Keskusyksikön tuuletus

[Rolf Niemi 1 623]

Ajattelin lisätä keskusyksikköön yhden tuulettimen, mutta koska en nyt ole aivan varma oikeasta kytkennästä - kysyisin neuvoa.

 

Emolevy on A8NE-FM (valmispaketti Fujitsu Siemens) ja netistä löytämäni ohje sisältää maininnan SYS_FAN-kykennästä mutta ei varsinaisesti mitään Chasis Fan- kytkennästä.

 

Kysymys kuuluu, että voinko kytkeä tuulettimen tuohon SYS_FAN-kohtaan?

[Kari Virtanen 1]

Kysymys kuuluu, että voinko kytkeä tuulettimen tuohon SYS_FAN-kohtaan?

 

Voit.

[Rolf Niemi 1 623]

Kiitos Kari!

[Esa Lehtismäki 0]

Kaikki emolevyn tuuletinliitännät ovat samanarvoisia. Nimellä on vain se merkitys, että sillä nimellä se näkyy BIOSissa ja valvontasoftassa. Myöskään muita kuin tuulettimille tarkoitettuja samannäköisiä kolmipinnisiä liittimiä ei ole (prosessorille nykyään nelipinninen, johon sopii myös se kolmipinninen liitin). Ilman sitä muoviliuskaa olevat kolmen pinnin rykelmät sen sijaan ole tuuletinliittimiä vaan jumppereita.

[Rolf Niemi 1 623]

Aivan Esa, enkä sotkenutkaan jumppereita ja liittimiä keskenään. Koneen mukana ei tullut mitään emolevyn opasta ja näin ollen halusin vain varmistaa asian ennen mitään varsinaisia kytkentöjä, koska niin usein on tullut kämmättyä, kun on luottanut omaan luuloonsa.

 

Jokatapauksessa tuuletin toimii nyt moitteettomasti kotelon takaosassa poistaen lämmintä ilmaa - näinhän sen kaiketi kuuluukin olla?

[Guest Zoog]

juri niin, itse olisi toki laitanut sen etuosan maholisiman alhalla puhaltaman kylma ilma sisän.  Itse asiassa minulla on seka etuosassa sisän ja takaosassa ulos 

[Esa Lehtismäki 0]

Edestä sisään ja takaa ulos, kyllä. Isolla sivutuulettimella varustetuissa koteloissa voi olla parempi panna etutuulettimetkin puhaltamaan ulos, paitsi levypakan tuulettimen on paras puhaltaa pakan sisään.

[Juha Huvilinna 0]

Ensin aina tuulettimet puhaltamaan ulos! Jos kotelossa on reikä edessä alhaalla, niin ilma kyllä löytää siitä tiensä sisään... Vasta kun useampi tuuletin puhkuu ulos voidaan harkita sisäänpäin puhaltavia, tällöinkin niiden hyöty on vähän käyttäjän korvien välissä...

[Guest raimo]

Ensin aina tuulettimet puhaltamaan ulos! Jos kotelossa on reikä edessä alhaalla, niin ilma kyllä löytää siitä tiensä sisään... Vasta kun useampi tuuletin puhkuu ulos voidaan harkita sisäänpäin puhaltavia, tällöinkin niiden hyöty on vähän käyttäjän korvien välissä...

Juuri näin. Sitä ilmaa on aivan turha etupuolelta puhaltamalla tunkea sinne sisään, ei se mene sinne.

(paineilma olisi eri asia jo sitten).

 

Mutta viileä ilma tulee sinne itsestään kun edessä on riittävän isot reiät ja takaa puhalletaan (siis imetään) ilmaa ulos.

Etupuolelta sisäänpuhaltaminen on käytännössä täysin turhaa, parhaaseen viilennykseen pääsee juurikin poistamalla sen kuuman ilman koneen takaa mahdollisimman tehokkaasti.

Käytännössä jopa niin että koneen etuosan peltejä ja muoveja on syytä hiukan modifioida jotta ilma pääsee vapautuneesti

virtaamaan koneen sisään. Näin se on, testatusti. (sisä/ulko-lämpömittareden ulkoantureita vain koneen eri osiin (vaikka 5 kpl aluksi), ja sitten koppa kiinni ja kokeilemaan miten mikäkin puhallinkonstruktio asiaan vaikuttaa milläkin kohdalla konetta, jos ette usko muuten että edessä puhaltimia ei tarvita muuhun kuin mahdollisten kovalevyjen tms. paikalliseen jäähdyttämiseen, kuten Esa taisikin jo sanoa)

 

 

[Esa Lehtismäki 0]

Kyllä sisään puhaltava tuuletin on aivan yhtä tehokas kuin ulos puhaltava. Itse asiassa pikkuisen tehokkaampi, koska imupuolen vastus on pienempi. Tärkeää ei olekaan, ovatko puhaltimet kummalla puolella, vaan edes kohtuullisen järkevän virtauksen aikaansaaminen. Järkeväähän ATX-kotelosta ei tule tekemälläkään. Ensimmäinen tuuletin kannattaa useimmissa koteloissa panna takaseinään heti powerin alle tehostamaan ilman virtaamista ulos takaa ylhäältä, mutta kyllä usein se toinen tai kolmas on järkevintä jo laittaa etulevyyn alas. Pelkästään ulos puhaltavilla tuulettimilla koteloon tulee vaan kova alipaine, eikä virtaus lisäänny niin paljon kuin voisi. Lisäksi se silloin imee ilmaa sisään joka reiästä, mikä ei ole virtaukselle hyväksi. Etenkin takaseinän peittämättömät tyhjät tuuletimen paikat haittaavat tuuletusta tosi paljon, jos ei ole yhtään sisään puhaltavaa propelia.

[Guest raimo]

Niin niin, mutta kun edelleenkään ei ole todisteita että etuseinän puhaltimet auttaisivat lämpötilan pudottamisessa pätkääkään. 

 

Minä itse, ja moni muu on asiaa testannut ihan aikuistenoikeesti ja fyysisesti kaikenmaailman mittareilla ja virtauksen tarkkailusavuilla ja pleksiseinillä ja ties millä. Ja monissa erilaisissa koneissa vieläpä.

Enkä voi sen perusteella sanoa muuta kuin että on turhaa laittaa puhallinta tietokoneen etuseinään, Valitettavasti näin on, mutta kukinhan saa laittaa puhaltimensa mihin haluaa.

 

jos virtalähde jo puhaltaa ilmaa takaa ulos niin ainoa oikea suunta ilman kulkea on edestä sisään ja takaa ulos, muita oikeita suuntia ei ole olemassa. Kotelo pitää todellakin tiivistää, siis siten että sinne ei pääse ilmaa mistään muualta kuin etuseinän kautta, erityisesti takaseinä pitää tiivistää, koska muuten puhaltimet imevät ilman sieltä, ja jäähtymistä ei tapahdu käytännössä ollenkaan.

 

Etuseinää "modifioidaan" tarpeen mukaan siten että kaikki puhaltimien imemä ilma pääsee todellakin siitä kulkemaan. (huom takuu raukeaa jos teet tämän, samoin jos poistat ne ilman virtausta haittaavat puhaltimen suojaritilät, joilla kuitenkin on uskomattoman iso vaikutus sekä ääneen että jäähtymiseen).

 

Kotelo siis pitää tiivistää kaikkialta muualta paitsi etuseinästä, josta se pitää "epätiivistää" hyvällä maulla.

 

Eli jos vaihtoehtona on asettaa kaksi puhallinta, molemmat kannattaa laittaa takaseinään.

Jos vaihtoehtoina on asentaa kolme puhallinta, kaikki kannattaa laittaa takaseinään, jne.

 

Iso asia on jo pelkästään se kun muistaa poistaa pölyt koneen sisältä.

huom OSTA elektroniikkaliikkeestä paineilmaa, sitä saa kätevissä aerosolipullossa.

Imuri  on varsinainen staattisen sähkön ydinvoimala, ja siksikään ei paras mahdollinen puhdistustapa.

Ko. paineilmapöhöttimellä saa pölyt turvallisesti pois virtalähteen sisältä jne. paikoista joihin ei imurilla edes pääse.

 

Toinen hyvä kikkakolmonen on letku, siis sellainen vaikkapa sentin halkaisijainen kirkas tms. värinen letku.

Letkun toinen pää työnnetään imurin letkuun ja sitten ilmastointiteipillä siihen kiinni siis se ohuempi letku siihen imurin isoon letkuun. Ja tällä pienellä pletkulla sitten imuroidaan koneen sisusta, kannattaa vielä puristaa nyrkkiin se letkujen yhtymäkohta ettei hilmuimuli hotkaise pikkuletkuparkaa suihinsa.

 

Niin, ja se töpseli pois seinästä ensin.

 

[Esa Lehtismäki 0]

Ei puhallin toimi mitenkään mystisesti, se on hyvin yksinkertaista aerodynamiikkaa. Ilman virtausta kotelon läpi aikaansaavat tuulettimet ja sitä estävät virtausvastukset. Virtausnopeus asettuu sellaiseen arvoon, jossa nämä ovat tasapainossa. Näinollen on herttaisen yhdentekevää puhaltaako vai imeekö puhallin, kunhan se työskentelee halutun virtauksen reitillä ja takaisinvirtaus tuulettimen ympäri on estetty, eli tuuletin on seinässä kiinni. Ainoa pieni ero tuulettimen tehokkuuteen tulee tosiaan siitä imupuolen paineesta. Imupuoli on hyvin herkkä vastuksille painepuoleen verrattuna.

 

Jos et testissä saanut esille lämpötilan laskua etutuulettimen lisäyksen yhteydessä, kotelossa joko oli jo valmiiksi niin voimakas virtaus, ettei sen lisääminen enää paljoa vaikuta, tai sitten teit virheen kokeen suorittamisessa. Koska kotelon sisäinen virtauskuvio eri lämmönlähteiden ympäri muuttuu tuulettimien sijoittelun mukaan, ainoa luotettava mittausinformaatio saadaan poistoilmasta. Tarpeeksi pitkä putkenpätkä poistopuhaltimen aukkoon tiiviisti ja lämpömittari sen putken keskelle. Lämmöntuoton ja tuloilman lämpötilan pysyessä vakiona poistoilman lämpötila on sitä alhaisempi, mitä tehokkaampi tuuletus on. Jos tällaisen mittauksen teet, näet kyllä, ettet saa mitään eroa sille, onko tuuletin edessä vai takana.

 

Kotelon sisäisen virtauksen optimointi onkin sitten eri juttu. Se riippuu aina kotelosta ja lämmönlähteistä. Edessä alhaalla oleva tuuletin voi parantaa alaosan ilmankieretoa, jos kotelon yläosa ei ole tiivis.

[Guest raimo]

Juu, mutta kun minusta tuo näkemyksesi edustaa teoriaa,

ja kuten niin monesti on, niin on tässäkin tapauksessa... teoria ei ole sama kuin käytäntö.

 

Teoria on teoriaa, mutta käytännössä kongreettisesti tapahtuvat asiat merkitsevät sen miten asia

kannattaa (kannattaisi) käytännössä toteutaa,  vaikka se teoria sitten sanoisikin jotain aivan muuta.

 

Eikä tietenkään tässä mistään henkimaailman asiasta ole kyse,

vaan siitä että kotelon läpi tulee saada liikkumaan mahdollisimman viileää ilmaa mahdollisimman paljon ja sopivan nopeasti,

jotta se viilentää mahdollisimman paljon kriittisten pisteiden lämpötilaa. Ja tämä kaikki vieläpä mahdollisimman pienellä äänen aiheuttamisella.

 

Ja täten poistoilman lämpötilalla ei ole  merkitystä, ainoastaan kriittisten pisteiden vallitsevalla lämpötilalla on.

 

Kuten jo vihjailin, niitä antureita se ~5 tai jopa 7 kpl liimaten näihin kriittisiin pisteisiin ja sitten kotelo kiinni ja testaamaan. Yksi anturi pitää olla koneen ulkopuolella mittaamassa huonelämpötilaa. No niitä onkin se 5-7 jos sisä/ulko -lämpömittareilla tätä tieteellistä tutkimusta tehdään.

 

Aikansa tarkastellaan lämpöjä (joka kerta samalla tavalla ja kuormalla) ja sitten vaihdetaan puhaltimien paikkoja, muuttamatta antureiden sijaintia. Kokeilulla ei suinkaan tarkoiteta muutaman minuutin ajanjaksoa, vaan vähintään tunteja. Lämpenemisnopeus kylmästä normaaliin toimintalämpöön on myös hyvä tarkkailukohde, siinä touhussa saa kulumaan päiviä tai jopa viikkojakin.

 

Saa testata KÄYTÄNNÖSSÄ ihan vapaasti, luulen (tiedän) että ne puhaltimet siirtyy sinne takaseinään kokeilun jälkeen.

Ilman kiertoa ja liikkumista voi tarkastella siten että rakentaa pleksilevystä täsmälleen sopivan sivuseinän, ja eikun savutestejä ajamaan. Oikeastaan tuo savutesti jo hyvin pitkälle kertoo sen miten asia kannattaisi lopultakin tehdä.

 

Kriittisiä pisteitä ovat kovalevyt, muistipiirit, näytönohjaimen piirit emolevyn piirit sekä tietenkin itse prosessori.

 

Kotelon yleislämpötila antaa viitteitä, mutta ainoa käytännössä MERKITSEVÄ mittaustulos saadaan vain ja ainoastaan noista pisteistä. Käytännössä merkitsevää mittaustulosta EI siis saada mistään putkesta kotelon ulkopuolelta.

Kone kun ei siihen kaadu mitä siellä teoriaputkessa on lämpönä, mutta siihen se käytännössä kaatuu jos sen prosessorin henkilökohtainen lämpötila on liian korkea.

 

 

 

 

 

[Esa Lehtismäki 0]

Näinhän se tietenkin on, että kuumien pisteiden jäähdytysestä on kyse. Nyt kun olemme yhtä mieltä siitä, että ilma virtaa yhtä tehokkaasti niin ulos kuin sisäänkin puhaltavilla tuulettimilla, voimmekin alkaa puhua niistä virtauskuvioista. Eli nimenomaan siinä kotelossa ja nimenomaan niillä komponenteilla pyritään saamaan ilma virtaamaan tehokkaasti niissä kohdin, missä sitä eniten tarvitaan. Ei voida antaa yleispätevää sääntöä, että aina vaan kaikki takaseinään. ATX-kotelo on nykykoneille hölmö. Se on suunniteltu silloin, kun prosessorin päälle alettin joskus laittaa oikein jäähdytyssiilikin ja ainoa tuuletin oli virtalähteessä. Sitä pitää vaan käytössä olevin keinoin yrittää edes jotenkuten saada ilma liikkumaan. Jos sen etulevyssä alhaalla olevan tuulettimen saa puhaltamaan näyttökortin alle, se on varsin hyödyllinen.