Kun mikään ei pysy hyppysissä...

[Tatu Kantomaa 2 907]

Tämä nyt on vähän tällainen "erilainen" aihe, mutta onhan täällä ollut vaikka mitä.

 

Eli siis ajattelin nyt kysyä että onko joku huomannut itsellä päiviä tai lyhyitä kausia jolloin tavarat, varsinkin lasit ja muu särkyvä ja sotkeva, eivät pysy hyppysissä? Olen nimittäin ainakin itsestäni tutkinut että minulla on selvästi tällaisia päiviä, tänään on tee, siis ne pöhnät, tippuneet kolme kertaa lattialle, toisella kertaa sotki samalla valkoisen paidan. Ja äsken tippui voi-purkki... pitäis vissiin mennä nukkumaan ja skipata tämä päivä ennen kuin sattuu jotain vakavaa. Eihän tässä uskalla kohta koskea varsinkaan veitsiin ettei tapa itseään...

 

Että tälleen... näin tapahtuu joskus ja nimenomaan tuntuvat keräytyvän yhdelle päivälle kaikki. Tiedä sitten mikä syy siihen on, tai ehkä sitä vain haluaa uskoa johonkin "selitykseen" ja silloin vain lisää tätä säätämistä. Tai sitten on päiviä jolloin on vain niin ajatuksissa ettei oikein motoriikka pelaa... en tiedä. 

[Petri Lehtovirta 903]

Se on vaan niitä päiviä, jolloin ei pitäisi nousta sängystä ylös (ettei nouse väärällä jalalla...)

[Guest laurindo]

Mulla tuo kännykkä tuppaa lipsahtamaan aika usein 

[Tatu Kantomaa 2 907]

Ai juu, totta, jotkut kännykät tai niiden kuoret ovat jotenkin liukkaat...

[Esa Lehtismäki 0]

Mulla on tuommoinen lyhyt kausi kestänyt nyt 41 vuotta Kaukosäätimien pattereiden kaivaminen sohvan alta kuuluu päivärutiineihin.

[Guest petri2]

Uskoisin että jokin esine aiheuttaa sen että hommat sirpaloituu....(lääkitys ei kohdallaan,lauserakenteesta päätellen)

Minun pojallani on ollut useampikin tee-/kaffimuki jotka poijjaan isosisko on onnistunut rikkomaan. Ei tahallaan mutta kun neiti ottaa jotain astiakaapista tekee Markon muki puolivolttia kerien... Ja aina Markon muki, ei koskaan kenenkään muun...

Pitää löytää jostain se intin peltimuki, sirpaleet kun EIVÄT ole tuoneet onnea

 

Omalta kohdaltani vajaan neljänkymmenen vuoden ura sukkien hukkaajana päättyi kun vaimo kyllästyi löytämään niitä vähän sieltä sun täältä ja erään kerran lähti niitä metsästämään luudalla ja kaasunaamarilla varustautuneena

SE oli näky

[Ville Kokkonen 0]

Kaverillani ei tahdo pysyä mikään näpeissä. Hän meni kerran keilaamaan, ja oli juuri ostanut uuden Nokian iskunkestävän puhelimen. Jollain konstilla hän onnistui tiputtamaan puhelimensa taskusta, ja seuraavaksi keilapallon uuden puhelimen päälle. Oli kuulemma ollut selitteleminen kaupassa kun takuuseen oli puhelinta mennyt vaihtamaan Ja muistaakseni hän sai rikottua tuon takuusta saadun uudenkin puhelimen jotenkin..Jotain senkin päälle tippui

 

Ja kännykkähän se mullakin aina tippuilee, parhaimmillaan olen tiputtanut sen "saxinosturista", noin 7 metristä betonille. Nokia otti ja hajosi palasiksi, mutta kun sen vain kasasi, niin hyvin pelitti Se puhelin olikin wanhaa "valurauta"-mallia

 

Ville

[Sami Virkkula 0]

Tulikuuma rauta on myös pirun liukas, ei millään meinaa pysyä käsissä. 

 

Ja kännykkähän se mullakin aina tippuilee, parhaimmillaan olen tiputtanut sen "saxinosturista", noin 7 metristä betonille. Nokia otti ja hajosi palasiksi, mutta kun sen vain kasasi, niin hyvin pelitti Se puhelin olikin wanhaa "valurauta"-mallia

 

Vanhat puhelimet säilyy ehjinä juuri tämän "hajoamisen" takia. Kun nokia alkoi tekemään puhelimia jotka pysyvät tiputuksessa kasassa ne hajoaa lopullisesti.

[Ville Kokkonen 0]

Vanhat puhelimet säilyy ehjinä juuri tämän "hajoamisen" takia. Kun nokia alkoi tekemään puhelimia jotka pysyvät tiputuksessa kasassa ne hajoaa lopullisesti.

TOTTA!

 

Olenpa jopa joskus viskannut sellaisella Wanhalla Nokialla varista, ja puhekelpoinen silti oli! Mutta itselläni taisi silloin puhe sammaltaa...

 

Ville