"Wanha Walokuva"

[Arne Wallen 72]

Eli hallussani on vanha valokuva(isoisäni ottama)jossa kaksitaso roikkuu neljän tai viiden männyn latvassa,kone voisi olla Caudron,Martinsyde tai Gourdou-Lesseure,kuva on mustavalkoinen jo ajan ja sen aikaisen kaluston himmentämä.

Kysymys kuuluu,muistaako joku tällaisen tapahtuman,on ilmeisesti jonkun muunkin kuvaama koska muistissani? on että olen tällaisesta joskus lueskellut.

Voiko kyseessä olla isoisäni kaveri Harju-Jeanty?

 

Kiva jos joku muistaisi ja tietäisi koska ja missä,kuvaa en valitettavasti pysty tänne asentamaan,laitteisto ei anna myöden.

[Juha Klemettinen 28]

Nopeasti muisteltuna jossain Suomen Siivet lehdessä on jutu "Suomen ensimmäisestä laskuvarjostin hypystä". Tuossa jutussa on kuva missä Caudron C.60 roikkuu puiden latvassa ja onnekas varjostinhyppääjä seisoo etualalla. Olisiko sama tapaus?

Juha.

[Arne Wallen 72]

Ilmeisesti juuri tuo koska tuollaista "tuuria" ei vissiin usein ole käynnyt,vaikkakin ennenvanhaa kaikenlaista sattuikin.

Mitenkä tuo kone saatiin alas,ehjänä vai sahaamalla,muistikuvani ovat -50 luvulta ja muistaakseni asiasta oli silloin juttua,ei vaan muista.

[Juha Ritari 243]

Olisiko se kuva tästä tapahtumasta?  Toukokuussa 1926 kapteeni Tauno Hannus teki Caudron C.60-koneella pakkolaskun puiden latvoihin startin jälkeen ilmenneen moottorihäikän vuoksi. Kone vaurioitui eniten sitä alaslaskettaessa. Lähde Suomen Siivet 2/1973.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Arne Wallen 72]

Kyllä kone näyttää samalta,kuva otettu toiselta puolelta ja hiukka kauempaa,kiitoksia avusta.

 

aw

[Markku Kanninen 447]

Kyllä kone näyttää samalta,kuva otettu toiselta puolelta ja hiukka kauempaa,kiitoksia avusta.

aw

Kuvasi lienee sama kuin Hannuksen itsensä kirjoittamassa kirjassa (v.1937)

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kirjassa Hannus kertoo tapauksesta: Nousussa moottori sammui n.100metrin korkeudessa ja edellisistä pakkolaskuista viisastuneena hän laki suoraan eteen metsään. Kone ei vaurioitunut juuri lainkaan mutta hänen noustessaan seisomaan ohjaamossa alkoi pyrtö heilahdella: ” ja rupesin jo tuumimaan, että jos kone nyt putoaisi pyrstö edellä maahan ja hautaisi minut alleen niin olisipa se totta tosiaan `karsea kuolema` lentäjälle: pudota puusta maahan ja heitää henkensä.”...  Hän kiipesi varovasti koneen tasoa pitkin viereiseen puuhun ja sitä myöten alas. Kone tosiaan särkyi pahemmin vasta puusta alas otettaessa.

 

Markku

 

 

 

[Arne Wallen 72]

Ei kyllä ole tuokaan,kuva on tosiaan isoisäni ottama ja minulle on jäännyt käsitys että paikka olisi jossain Viipurin kulmilla,varma en tosiaan ole,kuulin kyllä tuon tarinan -50 luvulla mutta ihmisen muisti on mitä on.

Muuten asetelma on aivan sama eli minulla voi olla väärä käsitys paikasta,e tosiaankaan tiedä mitään isoisäni touhuista ennen sotia enkää myöskään sodan aikana,ei niistä jutellut.

[Juha Klemettinen 28]

Minä sekoitin sitten kaksi kuvaa ja kaksi tarinaa keskenään. Tuota Suomen Siivet lehdessä ollutta kuvaa muistelin, mutta se ei siis liity laskuvarjostinhyppyyn.

Juha.

[Erkki Mikola 1]

Taitaa olla saman herran kirjoitus Lorenz-sokkolaskulaitteista täällä

http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/lorenz.html

 

Tauno Hannus palkittiin v. 1937 Harmon patsaalla

http://fi.wikipedia.org/wiki/Harmon-patsas

 

Tiedättekö mistä erityisistä ansioista?

[Heikki Jokinen 0]

Et Arne sattumalta ole sipoolaisia? 

[Jukka Nisula 2 235]

Tauno Hannus palkittiin v. 1937 Harmon patsaalla

http://fi.wikipedia.org/wiki/Harmon-patsas

 

Tiedättekö mistä erityisistä ansioista?

 

Tuota syytä Hannuksen Harmon-patsaan saamiseen en nyt löydä, mutta lentokapteeni Toivo B. Nissinen oli viimeinen, joka sai sen vuonna 1938 ennen sen jakamisen keskeytystä. Vuonna 1955 alussa majuri evp Tauno Hannus kääntyi Ilmailuliiton puoleen kysellen mahdollisuuksia Harmon-patsaan saamiseksi uudelleen kiertämään. Asiaa käsiteltiin SIL:n johtokunnassa, jossa oltiin sitä mieltä, että Ståhlen ilmailupatsas riittää vuosittain tunnustukseksi. Toisaalta tiedettiin, että Harmon-patsas kiersi edelleen Yhdysvalloissa. Asiassa ei edetty, kunnes vuonna 1957 saatiin pystyyn kokous, jossa olivat läsnä entisistä Harmon-patsaan saajista Niilo Karhumäki, Wäinö Bremer ja T.B. Nissinen. He tekivät päätöksen, että arvokas Harmon-patsas laitetaan kiertämään jälleen. Vuonna 1958 sen sai Juhani Heinonen kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen, ja se on sen jälkeen jaettu vuosittain. Ainakin vuodet 1961 ja 1971 ja 1983 näyttävät jääneen kuitenkin väliin jakamisessa, syytä en tiedä.

 

Tauno Hannelius, myöhemmin Hannus, voitti ensimmäiset Ilmailuklubin järjestämät lentokilpailut ilmavoimien vuosipäivänä 6.3.1921 Kruunuvuoren selällä Helsingissä. Kilpailukoneita oli 11 kpl, kaikki ilmavoimista luonnollisesti. Ne oli jaettu kahteen eri luokkaan, nopeisiin ja hitaisiin. Nopeitten Breguet-koneiden luokan maaliinlaskukilpailun voitti luutnantti Eero Könni. Hitaampien Caudron-koneiden kilpailun puolestaan voitti vänrikki Tauno Hannelius (Hannus).

 

Tauno Hannelius oli numerojärjestyksessä kahdeskymmenes ohjaaja, joka sai Ilmailuklubin ohjaajatodistuksen. Se tapahtui elokuussa 1919 Ranskassa. Ilmailuklubi pääsi FAI:n jäseneksi 26.10.1921 Madridin kokouksessa.

 

Nämä tiedot ongin Suomen Ilmailuliiton 75-vuotis historiikista.

 

Jukka

 

 

[Arne Wallen 72]

Et Arne sattumalta ole sipoolaisia? 

 

En sattumista tiedä,täällä kyllä asun,eikö tuosta äitisi pallottelusta ollut puhetta jo vuosia sitten.

Ja anteeks viivytys,tämä ihmekone ei oikein ole minulle suopea,odotan korjaajaa.

t:arska

[Arne Wallen 72]

Tuo lentäjän nimenvaihdos selvittää asiaa osaltani sillä Hannelius nimen muistan minäkin näistä varhaisjutuista,eli nyt sain jo liitettyä isoisäni ja lentäjän,eikun jatkamaan.

[Jukka Nisula 2 235]

Pari linkkiä Tauno Hanneliukseen:

 

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-Bregue14.html

 

"With Breguets the Aviation Forces also started to fly a mail service between Helsinki and Tallinn on 12 February 1920 [25]. The hard winter had isolated Estonia from the rest of the world, but made also flights over the sea safer. The ongoing peace negotiations with Soviet Russia increased the need for diplomatic contacts. Ten return flights were made until March 10th, when the sea was again open, by 2nd Lts Armas Anthoni, Carl-Erik Leijer and Tauno Hannelius (later Hannus) and the French Sergeant Major (Maréchal des Logis) Pierre Burello, carrying diplomatic mail and occasionally a VIP. On Mach 3rd one of the planes carrying a diplomat made a landing on Wrangler Island (Prangli?) 25 km north east of Tallinn, due to fuel shortage. [35] [36] The service was not continued in 1921, maybe also due to the opposition of the new Commander of Aviation Forces Major A. Somersalo [8 p.112]. At least in February 1922 mail flights were made from Santahamina in Helsinki to Lasnamäki airfield in Tallinn[38]."

 

http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo051s.htm

 

Tuosta em. vuoden 1924 upseeritaulukosta ilmenee, että Hannelius oli syntynyt 1895, ylennetty ilmavoimien upseeriksi 1920, ja ylennetty luutnantiksi 1922.

 

Jukka