Kirjoitettu Elokuu 26, 2006 Tietääkö kukaan, onko Malmilla lennetty koskaan aktiivisesti purjekoneilla? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 26, 2006 Julkaisussa "Malmin lentoasema 40 v" kerrotaan, että ennen sotia "purje- ja liitokonekalustolla lennettiin lähinnä keväisin ja syksyisin". Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 27, 2006 Julkaisussa "Malmin lentoasema 40 v" kerrotaan, että ennen sotia "purje- ja liitokonekalustolla lennettiin lähinnä keväisin ja syksyisin". Minulla on yksi lehtileike ja siinä kerrotaan, että purjekoneella lennettiin Utista Malmille vuonna 1962. Kone on todennäköisesti viety pois maateitse. Eli laskeutumiskenttänä sitä on käytetty paljon sotien jälkeenkin. Olisi kiva tietää näistä touhuista enemmänkin. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 27, 2006 Kyllähän Malmille varmaan on purjekoneella tultu laskuun sotien jälkeenkin ja ehkä päästy sieltä pois myös hinauskoneen perässä, tai jopa alunperin noustu hinaamalla. Minulla vain ei ole mitään muuta materiaalia, jossa purjelentotoiminnasta Malmilla olisi puhetta. Edellämainittu julkaisu toteaa, että sodan jälkeen purjelentotoiminta siirtyi liikenteellisistä ja ilmatilasyistä Nummelaan ja muualle hieman kauemmaksi. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 27, 2006 Minulla on yksi lehtileike ja siinä kerrotaan, että purjekoneella lennettiin Utista Malmille vuonna 1962. Kone on todennäköisesti viety pois maateitse. Eli laskeutumiskenttänä sitä on käytetty paljon sotien jälkeenkin. Olisi kiva tietää näistä touhuista enemmänkin. Varsinaista purjelentoa Malmille/Malmilta ei ole lennetty pitkään aikaan. Malmille laskeutuminen ei taida onnistua ilman että ajaa (korkeussuunnassa) Helsingin TMA:n puolelle. PIKiläiset ovat muistaakseni 2000-luvun puolellakin lähteneet siirtohinaukseen Kebnelle Malmilta. NIL ja EIK ovat järjestäneet tutustumislennätyksiä Malmilla pariinkin otteeseen, viimeisestä ei taida olla montaakaan vuotta. OH-TOW on hinannut ja muistaakseni ainakin OH-817 oli lennättämässä. Se on ollut pelkkää mäenlaskua: matkustaja kyytiin, hinaus 500 metriin ja liuku alas. Mistäs Kari Kemppi starttasi Suomenlahden ylitykseen? Olikos se Malmilta? Varsinaista purjelentoa Malmilta ei kai ole lennetty. Siis niin, että olisi noustu termiikissä. Malmi ei olisi kovin hyvä purjelentokenttä, vaikka EFHK siirrettäisiin esim Kiikalaan. Malmi on liian lähellä merta. Merituuli pyyhkii nostoja pois, jollei ole kunnon pohjoisvirtaus. Sitä olen joskus ihmetellyt, miksei Malmilla ole itsestarttaavia purjekoneita. Kaipa niillä olisi liian hankala ajella matalalla TMA:n alta pois. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 27, 2006 Sitä olen joskus ihmetellyt, miksei Malmilla ole itsestarttaavia purjekoneita. Kaipa niillä olisi liian hankala ajella matalalla TMA:n alta pois. Kovin ovat rullaustiet alhtaita itsestarttaaville, tai ainakin täytyisi olla saattaja siivenkärjessä, ettei siivet kopisisi valoihin... Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 27, 2006 NIL ja EIK ovat järjestäneet tutustumislennätyksiä Malmilla pariinkin otteeseen, viimeisestä ei taida olla montaakaan vuotta. OH-TOW on hinannut ja muistaakseni ainakin OH-817 oli lennättämässä. Se on ollut pelkkää mäenlaskua: matkustaja kyytiin, hinaus 500 metriin ja liuku alas. Viimeksi NIL ja PIK tarjosivat tutustumislentoja Malmilla 7.5.2005. Koneina oli NIL:n Janus B (OH-685) ja PIK:n Grob G103 A Twin Acro (OH-733). Kyydin taivaalle 1000 jalkaan veti PIK:n PIK-23 Towmaster (OH-TOW). Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 27, 2006 Sitä olen joskus ihmetellyt, miksei Malmilla ole itsestarttaavia purjekoneita. Kaipa niillä olisi liian hankala ajella matalalla TMA:n alta pois. Sitä olen ihmetellyt minäkin. Taitaa olla enempi kustannuskysymys. Purjekonetta on parempi säilyttää sisätiloissa, että pysyy siivet puhtaina ja pinta sileänä. Ja hallipaikat Räyskälässä ja Nummelassa taitavat olla kertaluokkaa halvempia kuin Malmin ykkös-hallissa. Mutta lähtiväthän Tapsa Savolainen ja Anssi Soila Stemmellään Kapkaupunkiin juuri Malmilta. (Tosin matkaan sisältyi vähemmän purjelentoa kuin toivoivat) Eikä pidä paikkaansa, etteikö Malmilla voisi lentää myös termiikissä, ainakin joskus. Sallitun nousun yläraja on vaan nykyisin kiusallisen matalalla. :'( Ainakin pari kertaa viime vuosina on Malmilla lennetty tutustumislentoja purtsikalla. Ja ekalla kerralla oli kuulemma nostojakin. Sinänsä Malmi sopisi erinomaisesti laskuharjoituksiin nuorille purtsikkapiloteille. Ei tarvittaisi kuin vintturi ylöshinaamista varten. Asiassa on vain yksi iso mutta. Malmilla muu lentotoiminta on erittäin vilkasta ja 80% siitä on ammatti- ja viranomaistoimintaa. Ja purjelentoa ei nykyisin lasketa kumpaankaan kategoriaan. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 27, 2006 Kovin ovat rullaustiet alhtaita itsestarttaaville, tai ainakin täytyisi olla saattaja siivenkärjessä, ettei siivet kopisisi valoihin... Ai niin. Sitä olen ihmetellyt minäkin. Taitaa olla enempi kustannuskysymys. Purjekonetta on parempi säilyttää sisätiloissa, että pysyy siivet puhtaina ja pinta sileänä. Ja hallipaikat Räyskälässä ja Nummelassa taitavat olla kertaluokkaa halvempia kuin Malmin ykkös-hallissa. Sinänsä Malmi sopisi erinomaisesti laskuharjoituksiin nuorille purtsikkapiloteille. Ei tarvittaisi kuin vintturi ylöshinaamista varten. Kustannuskysymys sikäli, että itsestarttaavia on kovin vähän. Yksi Stemme, pari DG:tä, 1 ASH-26... Koneitahan voi säilyttää putkissa, ei tartte pitää hallissa. Vintturi ei Malmille sovi, kiitotievalot! Katkennut lankakin voi ajelehtia aika mielenkiintoisesti. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 27, 2006 Vintturi ei Malmille sovi, kiitotievalot! Katkennut lankakin voi ajelehtia aika mielenkiintoisesti. En tuota asiaa tunne. Alunperin kiitoteiden valaistus oli Malmilla järjestetty hieman toisin... Mutta moniko tietää, että Malmin kenttä alunperin tarkoitettiin myös purjelentokentäksi. Ohessa tekstiä, jonka skannasin paperikopiosta, jonka sain Hannu-Matti Wahlilta Tämän keskustelun kannalta mielenkiintoisin kohta on 5. pykälässä 2. kohdassa lihavoituna (Ja Valtio/Ilmailulaitos on täyttänyt tuon vaatimuksen varsin hyvin, kun on siirtänyt matkustajaliikenteen kokonaan toiselle kentälle. ) -------------------------------------------------------------------------- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätös Helsingin lentoaseman ohjesäännöstä. Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1937. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on tänään vahvistanut seuraavan ohjesäännön Helsingin lentoasemaa varten: Helsingin lentoaseman ohjesääntö. 1 §. Helsingin lentoasemaan, joka sijaitsee 60° 14' 57" pohjoista leveyttä ja 25° 2' 55" itäistä pituutta Greenwichistä ja noin 12 km etäisyydellä Helsingin kaupungin keskuksesta koilliseen, kuuluu seuraavat alueet, rakennukset ja varusteet: 1) noin 50 ha suuruinen lentokenttä, jossa on neljä 800 metrin pituista ja 70 metrin levyistä sorapäällysteistä kiitotietä sekä soralla päällystetty alue kiitoteiden ja rakennusten välissä; muulta osaltaan on kenttä nurmipeitteinen; 2) noin 2 ha suuruinen pihamaa varsinaisen lentokentän eteläpuolella sekä 0.5 km pituinen tie, joka yhdistää pihamaan Helsingin - Sipoon - Porvoon maantiehen; 3) lentokonesuojarakennus, joka käsittää 100 metrin pituisen, 32 metrin levyisen ja 9 metrin korkuisen lentokonesuojan ja siihen liittyvän virka- ja työpajahuoneuston sekä lämpö- ja sähkökeskuksen; 4) vesijohtolaitos, kloreerauslaitteella varustettu mekaaninen likaveden puhdistuslaitos, salaojitus- ja viemäriverkko sekä niihin kuuluvat kaivot, laskuaukot ja muut rakenteet, avonainen piirioja lentokenttäalueen ympärillä ja avonainen lentoasemalta Vantaanjokeen johtava laskuviemäri sekä lentoasemalle johtava suurjännitelinja; 5) merkinanto- ja valaistuslaitteet; 6) aitoja, istutuksia, kielto- ja ohjetauluja, liikennemerkkejä ja muita lentoasemaan kuuluvia lisävarusteita; 7) viestiasema, jonka radiolaitteisiin kuuluva kauko-ohjattu päälähetin sijaitsee Santahaminassa noin 15 km etäisyydellä lentoasemasta ja jonka vara- ja suuntimislähetin sekä suuntimisvastaanotin on sijoitettu lentoasemalle, puhelinkeskus ja tarpeellinen määrä puhelimia; 8 ) lentosääasema. 2 §. Lentoaseman hallinnossa, hoidossa ja liikenteessä samoinkuin liikkumisessa ja oleskelussa asema-alueella on noudatettava Suomen lakeja ja asetuksia, Suomessa; voimassaolevia kansainvälisiä sopimuksia ja tätä ohjesääntöä samoin kuin myös muita yleisiä sekä Helsingin lentoasemaa koskevia erityisiä säädöksiä ja asianomaisten viranomaisten näiden perusteella antamia määräyksiä. 3 §. Lentoaseman hallintoa johtaa ylinnä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö, mutta voi ministeriö luovuttaa lentoaseman välittömän hallinnon tai osan siitä jollekin valtion virastolle, tai yksityiselle yhtymälle. 4 §. Lentoaseman hallinto jakautuu: 1) lentoasemalla ja sen kautta tapahtuvan liikenteen johtoon; 2) 1 §:n 1 - 6 kohdissa mainittujen alueiden, rakennusten ja varusteiden hoitoon ja kunnossapitoon; 3) viesti-, lentosää-, ensiapu- ja palosuojelupalveluksen hoitoon sekä niitä varten tarvittavien laitteiden kunnossapitoon. 5 §. Hallintoelimen, joka johtaa lentoasemalla ja sen kautta tapahtuvaa liikennettä, tulee: 1) hoitaa lentoliikennettä ja sen yhteydessä olevia tehtäviä itse lentoasemalla sekä lentokoneiden saapumista asemalle ja lähtöä sieltä sekä valvoa, että lentokentälle saapuvien, siellä viipyvien ja sieltä lähtevien lentokoneiden suhteen noudatetaan Suomessa voimassaolevia yleisiä ja erityisesti Helsingin lentoasemaa koskevia säädöksiä ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön antamia määräyksiä sekä vastata siitä että lentoliikenne tapahtuu kaikin puolin turvallisesti ja asiallisesti; 2) huolehtia siitä, että lentokoneiden sijoittelussa lentokentälle ja lentokonesuojiin, niiden siirtämisessä paikasta toiseen lentokentällä sekä lentokoneiden henkilökunnan ja matkustajien liikkumisessa lentokentällä noudatetaan turvallisuuden vaatimia menettelytapoja ja että lentokentällä harjoitettava liito-, purje- tai muu lentotoiminta järjestetään siten, ettei se tuota vaaraa tai haittaa matkustajalentoliikenteelle; 3) valvoa, että lentoasemalla käyvä yleisö ei oleskele lentokenttäalueella muualla kuin sitä varten varatuilla paikoilla ja että sille annetaan turvallisuuden vaatimat määräykset joko näkyville paikoille sijoitetuilla julisteilla tai muulla tehokkaalla tavalla; 4) ilmoittaa asianomaisille viranomaisille lentoliikenteestä annettuja. säädöksiä ja määräyksiä vastaan tehdyt rikkomukset; 5) ilmoittaa asianomaisille hallintoelimille lentokentässä ja sen laitteissa, havaitut viat ja puutteellisuudet; 6) pitää puhtaana sen haltuun uskottuja huoneita, sekä hoitaa sille luovutettua irtaimistoa; 7) huolehtia siitä, että lentokenttä, pihamaa ja. tie pimeänä aikana pidetään valaistuna liikenteen vaatimalla tavalla; 8 ) antaa lentoasemalla toimiville poliisi-, tulli-, -postiviesti- ja lentosääviranomaisille liikenteen vaatimia ilmoituksia ja ohjeita sekä huolehtia, että mainitut viranomaiset saavat häiriytymättä hoitaa heille kuuluvia tehtäviä; 9} huolehtia siitä, että säännöllisen liikenteen harjoittajat saavat mahdollisuuksien mukaan lentoasemalla tilaisuuden matkalippujen myymiseen sekä matka- ja lentorahtitavaran käsittelyyn; 10) huolehtia siitä, että lentoasemalla on saatavissa kaikkia. tavallisimpia lentokoneiden poltto- ja voiteluaineita sekä riittävässä määrin pätevää huoltohenkilökuntaa teknillistä palvelua varten; 11) veloittaa ja periä kaikki valtiolle tulevat taksojen mukaiset maksut lentoliikenteestä sekä lentokentän ja sillä olevien laitteiden käyttämisestä sekä säädetyn ajan kuluessa tilittää ne valtiolle; 12) laatia ja asianomaiseen paikkaan lähettää lentoliikenteestä sekä lentokentän ja sen laitteiden käyttämisestä vaadittavat tilastolliset selvitykset; ja 13) valvoa että yleinen järjestys lentoasemalla. varsinkin turvallisuusnäkökohtia silmälläpitäen säilyy. 6 §. 1 §:n 1 - 6 kohdissa mainittujen alueiden, rakennuksien ja varusteiden hoidosta ja kunnossapidosta huolehtivan hallintoelimen tulee: 1) hoitaa, pitää puhtaana ja aina liikenteen vaatimassa sekä voimassaolevien määräysten mukaisessa kunnossa ja kaikkina vuodenaikoina vapaana liikenne-esteistä niinhyvin lentokenttä kiitoteineen kuin myös lentoaseman pihamaa ja siltä Helsingin - Sipoon - Porvoon maantielle johtava tie; 2) hoitaa ja kunnossapitää 1 §:n 1 - 6 kohdissa mainittuja rakennuksia, niissä olevia lämmitys-, tuuletus-, vesi-, viemäri- ja sähköjohtoja ja -laitteita sekä lämpö- ja sähkökeskusta; 3) hoitaa ja kunnossapitää vesijohtolaitosta, likavedenpuhdistuslaitosta, salaojitus- ja viemäriverkkoa sekä niihin kuuluvia kaivoja, laskuaukkoja ja muita rakenteita sekä lentokentän piiriojaa j a laskuviemäriä kuin myöskin lentoasemalle johtavaa suurijännitelinjaa sekä lentokentällä ja pihamaalla olevia sähkökaapeleita sekä huolehtia siitä, että sanotut laitteet ja johdot ovat asianomaisten varmuusmääräysten vaatimassa kunnossa; 4 ) huolehtia siitä, että lentoasemalla on aina saatavissa riittävästi kylmää ja lämmintä vettä sekä 50 jakson kolmivaihesähkövirtaa 220/380 Voltin jännitteisenä sekä että lämpiminä pidettävät rakennukset ja huoneet lämmitetään; 5) hoitaa ja kunnossapitää lentoaseman merkinanto- ja valaistuslaitteet sekä huolehtia siitä, että niihin kuuluvia lamppuja ja muita varaosia aina on riittävä määrä varastossa; 6 ) hoitaa ja kunnossapitää aidat, istutukset, kielto- ja ohjetaulut, liikennemerkit ynnä muut senkaltaiset lentokentälle kuuluvat 1isävarusteet; 7) valvoa, että lentoasemalla olevat poltto- ja voiteluaineiden huoltoasemat ja säiliöt ovat määräysten edellyttämässä kunnossa; 8 ) hankkia. ja kunnossapitää edellämainittujen tehtävien hoitamista varten tarvittava työkoneisto sekä työ- ja konttorikalusto ja muu irtaimisto; 9 ) jatkuvasti tarkkailla ja, tutkia lentokentän ja muiden lentoasemaan kuuluvien alueiden samoinkuin myös rakennusten ja varusteiden käyttökelpoisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin puutteellisuuksien ja vikojen korjaamiseksi. 7 §. Viesti-, lentosää-, ensiapu- ja. palosuojelupalvelusta. hoitavien hallintoelimien tulee: l. Viestipalvelusta hoitavan elimen: a) pitää lentoasemalla riittävästi tehtäviinsä perehtyne itä virkailijoita, jotka suorittavat radio-, puhelin- ja lennätinpalveluksen sekä radiosuuntimiset; b) hoitaa. ja. kunnossapitää viestipalvelusta varten tarvittavat laitteet, lukuunottamatta liikenten harjoittajien yksityispuhelimia; 2. Lentosääpalvelusta hoitavan elimen: a) pitää lentoasemalla riittävästi tehtäviinsä perehtyneitä lentometeorologeja ja, muita virkailijoita, jotka suorittavat ja hankkivat lentoliikenteen turvallista hoitamista varten tarvittavat säähavainnot ja tiedot sekä laativat tarvittavat sääkartat ja -selitykset kuin myöskin toimittavat niitä asianosaisille; b ) hoitaa ja kunnossapitoa, lentosääpalvelusta varten tarvittavat välineet; 3. Ensiapu- ja palosuojelupalvelusta hoitavan elimen: a) pitää lentoasemalla aina helposti saatavissa ensiapua varten tarvittavia lääke- ja: sideaineita, paareja, autoja sekä muita välineitä ja kuljetusneuvoja sekä ensiaputehtäviin kouluutettua henkilökuntaa, ja huolehtia siitä, että ensiapuvälineet pidetään asianmukaisessa kunnossa; b ) pitää lentoasemalla tarkoituksenmukaisia palosammutusvälineitä, ja huolehtia siitä, että asemalla aina on saapuvilla palosammutus- ja suojelutehtäviin perehtyneitä henkilöitä, jotka pitävät laitteet tehokkaassa käyttökunnossa. Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1937. Ministeri Jalo L a h d e n s u o. Ylim. esittelijä K. T. B. L i n s é n. --------------------------------------- Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 27, 2006 Aiheeseen liittyvää faktaa löytyy myös Helsingin Ilmailukerhon historiasta http://www.heik.fi/heik.html ---------------------------------- Yhdistyksen historiaa Helsingin Ilmailukerho ry. perustettiin 11.3.1936 Helsingin Ilmapuolustusyhdistyksen alaisuuteen. Nimeksi tuli Helsingin Purjelentokerho ja puheenjohtajaksi Kaarlo Alho. Vuonna 1955 yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin Helsingin Ilmailukerhon nimelle. (Nykyisin olemassaoleva Helsingin Purjelentokerho ei liity mitenkään Helsingin Ilmailukerhoon.) Yhdistyksen tarkoitus on jäsenien purjelentotoiminnan mahdollistaminen ja kehittäminen. Yhdistys on Nummelan Lentokeskus ry:n jäsen ja kantava voima. Yhdistyksen tärkeitä virstanpylväitä Virallinen perustaminen 11.3.1936 (lentotoimintaa Jämijärvellä vuodesta 1935) Lentotoiminnan siirto Hyvinkäälle 1946 Merkitseminen itsenäisenä yhdistysrekisteriin 8.3.1955 Lentotoiminnan siirto Nummelaan 1957 -------------------------- Vaikkei tuossa missään mainita Malmia, niin itse olen olettanut, että toiminnan siirto Hyvinkäälle v. 1946 tapahtui Malmilta, samoin kuin toiminnan siirto Nummelaan v 1957. Oletus voi tietysti olla väärä, ja johtua pelkästään siitä,että kyseessä on helsinkiläinen purjelentokerho. SIL:in historiateoksessa on sivulla 222 kuva, jonka teksti kuuluu: "OH-HKX hinaa OH-HAX:ia Malmilla 22. maaliskuuta 1965. Ensimmäisellä koelennolla ohjaajana Juhani Horma, hinaajana Jaakko Kaskia." Ja lainaus sivulta 220: "Pääkaupunkiseudun purjelentokeskuksena toimi Malmin lentokenttä, vaikka se ei purjelennon kannalta paras mahdollinen paikka ollutkaan. Porkkalan vuokra-alueen palauttaminen Suomelle 1956 merkitsi sitä, että pääkaupunkiseudun harrasteilmailu sai käyttöönsä Nummelan kentän Vihdissä" Lisää tietoa Malmin 50v-juhlajulkaisusta Jaakko Kaskian kirjoittama osuus "Yleisilmailu 1953-1988" Malmin lentoasema oli koko 1950-luvun varsin rauhallinen paikka. Kaikki käytössä olevat lentokoneet mahtuivat isoon lentokonesuojaan. Isot metsäalueet alkoivat melkein kentän itäreunasta eikä Jakomäestä, Kontulasta tai muista lähiöistä ollut tietoakaan. Niinpä purjelentokin oli ajoittain varsin vilkasta viikonloppuisin. Lentokonehinaukset aloitettiin jo aamulla, mutta meluvalituksia en muista kuulleeni. Malmia todella käytettiin viisikymmenluvulla purjelentokoulutukseenkin. Kentällä lensivät vuosikymmenen alkuvuosina Helsingin purjelentokerho liikkuvaa autohinausta käyttäen sekä vuosikymmenen loppuvuosina Helsingin ilmailuyhdistys, Nuorisoilmailijat sekä Flygklubben Cumulus lentohinausta käyttäen. Helsingin kentän liikenne ei rajoittanut vielä toimintaa Malmilla, kunhan vain muistettiin pysyä rautatien itäpuolella. Korkeusrajoituksista ei silloin puhuttu mitään." Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 27, 2006 Ja hallipaikat Räyskälässä ja Nummelassa taitavat olla kertaluokkaa halvempia kuin Malmin ykkös-hallissa. Uskoisin että tuota kerrointa voisi kasvattaa aika huoletta.. //T Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 28, 2006 Erinäköisille siirtohinauksille on Malmilta purjekoneen kanssa lähdetty useinkin. 90-luvulla PIK piti purjelentoleiriä Etelä-Virossa Ridalissa, ja Malmilta startattiin. Kebnelle on siirtohinaus startannut melkein joka vuosi Malmilta. Kemppi tosiaan starttasi Suomenlahden ylityslennolle purjekoneella Malmilta, koneena PIK-20D OH-521. Vuosi oli ehkä jotain 1991-92. Lentoa oli tarkoitus raportoida livenä paikallisradiossa, mutta mukaan tungettu lähetin ei tainnut toimia kunnolla. Jos purjelento muuten olisi mahdollista, niin viimeistään tiukentuneet turvamääräykset sen estäisi. Eihän radan varteen ole nykyään mitään asiaa, ei vaikka olisi minkälaiset lupakirjat tai varusteet. Pitää olla lentokentän työntekijä mukana varmistamassa toimintaa. Ja se maksaa rahaa... Eli edes tutustumislennätyksiä ei enää voi Malmilla järjestää. a Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 28, 2006 Jos purjelento muuten olisi mahdollista, niin viimeistään tiukentuneet turvamääräykset sen estäisi. Eihän radan varteen ole nykyään mitään asiaa, ei vaikka olisi minkälaiset lupakirjat tai varusteet. Pitää olla lentokentän työntekijä mukana varmistamassa toimintaa. Ja se maksaa rahaa... Eli edes tutustumislennätyksiä ei enää voi Malmilla järjestää. En kyllä ihan ymmärrä, miten purjelento ja laskuvarjohyppy eroavat toisistaan tässä suhteessa. Eikö laskuvarjohyppäjäkin joudu liikkumaan kentällä pudottuaan maahan. Onko heillä aina kentän henkilökuntaa mukana alastulopaikalla? Entäs jos (aloitteleva) hyppääjä putoaa hieman eri paikkaan kuin oli tarkoitus? Itse toivoisin tosiaan, että purjelennonkin tutustumistapahtumat voisivat kentällä jatkua (esim. kerran vuodessa). Ja että Finavia tulisi tässä asiassa vastaan sen verran, että maksaisi tarpeellisten turvamiesten palkat - ainakin osittain, sillä eihän tutustumislennonkaan tarvitse olla ilmainen tutustujalle. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 28, 2006 En kyllä ihan ymmärrä, miten purjelento ja laskuvarjohyppy eroavat toisistaan tässä suhteessa. Eikö laskuvarjohyppäjäkin joudu liikkumaan kentällä pudottuaan maahan. Onko heillä aina kentän henkilökuntaa mukana alastulopaikalla? Entäs jos (aloitteleva) hyppääjä putoaa hieman eri paikkaan kuin oli tarkoitus? Erona ainakin se, että purjekone käyttää kiitorataa, hyppääjät kiitotien ulkopuolista aluetta. Lennonjohdon täytyy varata kiitotie purjekoneelle koko siksi ajaksi, kun hinausyhdistelmää laitetaan lähtökuntoon, ja taas laskun jälkeen koko sen ajan, kun konetta haetaan pois. Eli käytännössä rataa ei mahdu käyttämään juurikaan muita koneita, kuin ne kaksi tutustumislentoja lentävää purjekonetta ja hinauskone. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 28, 2006 Erona ainakin se, että purjekone käyttää kiitorataa, hyppääjät kiitotien ulkopuolista aluetta. Lennonjohdon täytyy varata kiitotie purjekoneelle koko siksi ajaksi, kun hinausyhdistelmää laitetaan lähtökuntoon, ja taas laskun jälkeen koko sen ajan, kun konetta haetaan pois. Eli käytännössä rataa ei mahdu käyttämään juurikaan muita koneita, kuin ne kaksi tutustumislentoja lentävää purjekonetta ja hinauskone. Mutta jos käyttää risteävää kiitotietä purjeyhdistelmille niin kt:n varaus vähenisi. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 28, 2006 Erona ainakin se, että purjekone käyttää kiitorataa, hyppääjät kiitotien ulkopuolista aluetta. Lennonjohdon täytyy varata kiitotie purjekoneelle koko siksi ajaksi, kun hinausyhdistelmää laitetaan lähtökuntoon, ja taas laskun jälkeen koko sen ajan, kun konetta haetaan pois. Eli käytännössä rataa ei mahdu käyttämään juurikaan muita koneita, kuin ne kaksi tutustumislentoja lentävää purjekonetta ja hinauskone. Joo. Mutta noinhan oli jo ennen kuin kentällä liikkumista koskevia turvamääräyksiä tiukennettiin. Vai tarkoititko alun perinkin sitä muutosta, että laskeutuvien moottorikoneiden välillä pitää nykyisin olla enemmän porrastusta kuin ennen, mistä tietysti seuraa, että kentän kapasiteetti laski ja kiitoteillä on entistä vähemmän "vapaata aikaa"? Voisihan tuollaisen tutustumistapahtuman järjestä vaikka talvella, jolloin muuta liikennettä on vähän. (Paitsi että tutustujiakin lienee silloin vaikeampi saada houkuteltua kentälle ja taivaalle ) Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 28, 2006 Kyllä tuon viimeisen Malmin purjelennätyspäivän lopputulema oli se, että se myös jäi viimeiseksi. Turvamies tosiaan pitää palkata, vähintään siksi että kentälle kuljetetaan mitään kentällä liikkumisesta tietämätöntä yleisöä. Vaan eipä sinne rata-alueelle ole edes lupakirjallisella pilotilla mitään asiaa ilman valvontaa tai erillistä koulutusta. Periaatteessa olisi tarvittu 2 turvamiestä. Toinen kuskaamaan autoa, toinen vahtimaan radan varressa liikkuneita. Vähän sumplimalla selvittiin yhdellä. Ja turvamieheksi kelpasi vain kenttäpäivystäjä työajalla, koska muuten vastuukysymyksissä olisi ollut ongelmia. Eli ei voitu ottaa turvamiestä esim. "lennätyspalkalla". Viime kerralla käytettiin enimmäkseen risteäviä kiitoratoja. Mutta joitakin moottorilentäjiä sivutuuleen laskeminen hirvitti niin, että urputtivat lennonjohdolle. Jo yksikin laskeutuva moottorikone keskeytti lennätykset melko pitkäksi aikaa. Tietääkseni laskuvarjohyppääjien "Rätti"-auton kuljettajalta vaaditaan kentälläajoon koulutus ja lupa. Ja hyppääjät saa tulla radan yli ainoastaan auton kyydissä. Helpoin olisi järjestää vaikka bussikyyti jollekin korpikentälle, jolla lennätys järjestyisi ilman byrokratiaa ja turhia kustannuksia. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 28, 2006 Helpoin olisi järjestää vaikka bussikyyti jollekin korpikentälle, jolla lennätys järjestyisi ilman byrokratiaa ja turhia kustannuksia. Kiikalahan on tuossa 20 minuutin ajomatkan päässä moottoritien varressa! //T Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
