Matkustajakoneen ovi irtosi kesken lennon Brasiliassa

[Petri Lehtovirta 911]

Brasilian taivaalla koettiin kauhun hetkiä tiistaina, kun 79 ihmistä kuljettaneen matkustajakoneen ovi irtosi 20 minuuttia nousun jälkeen. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.

 

Varig ??

 

Kertoo: www.hs.fi

[Guest Jufernaut]

Varig ??

 

TAM

 

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Ilmeisesti vielä tarkennettuna TAM:in Fokker 100, PT-MQN,

 

ja ovi oli mitä ilmeisimmin vasemman puolen pääsisäänkäynnin ovi, jossa lienee myös portaat. Väittävät a.netissä, että sen sulkeminen oikein vaatii raakaa voimaa. Enpä tiedä, pitääkö tuo paikkansa.

 

http://www.airliners.net/open.file/0883396/M/ on kuva ainakin oikeasta konetyypistä, ehkä jopa oikeasta yksilöstä, ja tuo ovi näyttäisi tosiaan olevan isompi kuin muut ovet.

 

No, tässähän ei käynyt sen pahemmin. Konekin kuulemma saadaan parin päivän sisällä takaisin liikenteeseen.

 

Pahemmin olisi voinut käydä, jos ovi olisi auennut vasta matkalentokorkeudessa, jossa paine-erot ja hapenpuute yms olisivat voineet aiheuttaa ties mitä ikävää.

[Guest hennri]

Eikö lentokone ole jo aika korkealla 20 minuuttia nousun jälkeen ja minusta täällä on sanottu että oven on mahdoton aueta korkealla koska paineen takia ovi "pusertuu" sisäänpäin? Joten miten ovi on auennut? ???

[Lauri Räsänen 0]

Eikö lentokone ole jo aika korkealla 20 minuuttia nousun jälkeen ja minusta täällä on sanottu että oven on mahdoton aueta korkealla koska paineen takia ovi "pusertuu" sisäänpäin? Joten miten ovi on auennut? ???

 

Pohdin ihan samaa... Olisko ovi ollu huonosti kiinni jo maassa tms... ???

[Ari Aho 62]

Ovi pusertuu ULOSPÄIN. Monet ovet ovat sellaisia, että ne suljettaessa "tipautetaan" paikalleen, niin että suora ulospäin paine ei saa niitä avattua. Tämä Fokkerin ovi, jossa on portaat sisäpuolella, on alareunasta paikoilleen saranoitu, eikä "muljahda" suljettaessa, joten sen kiinni pysyminen on lukkojen - useita paksuja tappeja eri puolilla ovea- varassa. Se siis voi aueta paine-erosta, jos lukitus ei ole kunnolla kiinni. Se pitäisi olla kyllä hyvin varmistettu, sekä mekaanisten, että sähköisten varoitusten avulla - tiedä sitten mikä on mennyt vikaan.

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Tiedä häntä sitten, kuinka luotettavia brasilialaiset lehdet/mediat ovat, mutta O´Globo-lehden mukaan kone nousi kentältä klo 13:47 ja laskeutui takaisin kentälle klo 14:04.

 

Tämän mukaan lento olisi kestänyt YHTEENSÄ 17 minuuttia, joten oven olisi täytynyt aueta varsin pian lentoonlähdön jälkeen.

[Pentti Köylijärvi 42]

Ovi pusertuu ULOSPÄIN.

 

Ja tuo ulospäin pusertava voima ei ole aivan mitätön. Jos ovi on vaikka 1.8 m korkea, 0.7 m leveä, maksimilentokorkeuden paine n. 200hPa ja koneen sisällä n. 800hPa, eli ΔP on 600 hPa, niin ovea puristaa n 75 kN eli tuttavallisemmin 7.5 tonnin voima, siis n. 10 x tyhjän C 172 koneen paino. Nämä laskelmat siis arvioilla ja ulkomuistista paineet eri korkeuksilla. Joku jolla käyrät ja mitat tarkemmin saatavilla voi laskea tarkat voimat. Mutta moisilla voimilla ovi kyllä lähtee omille teilleen, jos lukitus ei ole kunnossa, vaikka korkeutta (= ΔP) olisi vähemmänkin.

[Guest hennri]

Ja tuo ulospäin pusertava voima ei ole aivan mitätön. Jos ovi on vaikka 1.8 m korkea, 0.7 m leveä, maksimilentokorkeuden paine n. 200hPa ja koneen sisällä n. 800hPa, eli ΔP on 600 hPa, niin ovea puristaa n 75 kN eli tuttavallisemmin 7.5 tonnin voima, siis n. 10 x tyhjän C 172 koneen paino. Nämä laskelmat siis arvioilla ja ulkomuistista paineet eri korkeuksilla. Joku jolla käyrät ja mitat tarkemmin saatavilla voi laskea tarkat voimat. Mutta moisilla voimilla ovi kyllä lähtee omille teilleen, jos lukitus ei ole kunnossa, vaikka korkeutta (= ΔP) olisi vähemmänkin.

Mutta jos voima on tuollainen niin eikö lentoemännänkin olisi pitänyt sujahtaa ulos koneesta? Ajatellaan että kone on vaikka puolessa korkeudessaan kun tuo tapahtuu niin eikö silloinkin lentoemäntään kohdistuisi jumalaton paine ulospäin, niin kuin elokuvissa? Ihmetyttää vain millainen teräsnainen se emo on jos pystyy pitämään itsensä niin kovaa kiinni varsinkin kun tilanne tulee niin yllättäen!

[Kimmo Hytti 0]

Mutta jos voima on tuollainen niin eikö lentoemännänkin olisi pitänyt sujahtaa ulos koneesta?

 

ööö eihän siihen LentoEmoon mitään voimia kohdistu muuta kuin koneesta ulos purkautuvan ilman "voima"  siis jumalaton virtaus oviaukkoon päin...

[Guest hennri]

ööö eihän siihen LentoEmoon mitään voimia kohdistu muuta kuin koneesta ulos purkautuvan ilman "voima"  siis jumalaton virtaus oviaukkoon päin...

Niin mutta eikö tämä virtaus ole niin voimakas ja kun se osuu lentoemoon niin neiti lähtee virran mukana ulos koneesta?

Virtaus=tuuli? Eli emäntään kohdistuisi voimakas tuuli jolloin hän lähtee tuulen mukana?

 

En tajua paljoa tästä asiasta kun minun fysiikka ei ole vielä näihin asioihin ehtinyt. Olisi kiva tietää miten tämä asia on kun mielestäni olen tältä forumilta lukenut ennen että tämä ilmiö toimisi toisin päin eli paine olisi lentokoneen sisälle milloin kaikki "puristuisi" koneeseen päin.

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Ottakaapa nyt huomioon, että koko kananlento kesti YHTEENSÄ 17 minuuttia, joista palaaminen takaisin kentälle vei todennäköisesti suurimman ajan...lähestymiskuviot jne ja hitaalla nopeudella takaisin käytössäolleelle kiitotielle.

 

Eli, ovi aukesi ja putosi väkisinkin aivan lennon alkuvaiheessa, jolloin mitään isoa paine-eroa ei ole ehtinyt syntyä.

 

Tuon esimerkin laskelmat ovat aivan oikeat, koska siinähän puhutaan lentokoneen maksimilentokorkeudessa esiintyvästä paine-erosta (ulkoilman paine on vähäinen pinnalla 410, koneen sisäpuoli taas paineistettu ihmiselle siedettävään paineeseen, joka on varmaankin n. 3 Km eli ehkä 10000 jalan korkeudessa vallitseva ilmanpaine)

 

Laskuvarjohyppääjien OH-SLK nousee tunnetusti ilman ovea 13000 feettiin eikä sieltä mikään ilmavirta hyppääjiä imaise pihalle, kyllä ne ponnistavat ulos ihan itse 

 

Kyydissä olen ollut ja menen tuosta omakohtaiseen takuuseen.

[Juha Klemettinen 28]

Ja jos ovi on lähtenyt omille teilleen heti lennon alussa, ovat emot voineet olla vielä vöillä kiinni penkeissään?

Juha.

[Guest Kiwipilot]

Ottakaapa nyt huomioon, että koko kananlento kesti YHTEENSÄ 17 minuuttia, joista palaaminen takaisin kentälle vei todennäköisesti suurimman ajan...lähestymiskuviot jne ja hitaalla nopeudella takaisin käytössäolleelle kiitotielle.

 

Eli, ovi aukesi ja putosi väkisinkin aivan lennon alkuvaiheessa, jolloin mitään isoa paine-eroa ei ole ehtinyt syntyä.

 

Tuon esimerkin laskelmat ovat aivan oikeat, koska siinähän puhutaan lentokoneen maksimilentokorkeudessa esiintyvästä paine-erosta (ulkoilman paine on vähäinen pinnalla 410, koneen sisäpuoli taas paineistettu ihmiselle siedettävään paineeseen, joka on varmaankin n. 3 Km eli ehkä 10000 jalan korkeudessa vallitseva ilmanpaine)

 

Laskuvarjohyppääjien OH-SLK nousee tunnetusti ilman ovea 13000 feettiin eikä sieltä mikään ilmavirta hyppääjiä imaise pihalle, kyllä ne ponnistavat ulos ihan itse 

 

Kyydissä olen ollut ja menen tuosta omakohtaiseen takuuseen.

 

Näin on. Eipä siinä mitään imua tunnu kun hyppääjät avaavat hyppyoven 10500:n jalan korkeudella, mitä nyt hieman lämpötila laskee.

[Tuomas Pirttimäki 0]

Mutta laskuvarjohyppääjien koneessa ilmanpaine on sama, koska siellä on ovi kokoajan auki, joten mitään imua ei edes synny tuolla reilussa 4000metrissä.(toivottavasti laskelmat korkeudesta eivät menneet sivusuuhun)

 

Mitkä muuten ovat selviämis mahdollisuudet jos joku "tavallisenkokoinen" matkustajakone lentää lentokorkeudessa ja ovi irtoaa? Vaikka happinaamarit toimisivatkin, niin eikö yläilmoissa ole silti järjettömän kylmä, että kaikki jäätyvät kuoliaiksi? Tälläinen nyt tuli sivumennen mieleen...

 

Muitelisin jotain tälläistä matkustajien jäätymis tapasuta sillä Helios lentoyhtiöllä.

[Guest fishu]

Näin on. Eipä siinä mitään imua tunnu kun hyppääjät avaavat hyppyoven 10500:n jalan korkeudella, mitä nyt hieman lämpötila laskee.

 

Eipä niitä tietääkseni paineistetakaan, turhaahan se olisi, varsinkin vain 10000ft tietämiin noustessa.

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Kone on a.netin keskustelupalstan mukaan groundattu tarkempia tutkimuksia varten. Ovi osui mahdollisesti koneen siipeen.

 

TAM-yhtiön tutkimusten mukaan ovi irtosi n. 6000 ft korkeudessa.

 

Jos joku näppärä haluaa katsoa kartoista tai Google Earthillä, kuinka kauaksi lentokentästä mitattuna ovi putosi, niin lähtökenttä oli Sao Paulo Congonhas (CGH), jolla näyttäisi olevan vain yksi kiitotie, ja ovi putosi kuulemma supermarketin pihalle lähelle Ipiranga Museumia, joka löytyy helposti netistä ja on iso rakennus eteläisessä Sao Paulossa, ymmärtääkseni.

 

Tässä vielä palstalta pöllitty kuva pudonneesta ovesta:

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jari Alanko 0]

pilkuviilausta... mutta on siellä kaksi samansuuntaista kiitotietä, mutta ei se nyt tähän vaikuta...

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Jaa, minä katsoin nopeasti jollain karttaohjelmalla zoomaten sisäänpäin, jolloin näkyi vain 1 kiitotie ja rullaustie, mutta ne karttaohjelmathan voivat olla päivitykseltään ties kuinka vanhoja.

 

Niin, tuskinpa maksaa vaivaa kaivaa esiin karttoja ja etäisyyksiä, jos on jo tutkimuksissa todettu, että koneen ovi irtosi 6000 jalassa. Jos koneen nousu on ollut esim. 1500 ft/min, niin siihenhän ei mene 4 minuuttia enempää. Ja ehkä Fokker nousee vieläkin nopeammin.

 

Mutta jos jollakulla näppärällä ei ole parempaakaan tekemistä, niin siitä vain töihin.

[Tuomas Kuosmanen 52]

Mitkä muuten ovat selviämis mahdollisuudet jos joku "tavallisenkokoinen" matkustajakone lentää lentokorkeudessa ja ovi irtoaa? Vaikka happinaamarit toimisivatkin, niin eikö yläilmoissa ole silti järjettömän kylmä, että kaikki jäätyvät kuoliaiksi? Tälläinen nyt tuli sivumennen mieleen...

 

Muitelisin jotain tälläistä matkustajien jäätymis tapasuta sillä Helios lentoyhtiöllä.

 

No siellä on jotain -45-50 siellä Korkealla. Ethän sä hetkessä jäädy kuoliaaksi myöskään talvella ulkona jos pakkasta on -35C.

 

Ongelmahan tuossa on se, että jos sieltä ei tulla nopeasti alas happinaamareita käyttäen,  hapenpuute vie tajun nopeasti. Jos sinne sitten jäädään kuppaamaan taju kankaalla, niin tuleehan siinä kylmä ja kuolo aika äkkiä.

 

Jos paineistus häviää korkealla, tärkein asia on tulla sieltä alas noin 10000 jalkaan missä happea on "omasta takaa" ilmassa riittävästi.

 

//Tuomas

 

[Jouni Laukkanen 65]

No siellä on jotain -45-50 siellä Korkealla. Ethän sä hetkessä jäädy kuoliaaksi myöskään talvella ulkona jos pakkasta on -35C.

 

Ongelmahan tuossa on se, että jos sieltä ei tulla nopeasti alas happinaamareita käyttäen,  hapenpuute vie tajun nopeasti. Jos sinne sitten jäädään kuppaamaan taju kankaalla, niin tuleehan siinä kylmä ja kuolo aika äkkiä.

 

Jos paineistus häviää korkealla, tärkein asia on tulla sieltä alas noin 10000 jalkaan missä happea on "omasta takaa" ilmassa riittävästi.

 

//Tuomas

 

 

Tuomaksen selostukseen lisäisin, että nopean dekompression seurauksena lämpötila laskee lisää ja paleltumisvammoja voi tulla. Lisäksi tärykalvot voivat revetä korvista.

 

Ihmisiä on parissa onnettomuudessa imeytynyt ulos, esimerkiksi Alohan Putte joskus (lentoemäntä lähti katon reiästä) ja THY:n DC-10 kuulu kaputti Pariisin lähellä (japanilaisseurue jysähti kiinni penkeissään ranskalaisen maajussin pellolle.)

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Ihan huvikseni kävin karttasivuilla katsomassa lentokentän ja oven putoamispaikan etäisyyttä toisistaan putoamispaikan katuosoitteen, Avenida Ricardo Jafet´in perusteella. Sain etäisyydeksi kiitotien päästä putoamiskohtaan noin 10 Km, jos tämä nyt jotakuta kiinnostaa.

 

http://www.tagzania.com/item/3682 oli osoite, josta zoomaamalla tuo välimatka löytyi. Punainen nuppineula on suurinpiirtein putoamispaikan kohdalla ja kenttä löytyy vasemmalla lännessä, kun zoomaa ulospäin ja klikkaa vasemmalle. Alapuolella on myös klikkauskohta "Big map", josta kartan saa suureksi näyttöruutuun.

 

Olisihan sen kartan saanut copy-pastella tännekin näkyviin, mutta wanha ei oikein hallitse tuota, kun ei ole koskaan tarvinnut käyttää.