Sami Vesala

Iso herkkyydet?

24 viestiä aiheessa

Terveeksi!

 

Tuli saatua nyt se järkkäri, ja tässä ollaan manuskoja lueskeltu, ja ihmetelty. Miten näiden ISO herkkyyksien kanssa toimitaan? Mitä suurempi luku, sitä enemmän kohinaa? Entä aukon kanssa? Mitä pienempi luku, sitä enemmän kohinaa, ja toisinpäin? Niin paljon eri asetuksia pitää miettiä verrattuna pokkariin, mutta eiköhän se tästä...  :-[

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jeespox... Eli  ISO 80-200 on normaalilla päivänvalolla hyvä? Parhaiten tosin tämän huomaa itse kuvaamalla, mutta kaiken maailman vinkit ovat tervetulleita. Huomenissa pitäisi mennä kentälle reenailemaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jees... ISOt menee juuri "päinvastoin", mitä tuolla vanhalla pokkarilla...  ;D Mutta lisää vinkkejä otetaan vastaan.

 

ISO/ASA on ihan "sama" oli sitten digipokkari/ -järkkäri tai filkkakamera....

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eri herkkyysarvojen käyttökelpoisuus on kamerasta kiinni. CCD-kennot ovat herkempiä kuin CMOS-kennot, joten niillä voi ISO200 olla pienin herkkyys. Toisaalta CMOS-kennoilla matemaattista kohinanvähennystä tehdään jo kennossa, joten niillä isommat herkkyydet eivät välttämättä näennäisesti lisää kohinaa niin paljon kuin se oikeasti lisääntyy. Kokeilemalla se selviää, miten oma kamera käyttäytyy, jos nyt ylipäänsä jaksaa olla kohinoista kiinnostunut. Kennon ja herkkyyden lisäksi kohina riippuu lämpötilasta ja valotusajasta. Aukolla ei siihen ole suoraan vaikutusta, paitsi että pienemmällä aukolla tarvitaan pidempää aikaa. Itse käytän yleisimmin ISO400:aa (Nikon D70)

 

Aukko vaikuttaa sen sijaan kuvan terävyyteen. Mitä pienempi aukko, sitä huonompi tarkkuus (erotuskyky radiaaneina on aallonpituus jaettuna aukon halkaisijalla). Toisaalta, mitä isompi aukko, sitä pahemmin optiikan virheet sotkevat kuvaa. Halkpaputket tekevät siksi täydellä aukolla suttua.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aukko vaikuttaa sen sijaan kuvan terävyyteen. Mitä pienempi aukko, sitä huonompi tarkkuus (erotuskyky radiaaneina on aallonpituus jaettuna aukon halkaisijalla). Toisaalta, mitä isompi aukko, sitä pahemmin optiikan virheet sotkevat kuvaa. Halkpaputket tekevät siksi täydellä aukolla suttua.

Tosiaan teoriassahan isoin aukko on paras, mutta käytäntö tosiaan taitaa olla se että hieman himmennettynä tekee parasta jälkeä lasit.

 

Tosin yhtä poikkeusta olen kokeillut; 300mm f/2.8 L IS:n 2.8:ssa ja 4:ssä esim ei oo mitään nähtävää eroa erottelukyvyssä... :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aika hyvin se vanha 8 sääntö on toiminut. Eli f8 on suurimmalle osalle obiskoista paras aukko.

 

Poikkeuksia tosin on, kuten Olli mainitsi,mm. tollainen urhelukuvaajille alunperin suunniteltu lasi on optimoitu täydelle aukolle useimmiten.

 

Jotkut macrot saattavat alkaa toimimaan asiallisesti vasta f8.lla, mutta ovat parhaimmillaan f16 aukolla, silti niissä saattaa olla valovoima f2,8-4.n luokkaa, koska niillä yleensä tarkennetaan manuaalisti tihruamalla etsinkuvaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

100-400 toimii hyvin päivällä, mutta itse käytän välillä myös 800 ja 1600, koska ne eivät omassa kamerassani vielä kohise kauheasti (20D)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aika vähän lentskari kuvauksessa on tarvetta mennä Iso 100 yli, joutuu vaan turhaan hukkaamaan liian herkkyyden järjettömiin nopeuksiin. Muussa kuvauksessa taas on kiva että on mahdollisuus ruuvata herkkyyttä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aika vähän lentskari kuvauksessa on tarvetta mennä Iso 100 yli, joutuu vaan turhaan hukkaamaan liian herkkyyden järjettömiin nopeuksiin. Muussa kuvauksessa taas on kiva että on mahdollisuus ruuvata herkkyyttä.

 

No jos kuvaa vain auringonpaisteessa myötävaloon, näin on näreet, mutta lentokoneita kuvatessa ihan kuin muidenkin kohteiden kanssa, se valon määrä sanelee tarvittavan herkkyyden.

 

//Tuomas

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tottakai vallitsevanvalon määrä/ huonovalovoimainen lasi teetättää ISO napille töitä. Mutta, oon ottanut digille 25000 kuvaa lentskareista joista alle 1000 on yli 100 ISOn joten en ole hirveesti kokenut tarvetta...

 

Tosin joskus on kiva ruuvaa, kun käsivaralta joutuu yrittää

 

 

 

 

 

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jep.

 

Useimmiten valo riittää. Jos ei riitä, kuvista tulee suttua jolla ei tee mitään, jos ei herkkyyttä ruuvaa riittävästi. Tässä taisi olla ISO6400 peräti, tai ainakin 3200. Kohinaa on järkyttävästi, mutta fiilis katossa :-) Ja kuva on terävä.

 

aar.jpg

 

//Tuomas

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No jos kuvaa vain auringonpaisteessa myötävaloon, näin on näreet, mutta lentokoneita kuvatessa ihan kuin muidenkin kohteiden kanssa, se valon määrä sanelee tarvittavan herkkyyden.

 

//Tuomas

 

 

Kuvaussuunnallahan ei liene merkitystä siihen valon määrään. Jos kuvaa auringonpaisteessa myötäväloon arvoilla ISO 100, f 8 ja aika 1/125, niin en

näe mitään tarvetta muuttaa arvoja koneen kääntyessä sivu tai vastavaloon.

Siitäpä tullaankin aasinsiltaa aiheeseen, miksi käyttää muuta kuin M-modea valotuksissa?

Kaikki muuthan arpoo aukon/ajan aiheen tummuudeen/vaaleuden mukaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä sillä vaan on paljonkin merkitystä. Jos myötävaloon saat kohteen valottumaan oikein, niin vastavaloon se on samoilla arvoilla silhuetti. Vain pilvisellä kelillä valo on kaikkiin suuntiin suunnilleen sama.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä sillä vaan on paljonkin merkitystä. Jos myötävaloon saat kohteen valottumaan oikein, niin vastavaloon se on samoilla arvoilla silhuetti. Vain pilvisellä kelillä valo on kaikkiin suuntiin suunnilleen sama.

Huippuvalo on sama auringossakin. Kannaattaa vaikka kuplamittarilla joskus kokeilla. Sehän on selvä, että vastavalossa kontrasti on paljon kovempi ja siksipä vastavalossa tarvitseekin täytevaloa. Tosin lentsikkakuvauksessa  on " hieman" vaikeaa.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aika vähän lentskari kuvauksessa on tarvetta mennä Iso 100 yli, joutuu vaan turhaan hukkaamaan liian herkkyyden järjettömiin nopeuksiin. Muussa kuvauksessa taas on kiva että on mahdollisuus ruuvata herkkyyttä.

 

Itse käytän nykyään perusherkkyytenä ISO 200. Olen tullut siihen tulokseen, että kuvistani tulee varsinkin pitkällä zoomilla (100-400) yleisesti ottaen parempia sillä kuin ISO 100:lla myös auringon paisteessa keskipäivällä. ISO 100:lla käytin ennen aukkoa ~6,3-7.1 ajalla 1/640s aurinkoisena päivänä. ISO 200 antaa enemmän liikkumavaraa valotuksen suhteen, 1/640s käyttöön tulee aukot ~9-10 tai aikaa voi tarvittaessa hieman lyhentää, joka 400mm kuvatessa on myös esim. kovassa tuulessa väliin paikallaan. Himmentäminen/ajan lyhentäminen parantaa kuvan laatua enemmän kuin ISO 100:sta ISO 200 siirtyminen sitä heikentää. Tämä on siis vain oma kokemuksen tuoma näkemys asiasta, ei mikään yleinen totuus.

Joudun usein kuvaamaan huonossa valossa lentokoneita ja silloin ISO 400 on myös paljon käytössä. Sen yli en mielelläni mene kuin pakosta tai kikkailumielessä.

 

Kai

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Huippuvalo on sama auringossakin. Kannaattaa vaikka kuplamittarilla joskus kokeilla. Sehän on selvä, että vastavalossa kontrasti on paljon kovempi ja siksipä vastavalossa tarvitseekin täytevaloa. Tosin lentsikkakuvauksessa  on " hieman" vaikeaa.

 

Joo, mutta varjon puoli on paljon tummempi. Jos aurinko on suunnilleen samalla suunnalla kuin kohde, ei niitä huippuvaloja kohteesta näy kameralle lainkaan tai juuri lainkaan. Silloin saatat haluta valottaa huiput aivan tappiin tai ylikin saadaksesi varjosta yksityiskohtia esiin. Tai tietysti voit myös haluta valottaa ylikirkkaan taivaan mukaan ja jättää kohteen tahallaan aivan mustaksi. Jos taas aurinko on selkäsi takana, haluat luultavimmin valottaa auringon valaisemat kohdat sävyskaalan keskivaiheille.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo, mutta varjon puoli on paljon tummempi. Jos aurinko on suunnilleen samalla suunnalla kuin kohde, ei niitä huippuvaloja kohteesta näy kameralle lainkaan tai juuri lainkaan. Silloin saatat haluta valottaa huiput aivan tappiin tai ylikin saadaksesi varjosta yksityiskohtia esiin. Tai tietysti voit myös haluta valottaa ylikirkkaan taivaan mukaan ja jättää kohteen tahallaan aivan mustaksi. Jos taas aurinko on selkäsi takana, haluat luultavimmin valottaa auringon valaisemat kohdat sävyskaalan keskivaiheille.

 

Tää nyt tietty on meikäläisen näkökulmasta hiukkasen turhaa, kun en kuvaa tuollaisia kohteita, joiden valaistukseen en itse pysty vaikuttamaan.

Varjon puolihan on tietty tummempi. Siksipä kuvaankin mallini lähes poikkeuksetta vastavalossa. Muun valaistuksen pystynkin rakentamaan halutulla tavalla. Jos kuvaisin myötävaloon, peli olisi menetetty:) Kaikki tasapaksua plättyvaloa. Ei valoja/varjoja jne.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No, kyllä mä hyvin tiedän, että sitä kuvan laatua noilla huonovalovoimaisilla laseilla, voi parantaa, nostamalla ISOa. Siksi mä ton Bigman hankinkin. Tota ei olisi ikinä hitaille filmeille tullut hankittua. Kokeilin kyllä, tarttis vaan lähettää filkat sveitsiin..

 

Mun linssi valikoima on aikoinaan Kodachrome 64 ja 25 filmejä ajatellen hankittu, pääasiassa 2,8 valovoimaisia. Joten jo digin 100 ISO on huomattavasti enemmän kun filmillä. Eli kuusnepalle valot  500/5,6 vs digi 640/9  aurinkoisena päivänä.

 

Olen pitänyt kuvaus tottumukseni edelleen filmimäisenä, eli alan tiputtaa himmennintä ja aikaa kunnes alkaa tulee kipuraja vastaan. Sitten vasta ruuvaan ISOa. Tosin digillä se raja tulee hieman aiemmin vastaan, ei ihan enää tule mentyä täydelle aukolle.

 

Samilla on hyvää ajatusta tohon vastavaloon, varsinkin muotokuvat suoraan myötävaloon on syvältä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eipä takavalo mikään ykkösvaihtoehto ole, mutta aina ei saa valita. Etenkään suorasta auringonpaisteesta ei saa valona oikein mitään irti. Mutta hiukankin viistona siitä voi jo hakea tunnelmiakin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

 

Samilla on hyvää ajatusta tohon vastavaloon, varsinkin muotokuvat suoraan myötävaloon on syvältä.

 

Ei ne mitään muotokuvia sitten olekkaan:)

Valohan se on joka sen muodon tekee.

Korostan vielä, ettei se vastavalokaan sen kummemmin mitään muotoile, mutta piirtääpähän ääriviivat kauniisti esille.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään