Martti Kujansuu

Suomalaisten harrastekoneiden historiikki

30 viestiä aiheessa

Useimmat meistä varmaan tuntevat suomalaisvalmisteiset ja Suomessa suunnitellut PIK-sarjan ja Valtion lentokonetehtaassa tehdyt siviili- ja sotilaskoneet. Mutta kuka todella tuntee & tietää hieman enemmän yksityisvaroin & -voimin toteutetuista lentokoneprojekteista kuten esim. Eklund TE-1 ja Heinonen HK-1?

 

Tämä "aukko" Suomen muuten mainiossa ilmailukirjallisuudessa on kaivertanut ainakin minun mieltäni luettuani Jukka Raunion mainion "Lentäjä näkökulma" -kirjasarjan. Lehtiartikkeleissakaan näitä em. tyyppejä on käsitelty todella vähän ellei ollenkaan, vaikka ovatkin tärkeä osa lentokonekantaamme. Olenkin jo vapaa-ajallani alkanut keräämään vähäisiä painettuja lähteitä kyseistä aiheesta toivottavasti tulevaisuudessa ilmestyvää laajempaa tutkimusta asiasta.

 

Olkoon tämä viestiketju pohja tälle projektilla joka toivottavasti iskeytyy hedelmälliseen maaperään ja josta olisi hyötyä kaikille asiasta kiinnostuneille.

 

Yleistä:

 

Harvat tällä foorumilla tietävät mitään edellisistä projekteistani ja vielä vähemmät tuntevat minut henkilökohtaisesti joten tähän kohtaan on paikallaan pieni esittely edellisistä projekteistani. Suhteellisen nuoresta iästäni huolimatta olen osallistunut moniin eri tahojen järjestämiin ilmailuprojekteihin sekä ollut mukana eri järjestöjen (mm. Ilmailumuseoyhdistys) järjestämissä veteraanitilaisuuksissa. Lisäksi olen tehnyt omaa tutkimusta mm. sota-arkistossa.

 

Virtualpilots.fi:n ystävällä avustuksella olen pystynyt osallistumaan & julkaisemaan monia projekteja joista uusimpana Wartime Airfields -projekti jonka tarkoitus on järjestestää sodanajan kentät helppoon ja ilmaiseen karttamuotoon jokaisen saataville.

 

Tätä ennen olin mukana tekemässä viime kesäkuussa järjestetyn "Tapaus Kaleva" -videon teossa tehden mm. maalaukset videon koneisiin ja tutkin myös koneiden reittejä.

 

Olen myös tehnyt yksityiseen käyttöön monia lentokoneiden kolmitahopiirustuksia sekä profiilipiirroksia joista alempana lisää.

 

Historiikki:

 

Materiaalin määrästä riippuen kirjasta on tarkoitus tulla ilmaiseen nettijakeluun PDF-muodossa tai vastaavassa tuleva teos tai sitten ehkäpä painatuskirja jos jokin kustannuslaitos siitä lopullisesti kiinnostuu.  :) . Omakustannus ei ole taloudellisen tilanteeni takia mahdollista. Konetyypit olen alustavasti rajannut sellaisiin joita ei ole yleisesti käsitelty kirjallisuudessa. Kirjaan ei ole siis tulossa esim. Karhumäen Karhu-koneet eikä PIK-sarjan koneet jotka Raunio onkin jo perinpohjin käsitellyt kirjassaan.

 

Koska Raunion kirjat ovat olleet yksi inspiraation lähteeni, kirjan näkökulmaksi olen ajatellut teknistä kolmitahopiirustuksineen, tehokäyrineen yms (näistä minulla onkin kokemusta jo monista eri projekteista, valmiita piirustuksia minulla on esim. DC-2:sta, lentokonepommeista yms.), tietysti vain sillä varauksella, että materiaalia riittää näihin.

 

Pääasiallisin lähde on varmasti Suomen Ilmailumuseo ja heidän upea arkisto- ja lehtikokoelma, mutta en ole varsinaisesti siellä tutkinut mitään erityistä. Joku varmaan osaa kertoa (Klemettinen?) miten tässä asiassa pitäisi museota lähestyä?

 

Koneilla lentäneiden haastattelut muodostavat varmaankin tärkeän osan kokonaisuutta

 

Loppusanat:

 

Lopuksi haluaisin vielä foorumin käyttäjiltä kommentteja, mietteitä, pakinoita, lisämateriaalia / -tietoa tai mitä tahansa muuta asiaan liittyen joko tähän threadiin tai sitten suoraan sähköpostiini mkuja[at]mbnet.fi

 

Martti

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onnea vaan projektille, Martti.

 

Minulla on Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti numero 3/1997, jossa on ilmailuhistorioitsija Eino Ritarannan kirjoittama erinomainen artikkeli Torolf Eklundin TE-1-koneesta. Siinä on kerrottu koneen tarina alusta loppuun ja mukana on hyvät kuvat sekä kolmitahopiirros. Ritaranta on myös käyttänyt jutussa lähteinä Ilmailu-lehtiä 1/1948 ja 5-6/1955.

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minulla on Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti numero 3/1997, jossa on ilmailuhistorioitsija Eino Ritarannan kirjoittama erinomainen artikkeli Torolf Eklundin TE-1-koneesta. Siinä on kerrottu koneen tarina alusta loppuun ja mukana on hyvät kuvat sekä kolmitahopiirros. Ritaranta on myös käyttänyt jutussa lähteinä Ilmailu-lehtiä 1/1948 ja 5-6/1955

 

Kiitoksia tiedosta! Asiasta toiseen. Onko Ilmailu-lehden artikkeleista ilmestynyt koskaan monen vuoden numeroita kattavaa hakemistoa vai onko vain jokaisen vuoden lopussa lista saman vuoden lehtien artikkeleista?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nostetaanpa tätä talviunilta ylös. Lähteinä tulen käyttämään Helsingin Yliopiston kirjaston mikrofilmattuja sanomalehtiä ja muita painettuja lähteinä eli kyseessä tulee olemaan puhdas arkistolähteihin perustuva teos. Historiikissa käsiteltävien koneiden yms. laitteiden lista on tutkimusten jälkeen alustavasti seuraava:

 

Johan Eriksson Julinin ilmapallo

Robert Runebergin höyryvesikone

Carl Eskil Sjöbergin suunniteltu lentokone

Jonas Anderssonin helikopteri

Konttoristi Wichtmannin helikopterin periaatteet

Pyhälä & kumpp. liitokone

Wrede-veljesten liitokone

 

Blomqvist-Nyberg

Eklund TE-1

Heinonen HK-1 ja HK-2

KK-1 Utu

 

Mahdollisesti lisäksi muutama gyrokopteri yms. Pistetään vielä maistiaiseksi vielä melkein 100 vuotta sitten tapahtuneen Suomen ensimmäisen ilmailuklubin, "Aeroklubin" perustuspäätös Hufvudstadsbladetissa 10.9.1909.

 

 

 

Till personer, intresserade för bildandet af en a e r o k l u b b



i Finland.

 

Flykonsten har blifvit ett obestridligt faktum. Världens förstä flygtäfling har gått af stapeln, och oanade resultat ha blifvit uppnådda. Inom kort tid kommer flygtekniken att blifva en viktig faktor. Såval i samfärdsel som handel och industri.

I de flesta kulturstater hafva bildats föreningar för befrämlandet af flygkonsten, och helt säkert finnas äften i Finland perosner, hvilka med interesse följä utvecklingen på delta områda.

De, hvilka vore hågade för biljandet af er flygsportförening, behagade insäda namn och adress till „A e r o k lu b b”, Helsingfors p. r. och för sammankallandet af ett möte.

 

I n t r e s s e r a d e

 

Anhålles ait äfven landets öfriga tidnigar behagade införa detta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nostetaanpa tätä talviunilta ylös. Lähteinä tulen käyttämään Helsingin Yliopiston kirjaston mikrofilmattuja sanomalehtiä ja muita painettuja lähteinä eli kyseessä tulee olemaan puhdas arkistolähteihin perustuva teos. Historiikissa käsiteltävien koneiden yms. laitteiden lista on tutkimusten jälkeen alustavasti seuraava:

 

Johan Eriksson Julinin ilmapallo

Robert Runebergin höyryvesikone

Carl Eskil Sjöbergin suunniteltu lentokone

Jonas Anderssonin helikopteri

Konttoristi Wichtmannin helikopterin periaatteet

Pyhälä & kumpp. liitokone

Wrede-veljesten liitokone

 

Blomqvist-Nyberg

Eklund TE-1

Heinonen HK-1 ja HK-2

KK-1 Utu

 

Mahdollisesti lisäksi muutama gyrokopteri yms.

 

Tuota listaa kun katselee, niin osa on omasta mielestäni hieman triviaaleja tyyppejä nuo alkupään koneet.

Itse jättäisin noita muita koneita pois ja pistäisin listalle oikeasti merkittäviä projekteja, kuten:

- IIK Viri

- ATE-3 ja JT-5 (varsinkin jälkimmäinen on erittäin merkittävä tyyppi, koska sen perusteella on tehty satjatuotantomalli, jota edelleen tehdään Italiassa).

- ATOL

- Pentti Kyrölän kone

- Jukka Lindströmin kone

- Mikko Kulhian kone MOK-1

- Hietasten veljesten HEA-23B

- Pentti Alanteen Moottorilerche, joita edelleen lentää useita kappaleita

- Kelton veljekset - Ahma ultrakevyt

- Kalevi Kokkolan autogirot

- Esko Saastamoinen (Namu -ultrakevyt)

- jne.

- KARHU 48, JOTA EI SAA MISSÄÄN NIMESSÄ UNOHTAA

 

Täydentäisin tuota listaa Ritaranta & Mäkisen molemmista rekisteriluettelokirjoista ja tutkisin huolella myös tämän, Jukka Tervamäen ansiokkaan tekstin:

http://www.ilmailuliitto.fi/index.php?mid=318

 

Haastateltavia henkilöitä:

- Pentti Alanne

- Jukka Tervamäki

- Heinosen veljekset Turusta

- Pentti Kyrölä Mietoisista lienee vielä hengissä

- Markku Hiedanpää (Fiberan toiminta)

- Ahto Anttila (Fiberan perustaja)

- Markku Koivurova (ATOL)

 

 

Edit: korjattu Heinosen veljekset Hietasiksi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuota listaa kun katselee, niin osa on omasta mielestäni hieman triviaaleja tyyppejä nuo alkupään koneet.

Itse jättäisin noita muita koneita pois ja pistäisin listalle oikeasti merkittäviä projekteja, kuten:

 

Terve!

 

Varmaankin kaikki listaamasi koneet ovat yhtä merkittäviä kuin muutkin. Mutta kun tuosta tulee saatavaksi netistä eikä digitoitu kirjain paljoa paina niin miksi ei ottaisi nuo kaikki mukaan jo listattujen lisäksi jos aikaa riittää minulla. Mielestäni kyllä kaikki nuo ovat yhtä tärkeitä tavalla tai toisella myöhempien koneiden kehityksen kannalta olleet joten ei niitä voi suin päin poistaa listasta vaikka kaikki eivät lentäneetkään.

 

Toiseksi toiset tykkää palloista, toiset moottorittomista koneista ja sitten vielä enemmistö ehkäpä moottorikoneista ja kaikkia pitäisi jollain tapaa muistaa....  ;)

 

Martti

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Terve!

 

Varmaankin kaikki listaamasi koneet ovat yhtä merkittäviä kuin muutkin. Mutta kun tuosta tulee saatavaksi netistä eikä digitoitu kirjain paljoa paina niin miksi ei ottaisi nuo kaikki mukaan jo listattujen lisäksi jos aikaa riittää minulla. Mielestäni kyllä kaikki nuo ovat yhtä tärkeitä tavalla tai toisella myöhempien koneiden kehityksen kannalta olleet joten ei niitä voi suin päin poistaa listasta vaikka kaikki eivät lentäneetkään.

 

Toiseksi toiset tykkää palloista, toiset moottorittomista koneista ja sitten vielä enemmistö ehkäpä moottorikoneista ja kaikkia pitäisi jollain tapaa muistaa....  ;)

 

Martti

 

Ymmärrän Martin kannalta, että johonkin raja täytyy koneiden osalta vetää. Toki on vielä muitakin mielenkiintoisia koneita kuin Jounin listassa, jotka olivat merkittäviä maamme ilmailun alkutaipaleilla. Ennen Vaasaan muuttoa en kovin paljon tiennyt esim. Vaapsahainen-liitokoneista, mutta täällä jo yli 15 vuotta asuneena ja paikalliseen ilmailuun ja sen historiaan tutustuneena yllätyin kyseisistä koneista ja löytyneistä valokuvista ja materiaalista. Vaapsahainen oli mukana mm. Jämin Purjelentokoulun avajaisissa 1935! Wäinö Bremer kävi lentämässä sillä ym. Ja ne olivat ensimmäiset kerhotyönä Suomessa suunniteltuja ja rakennettuja liitokoneita, joita oli rakentamassa Aulinin veljekset, Heikinaron veljekset, joita voi sanoa hyvin purjelentomme pioneereiksi, sekä mm. nuori Kalle Temmes, joka ei esittelyjä kaipaa. Bremer kehui konetta paremmaksi kuin Grunau 9.

 

Suomen Ilmailuliiton 70-v. historiikissa on myös kerrottu kyseisistä liitokoneista, sekä myös muista suom.koneprojekteista.

 

Suomen Kuvalehti noteerasi Vaapsahaisen vuonna 1935, jopa etusivullaan.

 

Koneiden tarinat löytyy netissä, myös Suomen Kuvalehden juttu: www.vaasanlentokerho.fi (historia-osio)

 

Jukka

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mites IKV-3 Kotka? Kuuluisiko listaan, vai onko sarjasta "kaluttu luu"?

 

Mahdollisesti kaikki suomalaiset lentolaitteet jos vain materiaalia löytyy. IKV-3:sta on löytynyt vain yksi Ilmailu-lehden artikkeli joten saa nähdä yltääkö muutamaa mainintaa pitemmälle.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mites IKV-3 Kotka? Kuuluisiko listaan, vai onko sarjasta "kaluttu luu"?

 

No ei se ainakaan turhan yleinen kone ole, kun niitä on olemassa vain tuo yksi ainoa kappale. Kunnianhimoinen hanke se oli, puurakenteinen avoimen luokan kone, kärkiväli muistaakseni 18 metriä, laipat, rungon otsapinta-alan minimoimiseksi pilotti istui likipitäen makaavassa asennossa sikarinmuotoisessa rungossa.

 

Kukaan ei ole tainnut vielä muistaa Havukkaa, joka oli Vasaman jatkokehitelmä ja jota tehtiin kai vain yksi kappale, OH-HAX.

 

Olen nähnyt Kotkan ilmassa kesällä 1980 ollessani itse purjelentokurssilla. Hirvisen Rami, joka omisti silloin ainakin osuuden tuosta koneesta, lensi sen Hyvinkään IK:n kokeneimpien jäsenten kokeiltavaksi, ja kone majaili tilapäisesti myös Hyvinkäällä. Koneesta lensivät tyypit ainakin Petteri Patolinna ja Jussi Erälampi. Lekoa ei Hyvinkäällä tuolloin ollut, vaan startit tapahtuivat vintturista. Hinauskytkin taisi olla sijoitettu reilusti rungon vasempaan sivuun (kuten muuten esim. Ka-6 E:ssä) ja lisäksi laskuteline puolsi oikealle. Jussin lentoonlähtö oli hurjan näköinen, hän sai koneen ilmaan juuri ennen kuin siivenkärki tapasi lähimmät puut, ja taisi se lähtökulmakin olla aika jyrkkä. Melkein yhtä huikealta näytti Petterinkin lentoonlähtö.

 

Mieleen on jäänyt myös katkelmia koneen äärellä käydyistä turinoista. Jussi E. valmistautui lennolle ja lötkötti makaavassa asennossa ohjaamossa. "Ottakaas nyt kuva, kun Erälammen akan poika pääsee lentämään avoimen luokan koneella", sanoi Jussi, ja Petteri totesi siihen, että kone sopii Jussin imagoon aivan yhtä hyvin kuin se vanha vihreä Peugeot 404 -farmari, jolla hän tuolloin ajeli. Dieselmoottorilla varustetun Peugeot 404:n muistavat muistanevat myös autolle ominaisen käyntiäänen, jonka sanottiin johtuvan siitä, että männät rummuttavat konepeltiä. Jussin saapumisen huomasi hyvin silloin, kun hän tuli autolla lentokentälle.

 

-Mikko-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä Päätalon projektit kuuluis tähän harrasteilmailijoiden sankarilliseen joukkoon. On rakentanut 3 (kolme) konetta oin niinkuin "kiertokoulupohjalta" eikä ole särkenyt niistä yhtään ja on itsekkin pysynyt terveenä ja hengissä.

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mielestäni kyllä kaikki nuo ovat yhtä tärkeitä tavalla tai toisella myöhempien koneiden kehityksen annalta olleet joten ei niitä voi suin päin poistaa listasta vaikka kaikki eivät lentäneetkään.

 

No sitten täytyy sanoa, että sinä tiedät jotakin sellaista mitä itseltäni on jäänyt ymmärtämättä. En edes osaa aavistaa mikä noiden listan alkupään koneiden merkitys suomalaisen lentokoneenrakennuksen kehitykseen on ollut. Puhumattakaan siitä miten voi lentämätön konetyyppi vaikuttaa myöhempien kehitykseen - ajatus on itselleni hieman vieras.

 

Suomessa on siviilipuolella kehitetty todella harvoja merkittäviä siviilikonetyyppejä, joilla on ollut merkitystä tietojen ja taitojen kehittymisen kannalta. HK-1 on ehdottomasti tärkeä, koska se on poikinut myöhemmin HK-2:n ja tämä synteesissä PIK-11:n kanssa PIK-15 Hinun. Hinu kun on ollut konetyyppinä erittäin merkittävä suomalaisessa ilmailuhistoriassa ja on sitä edelleenkin.

 

Utu opetti tekemään lujitemuovisia purjekoneita, vaikka asianmukaisesta teolisesta tuotannosta laadunvalvontamielessä ei näin jälkikäteen tarkasteltuna voi paljoa puhua. Opittuja taitoja sovellettiin Fiberan jälkeen Jämijärvellä Molinolla.

 

Jukka Tervamäen autogirot ovat olleet järjestelmällisen tuotekehittelyn tulosta ja ne ovat olleet edistyksellisiä moniin ulkomaisiin vastaaviin tyyppeihin, siksi JT-5 on kelvannut sarjavalmistuksen pohjaksi.

 

Pentti Alanne kehitti oikeastaan ensimmäisenä maailmassa vanhentuneen purjekonetyypin muuntotyön käyttökelpoiseksi moottorilentimeksi. Tämä idea on ollut pohjana muille vastaaville töille.

 

Enemmän kuin Julin, on kuumailmapallolentämiseen vaikuttanut Veikko Kaseva. Vaikka hän oli ensimmäinen eurooppalainen rakentaja, oli suurin merkitys harrastuksen alkuaikojen voimahahmona.

 

ATOL taas on näyttänyt sen, että puu on edelleen rakennusmateriaalina ajankohtainen ja siitä voidaan valmistaa erittäin moderneja lentolaitteita erittäin vaativiin olosuhteisiin. Puusta tehdään edellen kevyimmät lentokoneet ja siitä voidaan tehdä näyttävä lentolaite.

 

Kaikki muu on ollut enemmän tai vähemmän kuriositeettiluokan tavaraa, jolla ei ole ollut paljoakaan merkitystä suomalaisen ilmailun kehittymiseen. Pragmaattisesti sanoen, jos jotakin konetta ei ole rakennettu yhtä kappaletta enempää, ei sillä ole ollut paljoa tarjottavanakaan. Lentämättömillä koneilla ei ole oikein sitäkään merkitystä, koska koneen hyvyys paljastuu vasta sitten kun sillä lennetään.

 

Kyllä ne pioneeriajan harrastajapuolen käytännön koneenrakentamisen taidot on hankittu Saksassa ja sen jälkeen opettamalla opittua Jämillä - toinen esikuvamaa on ollut Puola. Kaikki muu on ollut enemmän näpertämisen puolella. Suunnittelutaidot taas on hankittu Helsingin Polysteekin opetusta seuraamalla. Ilmailuvoimien puoli on sitten asia erikseen, vaikka sieltäkin tietotaitoa on valunut ulospäin. Aatteellisesta puolesta ovat vastanneet SIPL ja SIL aikoinaan, muu on ollut enemmän tai vähemmän historian siipien havinaa.

 

En minä sillä, etteikö noita muita kannattaisi tuoda esille, tottahan historian ylöspanolla on olemassa itseisarvonsa. On erittäin hyvä, että näet siihen vaivaa ja ehdottomasti kannustan sinua työssäsi. Ja jos työsi tulisi ulos kirjan muodossa, ostaisin sen vaikka pääpaino olisikin noissa mielestäni triviaaleissa tyypeissä.

 

Mutta kuten tuossa lyhyesti perustelin, kovin montaa konetta en kuitenkaan nostaisi ylitse muiden. (Paitsi tietysti ne, jotka ovat lentäneet.)

 

Jatka vaan, historian tonkiminen on mielenkiintoista puuhaa  :thmbup:

 

Edit: tuo Markun mainitsema Päätalo on kyllä epätavallisuudessaan merkittävä, vaikka en luonnollisestikaan voi hyväksyä sitä ilmiönä.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pentti Alanne kehitti oikeastaan ensimmäisenä maailmassa vanhentuneen purjekonetyypin muuntotyön käyttökelpoiseksi moottorilentimeksi. Tämä idea on ollut pohjana muille vastaaville töille.

 

Miten niin vanhentunut??!! ;)

 

hannu

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No sitten täytyy sanoa, että sinä tiedät jotakin sellaista mitä itseltäni on jäänyt ymmärtämättä. En edes osaa aavistaa mikä noiden listan alkupään koneiden merkitys suomalaisen lentokoneenrakennuksen kehitykseen on ollut. Puhumattakaan siitä miten voi lentämätön konetyyppi vaikuttaa myöhempien kehitykseen - ajatus on itselleni hieman vieras.

 

Noista ensimmäisistä suomalaisista lentolaitteista kirjoiteltiin suhteellisen paljon sen ajan lehdistöstä. Voisinpa väittää, että moni lentolaite tai lentoyritys ulkomaalaisella koneella on syntynyt tekijän luettua lehdistöstä näitä lentojuttuja.

 

Tästä esimerkkivä vaikkapa Robert Runebergin höyrykone joka lensi 1870-luvulla, mutta josta kirjoitettiin vielä lehtijuttuja niin myöhään kuin 1909. Kysymyshän ei ole se onko se lentänyt vaan miten sitä voisi parantaa tai miten voisi suunnitella erillaisen, paremman lentokoneen. Innostusta seuraa innostus.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuota listaa kun katselee, niin osa on omasta mielestäni hieman triviaaleja tyyppejä nuo alkupään koneet.

Itse jättäisin noita muita koneita pois ja pistäisin listalle oikeasti merkittäviä projekteja, kuten:

...

- KARHU 48, JOTA EI SAA MISSÄÄN NIMESSÄ UNOHTAA

...

 

Paitsi, että Karhu-48:sta ei tehty harrastemielessä, vaan tositarkoituksella lentokonetehtaan myyntituotteeksi.

Vaan toisin kävi. Ja valmistusmäärä jäi 2 kappaleeseen.

 

Tietäjiä on vielä elossa Karhun tiimoilta kai useitakin (?).

Sillä lensi mm. "Tavallinen lentokapteeni"  Antti Tervasmaa.

Ja sen uuden siiven (1951) suunnittelija, silloinen teekkari ja pikiläinen Tuomas Karhumäki asuu Helsingin Tapanilassa.

 

Karhu-48:sta on tietoa Ismo Tervosen kirjassa "Veljekset Karhumäki" s.214 ja 215

ja kokonainen luku "Veljekset tekevät uuden Karhun" s. 149...158

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kansallisrunoilja J.L.Runebergin pojasta, laivanrakennusinsinööri Robert Runebergistä: ks

- pienoiselämänkerta kirjassa "Finlandssvenska tekniker - Det fjärde bandet", Tekniska Föreningen i Finland 2003 (ISBN 952-91-6459-9), sivut 8-24, sekä nimenomaan hänen lentokokeiluihin keskittynyt kirjoitukseni kulttuurilehdessä "Wiborgs Nyheter" Nro 1/2004 (7.1.12004), sivut 15-17.

 

Huom. Runeberg muutti 1881 Pietariin missä mm. kehittin talvimerenkulkua (venäläiset pitävät häntä modernin jäänsärkijäntekniikan isänä!). On mahdollista että hän on Pietarissa tavannut meriupseeri Aleksandr Mozhajski´n joka suoritti "lentohyppyjä" höyrykoneella" varustetulla lentolaitteella v. 1884! - Venäjällä Mozhajskia pidetään maailmanluokan ilmailupioneerina; esim Venäjän ilmavoimien insinööriakatemia Pietarissa on "Mozhajskij"-niminen,

C-F. Geust

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kysymyshän ei ole se onko se lentänyt vaan miten sitä voisi parantaa tai miten voisi suunnitella erillaisen, paremman lentokoneen. Innostusta seuraa innostus.

 

Epäilemättä innostus on ollut suurta. Kukapa aikaansa seuraava ihminen ei tuolloin olisi ollut uudesta liikkumisen muodosta kiinnostunut. Ilmailulla kun on vieläkin outousarvoa, sen näkee mm. siitä miten ilmailuonnettomuuksista yhä uutisoidaan.

 

Mutta ei niitä oikeita lentokoneita tuolla tavoin suunnitella tai kehitellä. Haaveilijat on sitten asia erikseen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mahdollisesti kaikki suomalaiset lentolaitteet jos vain materiaalia löytyy. IKV-3:sta on löytynyt vain yksi Ilmailu-lehden artikkeli joten saa nähdä yltääkö muutamaa mainintaa pitemmälle.

 

Sattui tuo kyseinen Ilmailu-lehti käteeni ja kirjoitin siitä wikiin artikkelin tynkää: http://en.wikipedia.org/wiki/IKV-3_Kotka

Jos jollain sattuu olemaan (hyviä)kuvia ko. koneesta niin tuo artikkeli kaipaisi sitä viellä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuossa aiemmassa Jouni Laukkasen laatimassa listassa mainitaan Turkulaiset Heinosen veljekset.

Kyseessä lienee kuitenkin Hietasen veljekset Esko ja Ari. He rakensivat suomen esimmäisen kotitekoisen

experimental rekisteriin hyväksytyn lentokoneen Hietanen HEA-23B , rekisteriltään OH-XEA , joka rekiste-

röitiin v. 1969. Pistän tähän mukaan pari kuvaa koneen kohtalosta.

Laukkanen ottaa esiin myös Pentti Kyrölän ja hänen rakentamansa koneen. Kyrölä lenteli koneellaan

vuosina 1947-49 mutta sitä ei koskaan rekisteröity. Kone ,tai oikeammin sen jäännökset, ovat tietääkseni

Suomen Ilmailumuseon varastossa Vantaalla. Kyrölä itse on muistaakseni jo edesmennyt.

Myös Kyrölän koneesta pari kuvaa

Jouni Halme

 

[ attachment removed ]

HEA-23B:n runko runko erään suulin ylisellä Mietoisissa v.1995

 

 

[ attachment removed ]

HEA-23B:n siivet Turun Lentokerhon hangaarin seinustalla v.1995.

Lienevät siellä yhä.

 

 

[ attachment removed ]

Kyrölän kone joskus vuosina 1947-49

 

 

[ attachment removed ]

Kyrölän kone hänen kotitilansa suulissa v.1995

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuossa aiemmassa Jouni Laukkasen laatimassa listassa mainitaan Turkulaiset Heinosen veljekset.

Kyseessä lienee kuitenkin Hietasen veljekset Esko ja Ari. He rakensivat suomen esimmäisen kotitekoisen

experimental rekisteriin hyväksytyn lentokoneen Hietanen HEA-23B , rekisteriltään OH-XEA , joka rekiste-

röitiin v. 1969. Pistän tähän mukaan pari kuvaa koneen kohtalosta.

 

 

Oikeassa olet! Vetäisin tuon listan ulkomuistista, eikä varmaan ensimmäinen kerta kuin minulla on nimet muuttuneet vääriksi. Pitäisi aina tarkistaa kirjallisista lähteistä.

 

Kiitokset hienoista kuvista!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kone ,tai oikeammin sen jäännökset, ovat tietääkseni

Suomen Ilmailumuseon varastossa Vantaalla. Kyrölä itse on muistaakseni jo edesmennyt.

 

Kyllä, kone on Suomen Ilmailumuseon varastossa. Moottori on ollut näytteillä erikseen museon II-hallissa. Kone on muistaakseni (olin kokoamassa konetta Model Expo -messuille vuonna ??) melko täydelinen. Siivet ja peräsimet ovat kokonaiset, moottoripellityksetkin löytyvät jne. Kuomu on rikki, niin kuin kuvastakin voi päätellä.

Juha

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään