Valotuksen korjaamisesta

[Ismo Nurmi 2]

Alla on 350D ja ihmettelin eilen kun optimaalitilanteessa (myötävalossa) tuli 757:n rungosta sylttyä eli paloi puhki kuten tavataan sanoa. Onko niissä kalliimmissa Känöneissä sitten parempi valonmittaus vai joutuuko tässä hankkimaan valotusmittarin ja säätämään käsin?

[Mikko Maliniemi 5]

EV-säätöjä kehiin. Eli alivalota vaan ihan rohkeasti. Varsinkin Canoneiden valotuksenmittaus on surullisen kuuluisa pahasta ylivalotustaipumuksestaan "normiasetuksilla". Myös halvemmilla Nikoneilla on ihan samaa ongelmaa. D200 osaa homman jo vähän paremmin, mutta silti tykkään silläkin alivalottaa ihan reippaasti kirkkaina päivinä... Pistemittaus kun sitten taas kirkkaina päivinä yleensä arpoo valotuksen ihan reilusti alle, kun kuitenkin tarkennat siihen hohtavan valkoiseen runkoon. Vai saiko 350D:ssä valittua pistemittausta?

[Jari Mäensivu 1]

.Vai saiko 350D:ssä valittua pistemittausta?

 

Kyllä sieltä sellainen valikko löytyy

[Mikko Maliniemi 5]

Kyllä sieltä sellainen valikko löytyy

 

OK. Sitten se puuttui esi-isästään, eli 300D:stä. Vai oliko se sittenkin tarkennuspisteen manuaalivalinta, mikä siitä puuttui? En muista...

[Guest clooni]

Ei kait 350D:ssä pistemittausta ollut... Tuli 30D:hen vasta.

 

Dpreviewistä:

Metering      35 area eval, center weighted, partial

[Guest piitu]

OK. Sitten se puuttui esi-isästään, eli 300D:stä. Vai oliko se sittenkin tarkennuspisteen manuaalivalinta, mikä siitä puuttui? En muista...

 

300D:stä löytyy kyllä tarkennuspisteen manuaalivalinta, mutta pistemittausta ei löydy, eikä sitä kai löydy 350D:stä eikä 20D:stäkään.

[Esa Lehtismäki 0]

Canonin ja Nikonin valotusmittarit ovat aivan eri luokkaa. Nikonin mittari mittaa 1005 pisteestä värillisenä, Canonin 35 pisteestä mustavalkoisena. Totta kai tämä aiheuttaa jo käytännön erojakin tilanteiden käsittelyssä. Mutta mahdottomissa tilanteissa se on aina kuvaajan tehtävä päättää, minkä mukaan valotetaan, minkä annetaan palaa puhki ja/tai minkä annetaan jäädä mustaksi. Pitää vaan tuntea kameransa ja katsoa tilannetta sillä silmällä.

[Jari Mäensivu 1]

Kyllä sieltä sellainen valikko löytyy

 

Siis manuaali lukematta kuvaan vaan huonoin tuloksin  Täytyis varmaan

manuaali opus lukee 

[Ismo Nurmi 2]

Oli se alivalotus kyllä mielessä, mutta luottavaisena annoin automaatille vallan kun tosiaan oli tarkoitus saada perustyyppikuva sivusta myötävaloon auringonvalossa - tilanne josta FE2:seni olisi mennyt heittämällä läpi. Onneksi näitä säätömahdollisuuksia tosiaan on ja nyt ehkä muistaa varoa tuota automatiikkaa vähän. Sitä luuli pääsevänsä helpolla kun sähkökameraan siirtyi...

[Ismo Nurmi 2]

"Arpova" mittaus on yhdistettävissä 350:ssa mihin tahansa tarkennuspisteeseen, joita on kaksi enemmän kuin laatukamerassa (Nikon). Sitten ovat vielä keskustaa painottava ja rajatun alueen mittaus (n. 9% etsimen keskustasta). Jälkimmäinen asetus olisi saattanut pelastaa em. tilanteen.

 

Nikon (D70 verrokkina) tosiaan mittaa 1005 pikselistä RGB-tunnistimin (lienetkö tarkoittanut juuri kuvapistettä Esa). Kuinkahan tämä tärkeä seikka vilahtikin vehkeitä valitessa sivu suun...

 

Canon tosin puhuu vyöhykkeistä (35) ei pisteistä ja tämä on sama 350:sta 5D:hen. Ei kai Känöni nyt olisi ryssinyt näin pahasti valotussektoria?

Jos 5D 12 milj.pikselin kenno jaetaan 35:lla saadaan 35 000 pikseliä ja 350D:ssä 8 milj. kenno siis 23 000 pikseliä? Olenko ymmärätnyt jotain väärin?

[Olli Vainio 3]

Nykyään RAWien aikana ei ole läheskään niin kriittistä että valottaako se kamera just oikein kun sen voi kuitenkin korjata. Itsellä on muuten jatkuvasti 1/3EV ylivalotusta päällä, alivalottuneen kuvan korjaaminen generoi ikävät kohinat, mutta pieni ylivalotus ei jätä mitään ikäviä jälkiä.

 

Oli muuten ihan kiva ero tuossa valotuksen tarkuudessa kun siirtyi 350D:stä 1D:hen...vaikka onkin antiikkia tämä nykyinen runko näin digiaikana niin valotuksen mittaus kyllä on toiminu ihan käsittämättömän hyvin...

[Esa Lehtismäki 0]

Hiukan paremmin pelivaraa RAW kyllä antaa (etenkin tummassa päässä on paljon enemmän sävyjä kuin 8-bittinen JPG pystyy näyttämään, ja juuri näistä hyvä RAW-softa saa kaivettua paljon detaljeja), mutta kun kuvan valoisuusskaala on suurempi kuin kennon dynaaminen skaala, ei voi muuta kuin antaa osien kuvasta mennä valkoiseksi ja/tai mustaksi. Jälkikäsittelyssäkään niistä kohdista ei saa enää mitään ulos. Kuvaajan pitää osata nähdä tilanne ja käyttää kameraansa tilanteeseen nähden oikein.

 

Matriisimittaus ei voi koskaan päättää kuvaajan puolesta, mitä hän haluaa, vaikka esim. Nikonin mittari osaakin valottaa vaaleat värit vaaleammaksi, taivaan valoisammaksi yms. eikä tähtää pelkkään keskiharmaaseen. Pitää tietää, milloin matriisi ei tee välttämättä oikeaa ratkaisua ja käyttää silloin muita menetelmiä. Pistemittaus on ehdoton työkalu vaikeisiin tilanteisiin, mutta sen kanssa pitää sitten taas muistaa, että se tekee sitä keskiharmaata. Eli pitää korjata vaaleilla kohteilla ylöspäin ja tummilla alaspäin. Pistemittarin kanssa on hyvä olla aikaa ja käsisäätö päällä. Keskustapainotteinen koko alan matriisi taas on hyvä ja nopea kun kuvassa on voimakkaat valonvaihtelut ja haluaa kertoa, minkä osan halutaan valottuvan skaalan keskivaiheille. Niitä eri tapoja kannattaa omasta kamerastaan kokeilla ajatuksella, niin saa vehkeestä paljon enemmän irti eikä tule tositilanteessa niin paljon huteja.

[Mikko Maliniemi 5]

Nykyään RAWien aikana ei ole läheskään niin kriittistä että valottaako se kamera just oikein kun sen voi kuitenkin korjata. Itsellä on muuten jatkuvasti 1/3EV ylivalotusta päällä, alivalottuneen kuvan korjaaminen generoi ikävät kohinat, mutta pieni ylivalotus ei jätä mitään ikäviä jälkiä.

 

Hmmm, se pieni kohina harvoin pilaa kuvaa, mutta milläs pelastat ne puhkipalaneen kohdan ikuisiksi ajoiksi kadotetut sävyt? Totuus on kuitenkin se, että alivalottuneessa ne detailit sentään vielä ovat siellä kuvassa ja ne saa sieltä yleensä ongittua esiin, mutta menetetty data (puhkipalanut kohta) on menetettyä dataa...

[Olli Vainio 3]

Hmmm, se pieni kohina harvoin pilaa kuvaa, mutta milläs pelastat ne puhkipalaneen kohdan ikuisiksi ajoiksi kadotetut sävyt? Totuus on kuitenkin se, että alivalottuneessa ne detailit sentään vielä ovat siellä kuvassa ja ne saa sieltä yleensä ongittua esiin, mutta menetetty data (puhkipalanut kohta) on menetettyä dataa...

No siis, jos niin paljon ylivalottuu niin toki. Mutta jos sulla on RAW jossa on vaikkapa 1EV ylivalottunut jutut ja valkoiset kohdat on palanu puhki niin siinä vaiheessa vielä ei ole menetetty mitään dataa, koska kennon dynamiikka on muutaman EV:n luokkaa...toki jos palaa niin pahasti puhki että vaikka vetää  monta EV:tä ali rawisäädössä niin sitten on mentetty juttuja...ihan yhtä hyvin niitä saa sen muutaman EV:n sisällä ylivalotuneita, kuin alivalottuneitakin kohtia sieltä esiin.

[Tuomas Kuosmanen 52]

No siis, jos niin paljon ylivalottuu niin toki. Mutta jos sulla on RAW jossa on vaikkapa 1EV ylivalottunut jutut ja valkoiset kohdat on palanu puhki niin siinä vaiheessa vielä ei ole menetetty mitään dataa, koska kennon dynamiikka on muutaman EV:n luokkaa...toki jos palaa niin pahasti puhki että vaikka vetää  monta EV:tä ali rawisäädössä niin sitten on mentetty juttuja...ihan yhtä hyvin niitä saa sen muutaman EV:n sisällä ylivalotuneita, kuin alivalottuneitakin kohtia sieltä esiin.

 

Jos puhutaan että "palaa puhki" se kyllä ainakin mun sanavarastossa nimenomaan tarkoittaa että se on sieltä kennolta palanut puhki ja siten sitä dataa ei vain ole.

 

Mutta eikö teillä kameroissanne ole histogrammitoimintoa? Sillähän ongelmasta pääsee aika hyvin kun kuitenkin nuo bongauskuvat on 90% samanlaisia ja samassa valossa per keikka, otatte yhden testikuvan ja tarkistatte histogrammista ettei kumpikaan pää leikkaannu jyrkästi, ja se on siinä..

 

Mulla on kamerassa sen lisäksi vielä semmonen "vilkkumoodi" mikä näyttää puhkipalaneet alueet vilkkuvana näytöllä, siitäkin näkee hyvin.

 

//Tuomas

 

[Sami Kaikkonen 0]

EV-säätöjä kehiin. Eli alivalota vaan ihan rohkeasti. Varsinkin Canoneiden valotuksenmittaus on surullisen kuuluisa pahasta ylivalotustaipumuksestaan "normiasetuksilla". Myös halvemmilla Nikoneilla on ihan samaa ongelmaa. D200 osaa homman jo vähän paremmin, mutta silti tykkään silläkin alivalottaa ihan reippaasti kirkkaina päivinä... Pistemittaus kun sitten taas kirkkaina päivinä yleensä arpoo valotuksen ihan reilusti alle, kun kuitenkin tarkennat siihen hohtavan valkoiseen runkoon. Vai saiko 350D:ssä valittua pistemittausta?

Ei ole sellaista pistemittaria tai muutakaan mittaria, joka mittais valkoisesta "oikein".

Valkoisesta mitattaessa voi hyvillä mielin ruuvata puolitoista aukkoa yli.

 

[Mikko Maliniemi 5]

Ei ole sellaista pistemittaria tai muutakaan mittaria, joka mittais valkoisesta "oikein".

Valkoisesta mitattaessa voi hyvillä mielin ruuvata puolitoista aukkoa yli.

 

 

Niinhän minä just sanoin. Luehan uudestaan

[Ismo Nurmi 2]

Nyt on vaihdettu keskustaa painottavaan valotukseen. Alla olevat ISO200, aamulla n. 9.00 myötävaloon - vaan onko menty ojasta allikkoon, alivalotusta???

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Juha Paulavuo 21]

Nyt on vaihdettu keskustaa painottavaan valotukseen. Alla olevat ISO200, aamulla n. 9.00 myötävaloon - vaan onko menty ojasta allikkoon, alivalotusta???

 

Ainakin mun silmiini noi näyttää hyviltä. Alivalotus on helpompi korjata kuin ylivalotus, mutta tää ihan mun oma mielipiteeni.

[Mikko Maliniemi 5]

Nyt on vaihdettu keskustaa painottavaan valotukseen. Alla olevat ISO200, aamulla n. 9.00 myötävaloon - vaan onko menty ojasta allikkoon, alivalotusta???

 

Ei lähellekkään allikkoa. Ja ojastakin on näköjään päästy pois. Ei noi vaadi muuta kuin hieman kontrastia ja kenties pykälä kirkkautta lisää. Muista, että se sun kamera ei tee valmista kuvaa, vaan varmaan 99% digikuvista vaatii jälkikäsittelyä...

[Esa Lehtismäki 0]

Ei suinkaan, vaan vähintään 90% digikuvista on silkkaa kuraa, jonka jälkikäsittely on aivan tarpeetonta Mutta joo, valotus on noissa hyvä. Kirkkaamman näköiseksi ne saa nostamalla käyrää keskeltä, ja jos maksimikirkkautta ei vielä ole missään kohtaa, voi yläpäätäkin leikata. Pieni värikylläisyyden lisäyskin voi olla hyväksi tuollaisessa vähävärisessä kuvassa, mutta ei pidä liioitella. Karkkivärikuvia näkee nykyään aivan liikaa. Ja pienentäessä on aina lisäterävöitys tarpeen.

[Ismo Nurmi 2]

Hyvä! Hiukka vain tuntui, että tuo aamun valo olisi ollut kelmeämpi - sävyjähän noista valkoisista rungoista nyt erottuu. Tästä on hyvä jatkaa harjoituksia.