tervehdys!

 

Olen keltanokka hylkyhommissa(kin). Joskus aiemmin olen käynyt Aakenuksen rinteillä riehumassa ja löytänyt JU-52:n peräosan. Sen nyt löytää sokea turistikin väkisin. Samoin olen käynyt lähistöllä olevan FK-104:n paikalla. Mutta tässä kuussa olen taas pitkästä aikaa menossa samoille seuduille ja ajattelin poiketa Aakenuksellakin. Olen ymmärtänyt, että Aakenuksen JU-52:n isompia siivenosia on vielä jossain peräkappaleiden yläpuolella. Osaako kukaan sanoa sen tarkemmin siipikappaleiden sijainnista? On nimittäin Aakenuksessa aika paljon kylkeä kiivettäväksi...

 

Samoin olen käsittänyt, että lähistöllä (pikku-Lalvavuoma??) on DB-16:n peltejä. Kukahan osaisi sanoa hieman tarkemmin noiden pellinpalojen paikasta? Koordinaatit olisivat luksusta! Nuo Lalvavuomat lienevät melkosiia soita, enkä oikein tiedä kylmiltään mistä päästä haravoinnin alkaa.

 

Kun ajelen sitten vielä pohjoisemmaksi, on ymmärtääkseni Äkäsjärven pohjoispäässä BW-355:n alastulopaikka. Jos kellään on tarkempaa speksiä tästä, niin otetaan kiitoksella vastaan!

 

Pallaksen vaellusreittien järkevässä läheisyydessä ei liene mitään hylkynähtävyyksiä?

 

Kiitokset kaikille avuliaille!

[Ilkka Toivanen 2]

Oletan Sami, että olet lukenut Hannu Valtosen Lapin lentokoneenhylyt ja nyt uusimman Hylkyretkiä Pohjolaan, joissa näistä tapauksista on kuvaukset. Esim. jälkimmäisessä Aakenustunturin Ju-52 löytyy sivulta 191. DB-16:n tapaus löytyy sivulta 157 eteenpäin ilman tarkempia koordinaatteja, tosin valokuva paikalta löytyy, ja BW-355:n paikasta löytyy s. 144 koordinaatteja tyyliin "100 m tien pohjoispuolella Äkäsjärven pohjoispään tasalla".

 

Muuten joku viisaampi saakin kommentoida näitä tarkempia koordinaatteja, itse olen tuskin edes Lapissa käynyt, muuten kuin asuntoautoreissulla pikaisesti Sodankylän korkeudella.

[Arne Wallen 72]

Olet Ilkka järkyttävän oikeassa, -70 luvulla oletin käynneeni pohjoisessa kun Kemijärvellä poikkesin, sittemmin oli kyydissä pyssykylän kasvatteja kaksi, käyttivät itsestään nimitystä etelän variksia jo tuolla Kaamasen kohdilla.

Lappi alkaa kun puut loppuu.

[Guest jaspholm]

Itse itseni korjaten: Ju 52 9P+GU WNr. 6384 Ajoi vahingossa pintaan ja tuhoutui 100% 12.2.1942 Kauhavan lähellä. _Kortesjärvellä_

Lähde, kuva ja tarkempi teksti: Valtonen, 1993, 261...

 

Pieni tarkennus tuohon Kortesjärven tapaukseen. Mikäli kyseessä oli Kortesjärven ja Purmon rajoille pudonnut Junkers 52, ei se kyllä ilmeisesti hajonnut 100%:sti. Ainakin osa koneen miehistöstä jäi henkiin ja hoidettiin läheisessä maatalossa. Koneessa oli mm. kuriiripostia jonka miehistön henkin jääneet jäsenet ja myöhemmin koneen talteenkorjaustoimikunta keräsi tarkasti talteen. Paikalla olleiden mukaan ko. saksalainen komennuskunta keräsi "joka ikisen mutterin talteen" putoamispaikalta. Osia säilytettiin väliaikaisesti läheisen maatalon pihalla ja viljavarastossa. Jotain osia jäi paikallisten haaviin. Huhujen mukaan yksi moottori "evakuoitiin" ennen saksalaisten tuloa paikalle. Lisäksi lähitalossa on tallessa MG34(?) konekiväärin lipas jossa oli patruunat tallessa (vajaa puoli lipasta).

 

Ko. putoamispaikkaa joskus 80-luvulla haravoinenna siellä ei ole kyllä tosiaan näytä olevan mutteriakaan enää jäljellä. Paikkaa ei myöskään erota enää maastosta sillä paikka on melko soinen.     

[Jukka Nisula 2 235]

Sen verran, että Hannu Valtosen tutkimuksissa koneen vaurioaste saksalaisella luokituksella oli 100%, eli se meni "hylkyyn". Tätä tarkoittaa tuo luku. Kone nitkahti täydellisesti ohjaamon takaa lähes poikki, vaikka ilmakuvassa näyttää melko ehjältä ulospäin.

 

Olen kirjoittanut tapauksesta artikkelin Ilmailumuseoyhdistyksen Feeniks-jäsenlehteen nimellä "Tante Ju ja kohtalokas jäätyminen" numeroon 2/2011 (ilmestyi maaliskuussa 2011), jos tapaus kiinnostaa. Hyvinä lähteinäni ovat olleet silminnäkijän Lars Höglundin haastattelu 10.8.2010 ja muistelmat ja pietarsaarelaisen Reino Lammin muistiinpanot ja haastattelut. Hänen tietolähteenä on käytetty myös Stig Westerbergin artikkelia ”Flygkatastrofen i Purmo vintern 1942”, Jakobstads Tidning 5.1.1997. Patrik Sundqvistin erinomainen teos "Staden och hakkorset, den tyska krigsmakten i Jakobstad 1941-44" oli myös lähteenäni, siinä tapaus on perusteellisesti selvitetty. "Purmo kommuns historia 1868-1976"- kirjassa on myös onnettomuudesta hyvää perimätietoa.

 

Pakkolaskussa kuoli 6 ihmistä koneessa olleista kahdestatoista. Paikalla on muistotaulu, ja nevaa haravoitiin v. 2006 Keski-Suomen Ilmailumuseon hylkyryhmän toimesta miinaharavalla. Pieniä metallinpaloja ja lasinsiruja löytyi vielä, mutta kuten edellä olevassa viestissä todettiin, niin sakut keräsivät kaikki romut tarkasti talteen ja veivät takaisin Saksaan Pietarsaaren sataman kautta. Osan "evakuoivat" kyläläiset. Myös läheiselle Lostenin sotavankileirille kulkeutui alumiinia, josta vangit tekivät mm. sormuksia.

 

Tiettävästi tuo yksi moottori vietiin "tutkimuksiin" Vaasan lentokentälle. Se minne se sieltä edelleen toimitettiin, ei ole minun tiedossa.

 

Jukka

 

[Guest jaspholm]

Olli Kepsun "Sissilentäjä" -kirjassa oli tarinaa Heinkel 59 -koneen (SD+EE) laskusta Iso-Kontiojärveen. Toinen kelluke alkoi vuotamaan ja kone piti jättää järven rannalle. Kyydissä ollut ja järvelle jätetty sissiporukka tuhosi koneen niille paikoilleen, ilmeisesti polttamalla. Kuka lähtisi tarkistamaan jos koneen romut ovat vielä siellä Järvi on melko syrjäinen ja siis venäjän puolella vajaa sata kilometriä Ilomantsista itään. Nykyään järven nimi on "Ozero Suri Kontti-Yarvi" tai jotain sinne päin. 

[Heikki Pullinen 134]

Moro. Olen keskustellut Petroskoin lentoasemalla yleensä sekä suomalaisten että sikäläisten koneiden paikoista. Tuntuvat olevan hyvin perillä jopa päivämääristä.

Helpommalla voisit päästä jos kyselisit sieltä suoraan.  Täällähän on lähdössä porukkaa sinne päin. Ehkä sieltä löytyy kielitaitoisia.

 

Heikki

[Antti Lappalainen 160]

K-S Ilmailumuseolla taitaa olla juurikin kys. He 59:n ohjauspyörä, sukellettu joskus järvestä.

[Jarno Siltamäki 0]

#121 viestiin yritän vastailla, mutta en saa lainattua sitä...

 

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?map.x=448&map.y=478&e=479383&n=6942278&scale=8000&tool=pienenna&styles=normal〈=fi&tool=pienenna〈=fi

 

Tuossa on linkki Lokkisaarten ja Honkasaarten väliin. Itse olen tuolla joskus 2000-luvun alussa ollut etsimässä ko. konetta.

Päivä sukellettiin "varmoissa" koordinaateissa kahden eri linjan risteyksessä.

Itsellä kiinnostus loppui tunnin jälkeen, sillä pelkkää mutapohjaa oli näkynyt.

 

Lopulta yövyttiin Lokkisaarien rannoilla. Siinä sitten lähdin vapaasukeltamalla katsomaan rantoja ja 20 min jälkeen Lokkisaarten pohjoisimman luodon lounaisrannasta 6 m syvyydestä löysin palan lentokoneesta. Naarasimme sen rantaan ja tutkimme  tarkemmin.

Seuraavana päivänä teimme etsintää laitesukeltamalla ko. luotojen ympäriltä. Enempää koneen osia ei löytynyt.

 

Löytynyt osa vaikutti rungon osalta. Alumiinista, niittauksista ja sähköjohdoista päättelimme sen olleen lentokoneesta.

Mikäli kone on tullut jäälle niin hyvin mahdollista että osa on liukunut pitkänkin matkan luotojen suuntaan.

 

Sieltä se pohjasta löytyy jos on viistokaiku millä hakea... 

 

 

 

[Pentti Hyvärinen 1]

Pieni tietoisku: Kone putosi 2.7.1941, ja tuli melko pystyyn alas silmin näkijäkertomusten mukaan. Nämä näkijätkin ovat jo autuaammilla mailla.

Paikkakuntalaisten nuottaan oli Lokkisaaren luona tarttunut oheinen pala. Eikä se ole ainoa, mitä järvessä vieläkin on.

Kivisalmen Timosensalmeen laitettiin v. 2015 muistomerkki tapauksesta ja samassa on muistettu myös BL-110:tä, joka oli LeR4:n 1. tappio talvisodassa. BL tuhoutui myös Konnevesi järven alueella.

Oheiset kuvat on kuvattu 5 vuotta sitten.

 

 

 

>

[Ari Oksanen 322]

Tässä vähän lisää ko. tapauksista.

 

http://www.pienoismallit.net/kirjoitukset/artikkeli_672/

 

 

Edit. Ynnä LLv 46:n ja LeR 4:n sotapäiväkirjoista:

 

BL-110

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10372273

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1545402 

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1545406

 

VP-14

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3610172

Muokattu: Kesäkuu 4, 2021, käyttäjä: Ari Oksanen

[Markku Koivurova 367]

Käväsin vähän terapiassa, eli metsässä samoilemassa. Tämä on Lipatanaavan Messershmitt 110. Tai siis se, mitä siitä on jäljellä. Tullut tähän muutama päivä yli 78 vuotta sitten. Kolme kuollutta. Onnettomuus tapahtui 04.09.1942 ja hylky löytyi vasta sodan jälkeen -45 tai -46.

Muokattu: Syyskuu 14, 2020, käyttäjä: Markku Koivurova

[Harri Honkanen 12]

Kävin paikalla vuonna 2016. Onko siellä kato käynyt. Oliko tuota kuvan mukaista osaa enää siellä?

[Jukka Nisula 2 235]

Näyttäisi olevan moottorin alapuolella oleva öljynjäähdyttimen ilmanottokomu. Toki ilmanottoaukko rutussa: 

https://commons.m.wikimedia.org/wiki/File:Bf_110_G2_1.jpg

Jukka

 

[Markku Koivurova 367]

12 tuntia sitten, Harri Honkanen kirjoitti:

Kävin paikalla vuonna 2016. Onko siellä kato käynyt. Oliko tuota kuvan mukaista osaa enää siellä?

Tässähän se.

[Markku Koivurova 367]

Vähän lisää kuvia.

 

Ahtimen käytin

 

Nokka-akselin ns. kuningasakseli. Isomman kartiohammaspyörän läpi meni DB605:ssä tykin kanaali. DB601:ssä ei tietääkseni tykkiä jostain syystä käytetty.

 

Inertiakäynnistin. Lähes täydellinen, moottorin staattori ja kuori puuttuvat. Vauhtipyörä on heti moottorin ankkurista seuraava osa. Alas päin lähtevä putki on veiville menevä akseli. Siitä seuraava on alennusvaihde ja ylhäällä näkyy vipu, jolla käynnistin kytkettiin kampiakselin päähän.

 

Tässä näkyy inertiakäynnistimen kytkentäpää. Eli tuo kytkee käynnisimen kampiakselin päähän.

[Markku Koivurova 367]

Vielä muutama

Tässä se öljynjäähdyttimen kotelo toisesta suunnasta, mitä Harri tuossa aikaisemmin kyseli.

 

Ja tämähän siellä on sisällä ollut.

 

Tuolla ensimmäisessä postauksessani oli kuva jäähdyttimestä. Mietin miten nämä olivat romumiehiltä jääneet metsään koska ovat todennäköisesti kuparia. Ja raaputustesti todisti tämän, tinattua sellaista. Uskoisin, että kuparin kilohinta oli sodan jälkeen monin kertainen alumiiniin verrattuna. Tuo painaa varmaan 15 - 20 kg. Luulivat ehkä raudaksi.

 

Tässä on vasemman moottorin palopaikka. Se ei ole palanut maahansyöksyn vuoksi vaan romumiehet ovat yrittäneet sulattaa siitä alumiinin erilleen teräsosista. DB-601 painaa n. 700 kg joten ei ole ihan onnistunut sulatusyritys. Seuraavaksi on yritetty räjäyttämistä. Vasen laskuteline näkyy taustalla.

 

Räjäyttäminen on kyllä "purkanut" moottoria mutta palaset ovat levinneet niin laajalle alueelle, että tästäkin menetelmästä on luovuttu. Tässä on moottorin ala-takakiinnityksen kohta ja sylinteriputken kiinnityspinta näkyy palasen alareunassa vasemmalla. Tuo pyöreä reikä on sylinterin rengasmutterin irrotustyökalun (hammaspyörä) reikä. Moottoreiden sirpaleita löytyi metallinilmaisimella yli 50 metrin päästä jängästä. Moottoreiden loput jäännökset on kuljetettu pois ja toinen niistä on näytteillä Ilmavoimamuseossa.

 

Tulosuunta. Kone on tullut suunnilleen pohjoisesta (ehkä pohjoiskoillisesta) Nuolet osoittavat katkenneet männyt. Yksi niistä jäi selän taakse kun ei saanut muuten kuvaan noita kauimmaisia. Aikaa on kulunut 78 vuotta joten nuo elävät puut ovat olleet huomattavasti pienempiä.

 

Tässä se viimeinen puu. Potkurin tekemä jälki näkyy selvästi.

Muokattu: Syyskuu 18, 2020, käyttäjä: Markku Koivurova
Lisäsin kuvan ja kuvatekstin

[Vesa Viero 71]

Tervehdys Markku ja kaikki lukijat.

Kävimme paikalla  v 1973 .  Hannu Valtonen ,  Tane Savolainen   ja minä.   Tie oli surkeassa kunnossa ja arvelimme

ettei ole muita ollut liikkeellä. Kun tulimme Orposeen   niin autoja oli joka paikka täynnä .  Oli hilla-aika.

Silloin oli moottoritkin  ja muutamia pyssyjä ja lippaita   jotka Valtonen  haki myöhemmin  kopterilla Ivalon rajan pihalle .

Haimme tavarat  kuorma-autolla Rovaniemelle  josta  kulkeutuivat myöhemmin  Keski-Suomen Ilmailumuseoon.

Pyssyt oll   kylläkin varastettu  jo Ivalossa.

Taisi olla kulovaroitustila voimassa  ja niinpä emme tehneet avotulta  vaan rakensimme  hellan.

Alla ja päällä passarilevy  ja jäähdyttäjät sivuilla.

Tässäpä muutama kuva.   36a  ja  c  samasta  mustavalkea toisesta moottorista ja hella.

 

 

 

[Markku Koivurova 367]

Hieno on Vesa tuo hella . Lainasin paria sinun kuvaasi.

 

Tuossa on moottorin ala-takakiinnitys minkä kuvasin jäähdyttimen päällä

 

Nuoli osoittaa kuningasakselia. Tässä vielä kiinni moottorissa. Ympyrän kohdalta on räjäytetty irti se moottorin ala-takakiinnityksen korvake.

[Matti Hyötyniemi 411]

Nykyäänhän jäähdyttimet ovat yleensä alumiinia. Mikä mahtaa olla syy miksi lentokoneissakin käytettiin painavia kuparijäähdyttimiä tuohon aikaan? Onko syy ollut enemmän valmistustekniikkaan vai hintaan liittyvä? Lämmönjohtavuus ja korroosionkestohan lienee tuollaisessa kohteessa molemmilla riittävä, ainakin sopivilla seoksilla.

[Markku Koivurova 367]

38 minuuttia sitten, Matti Hyötyniemi kirjoitti:

Nykyäänhän jäähdyttimet ovat yleensä alumiinia. Mikä mahtaa olla syy miksi lentokoneissakin käytettiin painavia kuparijäähdyttimiä tuohon aikaan? Onko syy ollut enemmän valmistustekniikkaan vai hintaan liittyvä? Lämmönjohtavuus ja korroosionkestohan lienee tuollaisessa kohteessa molemmilla riittävä, ainakin sopivilla seoksilla.

Epäilen juurikin valmistustekniikkaa. Tuohon aikaan ei varmaan osattu juottaa alumiinia. Ei ainakaan riittävän ohuita. 

[Jukka Nisula 2 235]

Kävin Timo Niemisen ja Erkki Hannulan kanssa Koivulahdessa Mälsorissa viimeksi kesällä 2011 katsomassa Ilmavoimien viimeisen Fokker C.X FK-111:n putoamispaikkaa. Kun vääpeli Allisen ohjaama kone rysähti sakeassa lumipyryssä kivikkoiseen mäkimaastoon 28. tammikuuta 1958, oli paikalla tuolloin korkeaa ja sakeaa kuusikkoa, aivan umpimetsää. Mukana koneessa oli vääpeli Antti Kukkonen ja molemmat menehtyivät onnettomuudessa. Maastoa on raivattu ja puut kaadettu 2000-luvulla, ja nykyään paikka on laajaa hakkuuaukeaa.

Koneen nokka iskeytyi kuvassa näkyvää lohkareeseen, siinä näkyy edelleen tummaa palojälkeä.

Nämä kuvat on otettu 22.8.2011. Tuolloin oli jäljellä jonkin verran vielä koneen romua, mikähän on tilanne nykyään.

Jukka

Muokattu: Syyskuu 20, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula