Lentolippujen hinnoittelusta (oli: Lentoyhtiöuutisia..)

[Petri Lehtovirta 900]

Päivän Iltalehdessä taivastellaan miten Finnairin yhdensuuntainen lippu voi maksaa moninkertaisesti meno-paluuseen nähden.

 

 

[Juha Paulavuo 21]

Päivän Iltalehdessä taivastellaan miten Finnairin yhdensuuntainen lippu voi maksaa moninkertaisesti meno-paluuseen nähden.

 

 

Jutun toinen pointti on miten Finnairin OW Lontooseen maksaa 990 euroa, muta samaan koneeseen sama lippu BAlta 146 euroa....

 

Finnairin komentti hintaeroon :

"- Sehän on asiakkaan eduksi, että hintakilpailu toimii, vaikka ollaan yhteistyökumppaneita, Finnairin tiedotuspäällikkö Usko Määttä kommentoi hurjaa hintaeroa."  ;D

[Antti Asikainen 1]

Kesätoimittajalla varmaan pasianssi rikki koneestaan, jos tuostakin ns. uutinen saadaan...

 

Minusta tuo on maininnan arvoinen juttu. Kuluttajalle tuollainen hinnoittelu ei ole mukavaa. Jos samanlainen käytäntö laajenisi kaikkeen kaupankäyntiin, niin ärsyttäähän se alkaisi. Itseasiassa siitä tulisi luultavasti ennen pitkää laitonta.

[Guest killjoy]

Minusta tuo on maininnan arvoinen juttu. Kuluttajalle tuollainen hinnoittelu ei ole mukavaa. Jos samanlainen käytäntö laajenisi kaikkeen kaupankäyntiin, niin ärsyttäähän se alkaisi. Itseasiassa siitä tulisi luultavasti ennen pitkää laitonta.

 

Jos se olisi laitonta, niin se menisi todennäköisesti lähinnä siihen, että kaikki liput maksaisivat 900 euroa, eikä yksikään 146, joten eiköhän olla valittamatta...

 

Edit: ja lisäksi tavaroitten hinnat saattavat vaihdella paljonkin kaupasta toiseen.

[Teijo Niemelä 21]

Jos se olisi laitonta, niin se menisi todennäköisesti lähinnä siihen, että kaikki liput maksaisivat 900 euroa, eikä yksikään 146, joten eiköhän olla valittamatta...

 

Edit: ja lisäksi tavaroitten hinnat saattavat vaihdella paljonkin kaupasta toiseen.

 

Juu, menee se toisinkin päin. Ostin pari viikkoa sitten vaimolleni BA:n World Traveller Plus -lipun EWR-HEL-EWR (via LHR) ja itselleni samanlaisen HEL-EWR-HEL. Kautta linjan, elokuun lähtöpäivinä Newarkista lähtevä lento oli aina 30% arvokkaampi kuin Helsingistä lähtevä. Lisäksi, Hesasta lähtevässä lipussa on paremmat vaihtoehdot ja takaisinmaksuehdot kuin Newarkissa lähtevässä lipussa... Eli, kolikolla on joskus toinenkin puoli.

[Antti Asikainen 1]

Jos se olisi laitonta, niin se menisi todennäköisesti lähinnä siihen, että kaikki liput maksaisivat 900 euroa, eikä yksikään 146, joten eiköhän olla valittamatta...

 

Eipä tuo minua häiritse, vaan enemmän otin kantaa siihen, onko juttu turha. Kaikki ihmiset eivät tiedä lippujen hinnoittelusta, minkä vuoksi Iltalehden huomio saattoi olla joillekuille hyvinkin avartava.

 

Ja edelleen olen sitä mieltä, ettei tuollainen malli toimisi kauan, jos se yleistyisi. "Eilen ostin tietokoneen kahdella ja puolella tonnilla, mutta tänään sen olisikin saanut samasta kaupasta seitsemällä sadalla..."  Kuluttaja toivoo hinnoilta ennustettavuutta.

 

Mutta turha tästä on sen enempää kiistellä. Eteenpäin vain! 

[Ari Aho 62]

Eipä tuo minua häiritse, vaan enemmän otin kantaa siihen, onko juttu turha. Kaikki ihmiset eivät tiedä lippujen hinnoittelusta, minkä vuoksi Iltalehden huomio saattoi olla joillekuille hyvinkin avartava.

 

Ja edelleen olen sitä mieltä, ettei tuollainen malli toimisi kauan, jos se yleistyisi. "Eilen ostin tietokoneen kahdella ja puolella tonnilla, mutta tänään sen olisikin saanut samasta kaupasta seitsemällä sadalla..."  Kuluttaja toivoo hinnoilta ennustettavuutta.

 

Mutta turha tästä on sen enempää kiistellä. Eteenpäin vain! 

 

Enpä kiistele, mutta tietokone on kestokulutushyödyke ja lentomatka kertasellainen. Parempi vertailukohta olisi esim kännykkäpuhelu, samantyyppinen tuote ja yhtä villi hinnoittelu

[Ilari Uotila 27]

Millaisella logiikalla nuo hinnat ja niitten vaihtelu määrätään?

 

Äkkiseltään ei vastaavia hintaeroja tule mieleen muista tuotteista tai palveluista, ei edes sesonkituotteitten poistomyynneistä. Lentolipuissahan tuo hinnoittelu on vakiokäytäntö.

[Petri Lehtovirta 900]

Kiinnostaisi kyllä tietää, että millä perusteilla yhdensuuntaiselle "tarjoushintaiselle" lontoonlipulle hinnaksi arvotaan tuo vajaa tonni, jos kahteensuuntaan sen saa LCC-tasoisella hinnoittelulla. Tuo vaan aiheuttaa sen, että yhdensuuntaisen asemesta ostetaan kylmästi meno-paluu ja "myöhästytään" paluusta (...nimim. kokemusta on). Paremmat peruutusehdot yms ovat kyllä aika keinotekoisia kikkoja.

 

Siitä vaan sitten taas aiheutuu se, että täyteen myydyssä koneessa onkin yllättäen vapaita "stand-by"-paikkoja, joka joillekin on tietysti hyvä asia....

 

---

 

Äkkiseltään ei vastaavia hintaeroja tule mieleen muista tuotteista tai palveluista, ei edes sesonkituotteitten poistomyynneistä.

 

Huoltoasemalla olen pari kertaa törmännyt tosiseikkaan, että pienempi pakkaus jotain tuotetta voi olla kalliimpi kuin suuri. Viimeksi kesällä Essolla oli kolaa 0,5l pakkauksissa 1,95€ pantteineen (kassan tuntumassa tietenkin) ja 1,5l myös alle kahden euron - ja siinä on sentään isompi pantti.

[Guest Jufernaut]

Huoltoasemalla olen pari kertaa törmännyt tosiseikkaan, että pienempi pakkaus jotain tuotetta voi olla kalliimpi kuin suuri. Viimeksi kesällä Essolla oli kolaa 0,5l pakkauksissa 1,95€ pantteineen (kassan tuntumassa tietenkin) ja 1,5l myös alle kahden euron - ja siinä on sentään isompi pantti.

 

Enta jos se 0,5L maksaisikin 9,90€ ja hintaan sis. oikeus vaihtaakin

se jaffaan jos tuntuukin ettei tykkääkään kolasta ? 

[Mika B Virolainen 0]

Millaisella logiikalla nuo hinnat ja niitten vaihtelu määrätään?

 

Äkkiseltään ei vastaavia hintaeroja tule mieleen muista tuotteista tai palveluista, ei edes sesonkituotteitten poistomyynneistä. Lentolipuissahan tuo hinnoittelu on vakiokäytäntö.

 

Kyllä se on pari kertaa harmittanut, kun on ostanut tuotteen X ja seuraavana päivänä saa lukea sen olevan 60% alessa.

Vaihto-oikeuskin on muuten käsinkosketeltavissa tarjoustuotteissa usein rajattu viallisen tuotteen vaihto-oikeuteen....

 

Lentoyhtiö myy tuotettaan, eli istumapaikkaa, joka vie sinut paikasta A paikkaan B tiettyyn aikaan, sellaiseen hintaan, jolla se uskoo (toivoo?) sen menevän kaupaksi. Tässä pätee vanha sääntö; ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se, joka maksaa.

Tuo paluusta "myöhästyminen" on varmasti yksi syy miksi lentoja ylibookataan. Mutta käsitykseni mukaan "myöhästymistä" tapahtuu enemmän muista syistä, eikä varsinaisesti tähän liittyen ole ongelma (<--spekulaa  ).

[Petri Pohjonen 0]

Tuo lentolippuhintojen sekamelska varmasti sekoittaa nettivaraajaa vielä enemmän, niin on helpompaa tulla matkatoimiston tiskille ja ostaa lippu virkailijalta, joka löytää sen järkevimmän paketin. Vaikka siitä joutuu pienen lisämaksun maksamaankin (lipun printtausmaksut korkeammat kuin itse varatessa netistä), niin silti menee enemmän varman päälle.  Ei tule ikäviä yllätyksiä.

[Pentti Köylijärvi 42]

Tuo paluusta "myöhästyminen" on varmasti yksi syy miksi lentoja ylibookataan. Mutta käsitykseni mukaan "myöhästymistä" tapahtuu enemmän muista syistä, eikä varsinaisesti tähän liittyen ole ongelma (<--spekulaa ).

 

Ei tuosta paluusta tarvii eikä pidäkään "myöhästyä", jos tietää, ettei sitä käytäkään. Lentää menolegin ja sitten vain perumaan paluu. Jää ainakin yksi no show pois tai yksi wait listattu tulee onnelliseksi.

 

Ja sitten arvaus, miksi halpoja lentoja myydään vain meno-paluu. Sillä tavalla lentoyhtiöt pystynevät täyttämään vähemmän kysytyt legit. Useinhan lentoparin toinen suunta on ajallisesti ja yhteydellisesti parempi kuin toinen. Tällöin ihmiset ostaisivat menon siltä yhtiöltä joka sopii siihen paremmin ja paluun vastaavasti toiselta yhtiöltä, jos sen aikataulu sopii paremmin. Mutta kun hinta on vain meno-paluu, niin silloin kuka tahansa meistä on valmis tekemään kompromisseja, jos säästö on merkittävä (243 € vs 990 €). En tiedä tilastoja, mutta kansainvälisessä liikenteessä varmaan lähes 100% matkustajista tarvii meno-paluun - jotenkin. Ja ainakin Finnairilta saa (on ainakin saanut) myös menon yhteen ja paluun toisesta kaupungista samaan hintaan kuin perinteisen edullisen meno-paluun. Vain harvoin tarvitaan pelkkä meno. Kotimaassa ja vaikka Ruotsiin ja Viroon tilanne on toinen.

[Juha Paulavuo 21]

Ja ainakin Finnairilta saa (on ainakin saanut) myös menon yhteen ja paluun toisesta kaupungista samaan hintaan kuin perinteisen edullisen meno-paluun. Vain harvoin tarvitaan pelkkä meno. Kotimaassa ja vaikka Ruotsiin ja Viroon tilanne on toinen.

 

Kyllähän tuo systeemi toimii kaikilla yhtiöillä. Itsekin olen useamman kerran käyttänyt tuota mm. USAn reissuilla. Tuolle lipputyypille on ihan oma nimensäkin, en nyt vain muista mikä 

[Guest killjoy]

Huomauttaisin vielä, että siitä hinnoittelusta on tosiaan hyötyä myös täyden hinnan maksavalle asiakkaalle.  Ai miksi?

 

Jos koneen järkevä lennättäminen paikasta toiseen vaatii 10 000 euroa tuloa, ja asiakkaita on 10, lippu maksaisi 1000 euroa.  Mutta jos yhdennellätoista matkustajalla on varaa tulla mukaan vain 500 euron lipulla, hintaa ei voi laskea: 11x500 ei kata kuluja.

 

Sen sijaan jos niitä lippuja voidaan myydä eri hintaan, 1x500 + 10x950 tuottaa saman rahamäärän.  Tällöin Iltalehti kirjoittaa artikkelin epäreiluudesta ja huijaamisesta, unohtaen täysin että kaikkien matkustajien hinnat juuri laskivat...

 

 

Edit: ja Iltalehti ei kyllä edes ole yrittänyt miettiä asiaa ollenkaan:

 

Mystiseksi tilanteen tekee sekin, että Finnair myy samalle lähtöpäivälle edestakaista lentoa Lontooseen hintaan 243 euroa.

 

Voisikohan vastaus mahdollisesti piillä siinä, että työmatkustajat tarvitsevat nimenomaan sitä yhtä lipputyyppiä, ja toisella halutaan lisää köyhiä turisteja mukaan?

[Tuukka Ilomäki 2]

Taannoin asuessani Rochesterissa (upstate NY) tuli perin juurin selväksi lentolippujen hinnoittelupolitiikka. Välille ROC-PHL (noin tunnin lento) myytiin lippuja hintaan noin 400$ - USAirways oli nääs ainoa yhtiö joka lensi tuota väliä. Saman puljun saman pituinen matka ROC-LGA oli taas sentilleen saman hintainen kuin JetBluen ROC-JFK eli noin 100$. Pisteenä i:n päällä oli se, että USAirways möi ROC-SFO (koneenvaihto Phillyssä) lentoja hintaan noin 300$. Aika vähän oli siis lipun hinnalla kustannusten kanssa tekemistä.

 

Jos kokista myytäisiin huoltoasemalla kuin lentolippuja, olisi 1.5l kokis kyllä halvempi kuin 0.5l kokis, mutta jos asiakas ostaa tuon isomman kokiksen myyjä vahtii että hän juo sen kerralla kokonaan.

[Ilkka Mannikainen 776]

Aika vähän oli siis lipun hinnalla kustannusten kanssa tekemistä.

 

 

juuh, ei mitään tekemistä matkan pituuden tai oletettujen kustannusten kanssa. Yksinomaan markkinat määräävät hinnan.

[Ari Aho 62]

juuh, ei mitään tekemistä matkan pituuden tai oletettujen kustannusten kanssa. Yksinomaan markkinat määräävät hinnan.

 

Sen verran kuitenkin, että jos jatkuvasti kustannukset kokonaisuutena ylittää saadun hinnan, niin siitä seuraa konkurssi - tästä on kotimaisiakin esimerkkejä.

[Ilkka Mannikainen 776]

Sen verran kuitenkin, että jos jatkuvasti kustannukset kokonaisuutena ylittää saadun hinnan, niin siitä seuraa konkurssi - tästä on kotimaisiakin esimerkkejä.

 

Niin, tässä mennään sitten takaisin tuohon Jens:in postaukseen eli koneessa on eri hinnan maksaneita asiakkaita. Jotkut maksavat moninkertaisen hinnan verrattuna halvimmilla hinnoilla ostaneisiin mutta tietty tuottotavoite on lentoyhtiöllä olemassa. Sitten on reittejä jolla voi rokottaa surutta vaikka monopoliasemassa ja rankasti kilpailtua reittiä pitää polkumyydä.

 

Perinteinen kansanomainen harhaluulohan on, että kaukolento maksaa enemmän kun se on pidempi ja siinä kuluu polttoainetta enemmän mutta tämähän ei pidä paikkaansa missään muodossa.

 

 

[Mika B Virolainen 0]

SASsilla oli vielä jokunen vuosi takaperin "kultamuna" ARN-CPH, jossa lennettiin kartellissa kilpailijoiden kanssa. Juuri tämmöisillä reiteillä on mahdollisuus "rokottaa" työkseen kulkevia. Sittemmin kilpailutuomioistuimet "rokottivat" kartellin osapuolia.

 

Siinä mielessä lennon kustannuksilla ja lentolipun hinnalla on tekemistä, että sen tulon pitäisi kattaa menot. Mutta asiaa ajatellaan laajemmasti ns perinteisissä lentoyhtiöissä. Halpisyhtiöt, jotka myyvät lähinnä point-to-point -matkoja, eli ei jatkoyhteyksiä, voidaan reittiä katsoa "yksikkönä", esimerkkinä Ryanair. Jos reitti ei rupea tuottamaan, sille annetaan kirvestä.

 

Jotain kertoo tietysti myös se, että halpisyhtiöitä ei juuri ole mannertenvälisessä liikenteessä.

 

 

[Martti Jakobsson 3]

juuh, ei mitään tekemistä matkan pituuden tai oletettujen kustannusten kanssa. Yksinomaan markkinat määräävät hinnan.

 

Australian reissuilla on kyllä huomannut senkin, että jonkinlaista korrelaatiota on myös matkan pituudella.. 

[Ville Alho 0]

Australian reissuilla on kyllä huomannut senkin, että jonkinlaista korrelaatiota on myös matkan pituudella.. 

 

Kyllä varmasti matkan pituuskin vaikuttaa lentolipun hintaan. Pidempi lento aiheuttaa kuitenkin suuremmat polttoainekulut jne. jolloin lentoyhtiöiden kipuraja polkumyynnissä tulee vastaan aiemmin kuin lyhyemmällä lennolla. Eli jos lyhyen lennon kulut ovat vaikka 100 ja pitkän lennon 1000, niin jos lentoyhtiö myy lippuja kummallekin reitille hintaan 1 (ja saa siihen hintaan koneet täyteen), ja lyhyen reitin koneeseen mahtuu 50 matkustajaa, tappio on 50. Jos samaan hintaan pitkälle lennolle mahtuu 500 matkustajaa, lennon tappio on 500. Riippuu sitten markkinatilanteesta, joutuuko lentoyhtiö lentämään tappiolla pitkään vai ei, mutta määrättömiin tappiolla ei voi lentää, ja tuon äärimmäisen yksinkertaistetun hypoteettisen esimerkin tapaisessa tapauksessa tappiolla voisi lentää huomattavasti pidempään lyhyttä reittiä kuin pitkää. Siinä siis matkan pituudella olisi lopulta vaikutusta hintaan.

[Guest hoohoo]

Lentolippujen hinnoittelu on erittäin pitkälle vietyä, dynaamisesti muuttuvaa kysynnän ja tarjonnan lakia yhdistettynä ns. markkinapaikkahinnoitteluun, monimutkaisiin ehtoihin/sääntöihin ja höystettynä lähes kartellimaisilla alliansseilla yms.

 

Peruslähtökohta on se, että samaan koneeseen, samalle päivälle ja samalle reitille, myydään tyypillisesti julkisesti 10-20 eri hintaista lippua eri "varausluokkiin" joilla ei (välttämättä) ole kuitenkaan mitään tekemistä matkustusluokan kanssa, lisäksi päälle on vielä mahdolliset vähemmän julkiset sopimushinnat yms. Jokainen myyty varausluokka eroaa jollakin tavalla toisesta, osto-/peruutus-/muutos-/takaisinmaksu- tms ehtojen osalta, varausluokkia on myös saatavilla tietyssä loogisessa suhteessa, tyypillisesti mitä täydempi kone on ostohetkellä, sen kalliimpia ja paremmin muuteltavia lippuja siihen saa. Vastaavasti "tyhjään" koneeseen saa yleensä hyvin myös halvemman luokan lippuja.

 

Sen kummemmasta ei kuitenkaan ole kyse kuin että firmat haluavat lentää täysiä koneita siten että totaali lipputulokertymä on maksimaalinen. Jotta ko. paletti pysyy kasassa ja rahastus laillisena, vaati se siis ympärilleen monimutkaisen sääntöverkoston. Yksittäisen turistin ei sitä ole koskaan ollut tarkoituskaan ymmärtää, ja sitä eivät moiset Iltalehden jutut auta tippaakaan, niissä kun ei pureuduta itse asiaan, ainoastaan maiskutellaan parilla summittaisella ja yksittäisella otoksella, joita ei yhdistetä kokonaisuuteen.

 

Google (vaikka: "airline revenue management") tms. auttaa jos haluat perehtyä asiaan tiukemmin.

 

 

 

Googlettamalla "Yield management" asiaan löytyy myös perustietoa. Jos haluaa uppoutua asiaan, kannattaa mennä esim. Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon, ja etsiä sieltä materiaalia. Jounin mainitsemalla "airline revenue management" -haulla löytyy myös kirjallisuutta. Luulen, että asiasta on myös tehty tutkielmia sekä lentoliikenteen että majoitusliikepuolelle.

 

Jos aihe kiinnostaa, suosittelisin kyllä hieman tutkimaan asiaa, se valaisee hieman matkailualan käytäntöä. Olen muuten kuullut tositarinan erään kansainvälisen lentoyhtiön yieldistä: luennoitsija kertoi yieldin antaneen varaustilanteeksi (tulevaksi täyttöasteeksi) 120%. Siltikin lentoa oli myyty koko ajan (ja varmaan hyvällä luokalla, ei sinne takaosaan). Todellinen täyttöaste oli ollut 98%. Luennoitsijan mukaan tämä ei ollut ollut tyydyttävä... Noh, siinäkin varmaan hän lentoyhtiön edustajana oli hieman ehkä laitellut kuorrutusta kakkuun, mutta fakta vaan on se, että tyhjä penkki ei periaatteessa tuota, varsinkaan busineksessa.

 

- Heikki

[Guest Zege]

täytyisi joskus varmaan ehtiä perhtyä tähän hinnoittelu aiheeseen.  Törmäsin itse tällaiseen mielenkiintoiseen hinnoitteluun keväällä, kun kolleegan kanssa järkkäiltiin lentoja Johannesburgiin ja takaisin. Meikäläinen lento sinänsä yksikertainen, kun tulin samaa reittiä takaisinkin. Ei tarvinnut kun katsoa että osuu samalle menolennolle kolleegan kanssa.  Kolleega lensi kuitenkin Johannesburgista Kairoon, sieltä Milanoon ja vasta sitten Helsinkiin.  Erityisesti Milano - Helsinki väli osoittautui mielenkiintoiseksi.  Yhden suuntainen lippu olisi maksanut jotain 900 euroa, mutta Milano - Helsinki - Milano vain noin 300 euroa.  Joten koska matkatoimisto kerran voi varata niitä lentoja mitenpäin vain, niin luonnollisesti kolleegani otti Milano - Helsinki - Milano ja jätti käyttämättä "paluun".

 

Jäin vain ihmettelmään, että mitä järkeä tässä lentoyhtiöiden kannalta lopulta on?  Jotenkin vielä voisi ymmärtää jos veloitus olisi sama, oli kyseessä yhden suuntainen tai menopaluu, mutta näin räikeä hintaero käsittämätöntä.  Varmaan onkin niin, että ihmiset eivät tätä asiaa yleisesti tiedosta ja ehkä todellakin suurin osa noista "no-show" paikoista muodostuu ihan muista syistä kuin tällaisista kikkailuista.  Kuitenkin, tämä ehdottomasti rohkaisee siihen.

 

Onhan se toki varmasti niinkin, kuten joku tuolla jo totesi, että yleensä on tarve myös sille paluulle. Muuten tällaisen hinnoittelun luulisi ruokkivan ihmisiä tekemään turhia varauksia paluulennon osalta.  Mutta kaikesta huolimatta hinnoittelun järjettömyyttä ei vain voi olla ihmettelemättä. 

[Ilkka Mannikainen 776]

Ja mm. jenkeissa (en ole eurooppalaisista yhtiöistä kuullut) on lentoyhtiöillä olemassa erityinen ohjelma joka käy koko ajan läpi varaustiedotoja ja bongaa sieltä tapaukset jos samalle matkustajalle on kirjoitettu kaksi lippua samalle reitille niin että molemmista jäisi paluut käyttämättä.

Esim. jos asiakas on ostanut JFK-SFO-JFK ja SFO-JFK-SFO liput samoille ajankohdille välttääkseen korkeamman turistiluokan hintaluokan niin ohjelma peruuttaa toisen lipuista.

 

Ja täysin viranomaisten hyväksymä systeemi/käytäntö.

 

Tuolla ohjelmalla oli joku hauska nimikin mutta en sitä tähän hätään muista.