Ylen Elävä Arkisto - ilmailumateriaalia

[Osmo Jalovaara 188]

YLEn arkiston filmi on vuoden 1953 Tempauksesta. Vuonna 1952 ei ollut mitään Tempausta, joten arkiston antama vuosiluku on väärä. Sitä paitsi PIK-11 lensi ensilentonsa vasta 15.3.1953 Jämillä.

Ja sitten vastaukseen. Pätkässä näkyvä pilotti on koneen suunnittelija Kai Mellén. Hänellä on lentopäiväkirjassaan 10' mainoslento Malmilla 14.5.1953, ja hän on tunnistanut itsensä filmistä. Tähän mennessä koneella olivat lentäneet vain Kai itse, Koskisen veljekset Antti ja Jaakko sekä Kalle Temmes.

Koneessa ei ollut starttimoottoria eikä myöskään pyöräjarruja, joten se oli käynnistettävä potkurista heittämällä, mikä ilman avustajia saattoi olla hankalaakin.

[Simo Lallukka 198]

 

Filmin selostusääni  (Pentti Irjala) sanoo teekkari-lennon kohdalla ajankohdan "keväällä 1953".

[Martti Kujansuu 180]

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=22&a=3048

 

Suursaaren valtauksen voitonparaati. Taustalla Curtissit matkalla iskemään hyökkääviä vihollislentokoneita vastaan. Etusivulla kuva Beechcraft C17L BC-1:stä.

[Juha Paulavuo 21]

Onkos tämä ollut jo: Lentonäytös Kaivopuistossa

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=256&a=2191

 

[Seppo Sipilä 8]

Onkos tämä ollut jo: Lentonäytös Kaivopuistossa

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=256&a=2191

 

No jopas, eikös siinä ole PIKin Paukkulauta heti kättelyssä...

 

[Ilkka Toivanen 2]

Lyhyt on pätkä (noin 10 s) mutta onpahan kuitenkin.

 

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=&a=3051 ja kohdassa 19:50 Kar-Airin DC-3 vuonna 1962 silloin uudella Lappeenrannan lentoasemalla.

[Martti Kujansuu 180]

Aeron uusi Convair 440 Metropolitan -kone

 

Suomalainen Aero hankki ensimmäisenä Euroopassa Convairin kehittyneen reittilentokonemallin Metropolitanin. Koneen tyylikkääseen väritykseen ja sisustukseen oli kiinnitetty erityistä huomiota.

 

Convair 440 Metropolitan poikkesi edeltäjistään siinä, että nyt ulkokatto oli maalattu valkoiseksi. Myös sisäkatto oli valkea, sisäseinät helmenharmaat ja istuimet luumunpunaiset. Värien kehuttiin sointuvan erinomaisesti toisiinsa.

 

Helsingin yläpuolella tehdyllä esittelylennolla oli mukana liuta lehtimiehiä ja filmaajia sekä tietenkin myös Aeron pääjohtaja kenraali Leonard Grandell ja tiedotussihteeri Virkki.

 

Konetta ohjasi lentokapteeni Olavi Siirilä lentoperämies Kimmo Haaramon kanssa. Convair 440 Metropolitanin ohjaamo oli vuonna 1956 uudenaikaisin, mitä samantyyppisiin liikennelentokoneisiin oli suunniteltu. Convairissa oli nykyaikainen runkorakenne, moottorit ja myös paineistettu matkustamo. Uuden koneen nopeus oli 440 kilometriä tunnissa.

 

Aero oli alkanut käyttää markkinoinnissaan nimeä Finnair jo keväällä 1953. Yhtiön viralliseksi nimeksi se tuli kesällä 1968.

 

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=321&a=3787

[Ilkka Toivanen 2]

Tällä hetkellä Elävän Arkiston etusivulla toiveäänestyksessä mm. "Sotilaslentäjien arkipäivää 1988". Käykää valitsemassa seuraavaksi katsottavaksi tuleva video...

[Erkki Mikola 1]

Tällä hetkellä Elävän Arkiston etusivulla toiveäänestyksessä mm. "Sotilaslentäjien arkipäivää 1988". Käykää valitsemassa seuraavaksi katsottavaksi tuleva video...

 

Taisi pärjätä äänestyksessä hyvin 

 

kts. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=3892

"Poikamme ilmassa"

Ohjelma kuvaa sotilaslentäjien arkipäivä Satakunnan lennostossa Pirkkalassa, Kauhavan ilmasotakoulussa ja Utin kuljetuslentolaivueessa Suomen ilmavoimien täyttäessä 70 vuotta.

 

Vuonna 1988 tehdyssä ohjelmassa pääosassa ovat sotilaskoneet ja -lentäjät. Monen konkarin, kadetin ja kurssilaisen ura ilmavoimissa on alkujaan ollut pikkupojan haaveilua lentämisestä.

 

Lentoinnostuksen lisäksi sotilaslentäjän tulee olla kiinnostunut myös Suomen puolustamisesta. Lennoston päätehtävänä kun on ilmatilan valvonta ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen.

 

Ilmassa lentävät hawkit ja drakenit. Utissa ihastellan myös vanhaa Messerschmitt-hävittäjää. Ilmavoimien historiaa 1900-luvun alusta kerrataan myös Tikkakosken ilmailumuseossa.

 

[Sami Puro 599]

Dodi! Hyvä melkein puolentunnin ohjelma tuo.

[Erkki Mikola 1]

Helikopterilentoa Tampereella v. 1965

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=21&t=&a=03312

[Jaakko Kuusisto 3]

Anteeksi vain, mutta pidin tuota "meidän poikamme Ilmassa" uutta versiota,

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=3892

hyvin yli jäykkänä ja kankeana esityksenä .

Jouksan sanomassa oli hieman pilkettä, kuten hyvän ammattimiehen puheista aina näkyy.

 

Nuo haastattelut oli varmaan tehty "aseella uhaten", sen verran kankeita ne olivat.

Tuollaisella mainospätkällä en usko saatavan yhtään tosipilottia remmiin, vaan enemmänkin "jäykkiksiä" ruotuun. Meni maku.

 

Tämä on vain mun mielipide. Tuollainen esitys on limbo.

Ilmankos väki luikkii kaupallisiin yhtiöihin, Bojonkojen rattiin.

 

 

 

[Ilkka Toivanen 2]

Rubiinimerkkisellä häätäjällä ja ranskalaisella tukankuivaimella lentämään oppimista 1962 (nimikoitu "Äänivallia kohti"), kaksi mukavanpitkää pätkää jälleen YLEltä:

 

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=03919

 

Jälkimmäisessä pätkässä myös erittäin harvinaista Vampire- ja Gnat-osastolentoa.

[Jukka Nisula 2 235]

Dokumentti hävittäjälentäjä ja hovioikeudenpresidentti Heimo Lammesta v:lta 1979:

 

Filmin alussa Lampi Utin Mersun luona  ja "Nikita" IL-28 lentää yli.

 

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=2764

 

Jukka

[Martti Kujansuu 180]

 

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=321&a=4520

 

Suomen ja Tanskan lentoliikennekiista.

 

Finnairia uhkasi vuonna 1970 kielto tehdä välilaskua Kööpenhaminassa Amerikkaan suuntautuneilla lennoillaan.

 

Pohjoismainen lentoyhtiö SAS vaati saada tuloja suomalaisista lennoista, jotka lensivät Kööpenhaminan kautta mm. Atlantin yli.

 

Suomen ja Tanskan välinen lentoliikennesopimus oli vanhentunut, ja SAS uhkasi Finnairia, ettei se saisi tehdä enää välilaskua Kööpenhaminassa.

 

Suomen liikenneministeri ilmoitti, että tällaisessa tapauksessa vastavuoroisesti Suomi estäisi SAS:n lennot Kööpenhaminasta Helsinkiin. Lopulta kiista saatiin kuitenkin ratkottua.

 

Lentoliikennekiista tuli aikana, jolloin ulkomainen matkustaja- ja rahtiliikenne eli Suomessakin kiihkeintä kasvukautta ja tilannetta pidettiin kansantaloudellisena uhkana.

 

 

[Erkki Mikola 1]

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=321&a=4520

 

Onko tuossa pätkässä esiintyvä ministeri Paavo Aitio muuten sama mies kuin oli perustamassa Turun ilmailuyhdistystä v. 1946

http://www.turunlentokerho.fi/html/historia/historia.php

 

Jatkona seurasi Turun Purjelentokerho - Åbo Segelflygklubb'in perustaminen 7.5.1945. Kerho liittyi V-S Ilmailuyhdistykseen. Kerhon puheenjohtajaksi valittiin Aarno Sjöberg, varapuheenjohtajaksi Ensio Terho ja sihteeriksi Mauno Laine.

 

Mutta mitenkäs kävikään, poliittinen ilmapiiri Suomessa oli näihin aikoihin sellainen ettei tämäntyyppisiä yhdistyksiä saanut mitenkään laillistettua, joten tämä yritys kaatui valtiovallan toimesta.

 

Seuraava yritys käynnistyi helmikuussa 1946 Virtasen kutsuttua kotiinsa arvovaltaisia henkilöitä keskustelemaan mahdollisista toimintatavoista saada ilmailuyhdistys perustettua. Tällöin päätettiinkin yrittää mahdollisimman laajapohjaisella rintamalla elikkä kutsuttiin koolle edustajia kaikista nuorisotoimintaa harjoittavista järjestöistä.

 

Perustava kokous kokoontui 1.3.1946 Hotelli Hoviin. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti William Virtanen ja sihteeriksi samoin yksimielisesti Paavo Aitio. Ilman äänestystä yhdistykselle valittiin johto seuraavasti: puheenjohtajaksi Tauno Ceder, sihteeriksi William Virtanen, johtokunnan jäseniksi valittiin Carl-Erik Bruun, Pekka Kivipuro, Mikko Moisio, Aarne Alitalo (SVUL:n piiritoimikunta), Viljo Kiviniemi (TUL:n piiritoimikunta), Alpo Petäjä (SNS:n piiritoimikunta) ja Aleksander Sortuva (SDN:n piiritoimikunta). Varajäseniksi valittiin: Sorri Sammalisto partiojärjestöstä, Voitto Laiho pioneerijärjestöstä ja Osmo Viitanen Nuoret Kotkat-järjestöstä.

 

 

[Juha Lampi 266]

Dokumentti hävittäjälentäjä ja hovioikeudenpresidentti Heimo Lammesta v:lta 1979:

 

Filmin alussa Lampi Utin Mersun luona  ja "Nikita" IL-28 lentää yli.

 

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=2764

 

Jukka

 

No woe pojat, Hemi-setähän se siinä! Olipa jäänyt huomaamatta, kiitos vinkistä. Vaan vieläköhän on tallella Hemin ideoima dramatisoitu radio-ohjelma hävittäjälentäjän arkipäivästä sota-ajalta? Se tehtiin 80-luvulla 4-kanavaisella äänellä, eli lähetettiin yhtaikaa sekä Ykkös- että Kakkosverkon puolelta. Vastaanottoon tarvittiin kaksi stereoradiota, joiden keskelle asetuttiin 

 

Se laskuvarjohyppy-ohjelma "Taivaalta varjon varassa" (http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=21&t=&a=2363) puolestaan kuuluu ohjelmiin, jonka näin aikoinaan Suomen Televisiosta, enkä uskonut sitä koskaan enää eläessäni näkeväni. Ja kuten edell. aiheesta kirjoittanut oikein uumoili, äänessä todella oli seinänaapurimme Laurilan setä eli Kavo. Kerran hän pakkasi yhtä noista jättimäisistä varjorepuista Tapiolan asunnossaan; silkit&nartsat juuri ja juuri mahtuivat asuntoon kulmasta kulmaan ojennettuina. Talon kämpät perustuivat näet avoimeen keskusolohuoneeseen. Me pikkujannutkin pääsimme vähän nostelemaan punoksia, kun tsekattiin, että kaikki olivat vapaasti järjestyksessä. Kavon lennokkaan runollinen sanankäyttötaito on säilynyt vuosien saatossa.

 

Orvo Kontio, Sirkus Papukaijan tirehtööri esitti hyppyohjelmassa vihreää hyppääjäoppilasta ja aidolta tuo jännitys kuulosti hänen äänessään vielä uusintakatselussakin. Ohjelmassa hyppy meni mainiosti, mutta kerran tuli Orvo poski verillä Malmin lennokkipaikan viereisestä pöpeliköstä, jonne kupu oli vienyt. Orvo touhusi YLEn Lasten ja nuorten toimituksessa vielä 90-luvun alussa ja muistana hyväntuulisena hänen reipasta kielenkäyttöään, kun purkitimme lajidemo-ohjelmaani pikku esiintyjien kanssa: "NoNIIN, ja nyt sitten pidetään semmonen parin minuutin KUSIPAUSSI!"

 

No hups, nyt lipesi vahvasti muistelun puolelle. Lopuksi kiitokset YLEn Elävälle arkistolle ja sen eläville tonkijoille tässäkin foorumissa 

[Erkki Mikola 1]

Orvo Kontio, Sirkus Papukaijan tirehtööri esitti hyppyohjelmassa vihreää hyppääjäoppilasta ja aidolta tuo jännitys kuulosti hänen äänessään vielä uusintakatselussakin. Ohjelmassa hyppy meni mainiosti, mutta kerran tuli Orvo poski verillä Malmin lennokkipaikan viereisestä pöpeliköstä, jonne kupu oli vienyt. Orvo touhusi YLEn Lasten ja nuorten toimituksessa vielä 90-luvun alussa ja muistana hyväntuulisena hänen reipasta kielenkäyttöään, kun purkitimme lajidemo-ohjelmaani pikku esiintyjien kanssa: "NoNIIN, ja nyt sitten pidetään semmonen parin minuutin KUSIPAUSSI!"

 

No hups, nyt lipesi vahvasti muistelun puolelle. Lopuksi kiitokset YLEn Elävälle arkistolle ja sen eläville tonkijoille tässäkin foorumissa 

 

Tätäkin ohjelmaa on täällä kyllä jo mainostettu, mutta kun se liittyy sekä Sirkus Papukaijaan että lentämiseen, niin toisto sallittaneen

[Ilkka Toivanen 2]

Helikopteripalvelun Bellillä kyselemässä ympäri Keravaa, kuka tuntee eniten avaruuslentäjiä: 

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=00526&a=4585

 

Lisäksi tsekkoslovakialaisella Tu-104:llä Bulgariaan lomailemaan 1963 (Seutulaa alussa ja lopussa), koneyksilöinä OK-LDA ja OK-MDA:

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=152&a=3308

[Guest vaiskiii]

Orvo Kontio, Sirkus Papukaijan tirehtööri esitti hyppyohjelmassa vihreää hyppääjäoppilasta ja aidolta tuo jännitys kuulosti hänen äänessään vielä uusintakatselussakin. Ohjelmassa hyppy meni mainiosti, mutta kerran tuli Orvo poski verillä Malmin lennokkipaikan viereisestä pöpeliköstä, jonne kupu oli vienyt. Orvo touhusi YLEn Lasten ja nuorten toimituksessa vielä 90-luvun alussa ja muistana hyväntuulisena hänen reipasta kielenkäyttöään, kun purkitimme lajidemo-ohjelmaani pikku esiintyjien kanssa: "NoNIIN, ja nyt sitten pidetään semmonen parin minuutin KUSIPAUSSI!"

Orvo-Kalevi Kontio, Markus-sedän lempipoika pienenä, oli luokkakaverini Puistolan kansakoulussa 1939 syksystä alkaen. Helmikuun 1944 pommituksissa talonsa sai osuman, Orvo, isä ja äiti menivät kaikki tainnoksiin mutta eivät pahasti haavoittuneet. Orvo jäi minulle sota-aikana 10 kpl Adler-lehteä velkaa...mutta kun on aikoja sitten edesmennyt...

Erityismuistelu:  Puistolan kansiksen vieressä silloin asunut "Misteri" Mäki kertoi hiljan olleensa paikalla Orvon kotitalon vieressä, kun Malmin radalta 36 lähteneen He-111 koneen aivan viereemme pudottamaa pommia kiskottiin maasta. Misteri oli kuulemma kysellyt paikalla olleelta nahkatakkiselta (pilotti?) eikö ole vaarallista seistä tässä vieressä...ei kuulemma ollut.

Pommi oli ehkä 500 kiloinen, ilman sytytintä. Maahan löimme, kun näimme sen putoavan. Vuosi on epäselvä, mahtuisi haarukkaan 1942-1944.

[Orvo Välilä 3]

Mielenkiintoisia ovat nuo kuuluisamman kaiman historiatiedot

 

Sirkus Papukaijasta ja muusta viihdetuotannosta olen toki ollut tietoinen mutta nuo "ilmailukytkökset" kuten laskuvarjohyppy ovat olleet täysin tietämättömissä.

 

Vaikkei tämä nyt varsinaisesti asiaan liitykään niin kiitokset asianomaisille 

[Martti Kujansuu 180]

Viisi C-124A Globemasters II:a (ainakin 51-5192 ja 52-939) noutivat Suomen Suez-komppanian 13.12.1956 Seutulasta. Taustalla näkyy myös Finnairin Convair. Koneet kuuluivat mahdollisesti 9th Troop Carrier Squadroniin. Alkaa 1:50 kohdalta.

 

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=&a=4660

[Martti Kujansuu 180]

http://www.yle.fi/radiopeili/puheohjelmia.html

 

Millaista koodikieltä toisessa maailmansodassa käytettiin? Mitä ovat Lokki, tsaikka ja sotka? Ilmavoimien kielestä Jukka Kemppisen kanssa ovat keskustelemassa kaksi ilmavoimien sotaveteraania Kyösti Karhila ja Kullervo Kemppinen. Ohjelman toimittivat Jukka Kemppinen, Pasi Heikura ja Marija Skara.

 

http://www.yleradio1.fi/mp3/audio/1196679627-28004.mp3

[Ilkka Toivanen 2]

Kuviin päässyt ainakin OH-LKY.

 

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=321&a=4874

 

Lasikuituisen purjelentokoneen läpimurto alkoi 1960-luvulla, kun se alkoi sivuuttaa kangas, vaneri- ja metallirakenteiset koneet. Purjekone hyödyntää lennossaan nousevia ilmavirtauksia. Taitava lentäjä voi löytää lennollaan useita suopeita virtauksia, ja lento voi kestää pitkäänkin. Kone hinataan ilmaan yleensä moottorilentokoneen avulla, mutta nk. liitokoneita on perinteisesti nostettu lentoon myös mm. vuoren rinteiltä.

 

Artikkelin videossa haastatellun purjelentäjän Pentti Somerojan mukaan Suomessa kehitetty lasikuitukone oli edelläkävijä maailmassa. Somerojan mukaan vapaasti muotoiltava laminaatti tuo koneeseen entistä paremmat aerodynaamiset ominaisuudet ja koneista saadaan myös mm. vanerikoneita turvallisempia.

 

 

[Martti Kujansuu 180]

 

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=&a=4911

 

Syöksyjä, silmukoita ja komeita muodostelmia nähtiin vuoden 1963 lentonäytöksessä, joka oli siihenastisista Suomen suurin.

 

Karjalan Lennoston järjestämässä lentonäytöksessä Rissalan kentällä oli mukana kaikkiaan 30 konetta, jotka edustivat ilmavoimien kaikkia konetyyppejä. Taito- ja taistelulentonäytöksiin osallistuivat tuon ajan hienoimmat koneet: Migit, Vampiret, Fougat ja Saab Safirit. Migit esiintyivät ensimmäistä kertaa lentonäytöksessä Suomessa. Koneiden muodostelma teki mm. ”tynnyreitä ja vaakakierteitä”. Taistelunäytökseen, joka keräsi paikalle 10 000 katselijaa, osallistui myös helikoptereita ja laskuvarjojääkäreitä.