Miellyttävin taitolentoliike?

[Guest Hainey]

Tässäpä kysymys kaikille, niin lentäjille kuin muillekin ilmailuharrastajille. Eli ihan vain mielenkiinnosta, mikä on teidän suosikki taitolentoliike? Lentäjien mielestä mielenkiintoisin suorittaa, muiden harrastajien mielestä mieluisinta katseltavaa?

 

Itse pidän pyrstöluisusta, se vain oikein suoritettuna miellyttää silmää. Hurjat savut vielä siihen jonka seasta kone sitten "putoaa" alaspäin, se se on vasta jotakin. Mielipiteitä lentäjiltä? 8)

[Tumi Hämäläinen 716]

Immelmann.

 

EDIT: Tunnustan, ainoa nimeltä tuntemani taitolentoliike... 

[Sami Virkkula 0]

Kun Jurgis vetään kunnon hover maneuvereita (vai millä nimellä niitä nyt kutsutaankaan) 8)

 

http://www.jkairys.com/common/movies/04nz_movies/04wa10ap_hover_hi.mpg

 

Edit: cobra on kans kiva

 

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Nämä eteen-ja alaspäin-tyyliset tumble-tyyppiset temput eivät ehkä ole pilotille miellyttäviä, koska syntyy niin paljon negatiivista G:tä, eikä niitä voi ihan millä tahansa koneella yrittääkään, mutta mielenkiintoisia olisivat varmasti pilotin kannalta ja näyttäviä variaatioita on useita:

 

http://rafaero.free.fr/Videos/lomcevak.avi

http://rafaero.free.fr/Videos/lomcevak2.avi

http://rafaero.free.fr/Videos/lomcevak3.avi

http://rafaero.free.fr/Videos/ruade.avi

 

Selitystä: http://en.wikipedia.org/wiki/Lomcevak

 

...ja juu, löytyy näyttävämpiäkin pätkiä, joissa näitä näkyy, mutta tuossa ensi alkuun. Suomessa näin tuollaisen ensi kertaa v. 1995 Malmi Airshowssa Sukhoi 26M:llä tehtynä.

[Jouni Laukkanen 55]

Lomcevak on itseni mieleen katseltuna.

 

Miellyttävin on ehkä tämä aatamiksi sanottu nopea puolivaakakierre-alakauttaveto. Koko ajan positiivista G:tä eikä ollenkaan repivää. Esimerkiksi ASK-21:llä onnistuu vaakalennosta (110 km/h) vetamällä sauva taakse ja jalka pohjaan. ASK-21 ei tunnetusti mene kierteeseen ja oikaisee itse itsensä kun kone on selällään - siitä sitten vaan rauhallinen veto alakautta. Nopeus on liikkeessä niin pieni, ettei se alakauttavedossa ehdi kiihtyä vaaralliseksi.

[Esa Karanko 1 232]

Koulupystykäännös. Sen tekemällä pystyy ahtaassa paikassa palaamaan omia jälkiään takaisin. Miellytävin on tietysti tynnyri. Kummasakaan lentokone ei rasitu yhtään.

 

:-)    Esa

[Jaakko Kuusisto 3]

Kuolio, reiluin työnnöin 

 

Loppuveto laskussa 

 

Meni överix, mutta menkööt

 

Ihan oikeana taitolentoliikkeenä on tynnyri miellyttävin, tehtynä alatasoisella koneella.

 

Olkinuoran kanssa mentiin perusmittarikeikalle Robinilla. Tuuppasin mennessä pari tynnyriä.

Kysyin takasin tullessa jos tehtäis tynnyreitä.

Sain hauskan vastauksen: " joo, se vois olla kivaa"

 

Tehtiin pari ja Olkinuora meni mietteliääksi ja tokasi: " hei, mutta mehän tehtiin tällasia jo mennessä. "

 

MopoCessnalla voi tehdä kauniin tynnyrin, sekoittamalla siihen hieman vaakakierteen tekoa. Siis työntöä selällään ollessa.

[Jukka Ihalainen 0]

Kun Jurgis vetään kunnon hover maneuvereita (vai millä nimellä niitä nyt kutsutaankaan)

http://www.jkairys.com/common/movies/04nz_movies/04wa10ap_hover_hi.mpg

Edit: cobra on kans kiva

 

Vetää muuten aika matalalla noita "hidaslentoja"

 

Nojoo, mun mielestä Top Gun tyyppinen 360° siivekekäännös on ihan jees pollalle ja koneelle. Aina jaksaa miellyttää ja helppo tehdä.

[Mikko Maliniemi 5]

Noi Ilkan ja Jounin mainitsemat Lomcevak ja niiden johdannaiset, jotka myös "tumble rollina" tunnetaan, ovat upeita. Yksi omia suosikkejani on ehdottomasti Jim Leroyn "JimmyJammer":

 

http://www.bulldogairshows.com/video/1997promo/bdogjjam.avi

 

 

[Mikko Maliniemi 5]

Bill Steinilta löytyy kiva demovideo. Siinä on välillä näkymää noissa liikkeissä sekä sisältä, että pilotin silmi rinnakkain. Kypärään kiinnitetty kamera antaa hyvän kuvan siitä, miltä ne nuo liikkeet näyttää pilotin silmin. Ja näkee vähän sitä, mihin nykypäivän parhaalla taitolentokoneella pystyy:

 

http://www.billsteinairshows.com/BSADemoVideo.html

[Guest Sakari Pyörre]

Miellyttävin on ehkä tämä aatamiksi sanottu nopea puolivaakakierre-alakauttaveto. Koko ajan positiivista G:tä eikä ollenkaan repivää. Esimerkiksi ASK-21:llä onnistuu vaakalennosta (110 km/h) vetamällä sauva taakse ja jalka pohjaan. ASK-21 ei tunnetusti mene kierteeseen ja oikaisee itse itsensä kun kone on selällään - siitä sitten vaan rauhallinen veto alakautta. Nopeus on liikkeessä niin pieni, ettei se alakauttavedossa ehdi kiihtyä vaaralliseksi.

 

Kannatetaan, Adams on kiva.

 

Kovavatsaisten lennätyksillä se onkin tavallinen aloituskuvio. Siitä pari silmukkaa, sitten pystykäännökset ja lopuksi jyrkkää kaartoa. Jyrkkä kaarto viimeiseksi, koska se on yllättäen vatsalle se järkyttävin liike.

 

Puhku muuten pyörähtää koko nopean vaakakierteen, kun sitä Adamsia vaan itsepintaisesti jatkaa. Mutta se on kyllä järkyttävän tuntuinen liike, varsinkin oikaisu.

 

Eihän tämä tämmöinen kotikutoinen taitolento ulospäin ole mitään kovin kaunista. Silmukkaa on tosi vaikea tehdä pyöreänä, enemmänhän ne on semmoisia silmuja. Pitäisi harjoitella.

[Guest Sauli Särkkä]

Siis miten tuo "puolivaakakierre ja alakauttaveto" eroaa Split-S -liikkeestä? Lennokkipuolella käytetään ainakin moista nimeä. Liike on periaatteessa kuin Immelman käänteisessä järjestyksessä.

 

Vaakalentoa -> puolivaakakierteellä selälleen -> vedolla puolisilmukan kautta vastakkaiseen suuntaan vaakalentoon

 

 

 

-Sale

[Mikko Maliniemi 5]

Jyrkkä kaarto viimeiseksi, koska se on yllättäen vatsalle se järkyttävin liike.

 

Väittäisin, että 0 G:n työntö on häjymmän tuntuinen. Ainakin meikäläisen vatsalle. Itse olet hirtettynä vöillä penkkiin, mutta sisuskalut "kelluu" omia aikojaan

[Jukka Ihalainen 0]

Lainaus

Siis miten tuo "puolivaakakierre ja alakauttaveto" eroaa Split-S -liikkeestä? Lennokkipuolella käytetään ainakin moista nimeä. Liike on periaatteessa kuin Immelman käänteisessä järjestyksessä.

Vaakalentoa -> puolivaakakierteellä selälleen -> vedolla puolisilmukan kautta vastakkaiseen suuntaan vaakalentoon

 

Uskoisin Split-S:n eli 'käänteisen Immelmannin' suoritettavan siivekekäännöksellä katolleen ja vetoa puolisilmukkaan. Mutta Jouni taisi tarkoittaa koneen selälleen käännössä oikeaa vaakakierrettä missä tulee taas jalka mukaan, kone ns. muljahtaa katolleen.

[Guest Sakari Pyörre]

Väittäisin, että 0 G:n työntö on häjymmän tuntuinen. Ainakin meikäläisen vatsalle. Itse olet hirtettynä vöillä penkkiin, mutta sisuskalut "kelluu" omia aikojaan

Se leijunta ei kestä kuin hetken, mutta semmoinen minuuttikin jatkuvaa 4g:n kaartoa yli 60 asteen kallistuksella saa jo useimmat muistuttamaan, että suoraankin voisi ajaa.

[Mikko Maliniemi 5]

Se leijunta ei kestä kuin hetken, mutta semmoinen minuuttikin jatkuvaa 4g:n kaartoa yli 60 asteen kallistuksella saa jo useimmat muistuttamaan, että suoraankin voisi ajaa.

 

Niin, no siinä minuutin kestävässä 4G:n kaarrossa suurimmalla osalla meistä menee taju jo paljon ennen sitä minuutin täyttymistä. Fougalla kun tuossa heinäkuun alussa ajettiin 4G:n tiukkaa kaartoa, alkoi meikäläisellä heti kohta näkökenttä kapenemaan aika äkkiä ja piti pyytää kuskia löysäämään, "että saa muistikortin vaihdettua kameraan" Toki tätä edesauttoi se, että oikea hengitystekniikka pääsi hetkeksi herpaantumaan ja oikeaan tapaan ja rytmiin pääseminen ei ensikertalaiselta ihan helposti onnistunut. Mutta ei se mulla mahassa tunnu. Purtsikalla sitten kun työnnettiin sitä nolla G:tä, niin heti alkoi tuntua, että kurkkupaskan ylöstulo ei ole kaukana

[Kimmo Huoviala 1]

Siis miten tuo "puolivaakakierre ja alakauttaveto" eroaa Split-S -liikkeestä? Lennokkipuolella käytetään ainakin moista nimeä. Liike on periaatteessa kuin Immelman käänteisessä järjestyksessä.

 

Vaakalentoa -> puolivaakakierteellä selälleen -> vedolla puolisilmukan kautta vastakkaiseen suuntaan vaakalentoon

 

 

 

-Sale

 

Autorotaatioliike. Nopea puolivaakakierre.

 

Split S tehdään tavallisella puolivaakakierteellä.

 

Ja omastakin mielestä tynnyri on erittäin miellyttävä liike. Mukava katsoa vieressäistuvan ensikertalaisen ilmeitä 

[Henri Ylinen 0]

Epäonnistunut pystykäännös... oma suosikkini teko- sekä katselupuolella .

 

Etenkin sellainen lievästi pyrstöluisun puolelle livahtava pystäri on varsin miellyttävä ja hivelee silmää kuin...

[Guest Hainey]

Mieltä hiveleviä vastauksia, tosin osa noista vielä täyttä utopiaa. Sen verran alkuvaiheilla tämä mun lajitietous. Mutta netistähän noista varmaan löytää tarkemmat selostukset, joten etsimään vain.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Suomenkieleinen wikipedia-artikkeli on puutteellinen ja sisältää lukuisia virheitä, valitettavasti.

 

Englanninkielinen wikipedia-artikkeli on parempi aloituspaikka:

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Aerobatic_maneuver

 

Tärkeimmät perusasiat on siellä selvitetty, mutta toki löytyy parempiakin sivuja, englanniksi.

 

EDIT: wikipedian sivun alaosassa on muuten linkki "More aerobatic maneuvers", joka johtaa International Aerobatic Clubin sivuille, joilla on hieman tarkemmin selitetty taitolentokilpailuissa käytettyjen lentoliikkeiden tekemistä, mutta kaikki mahdolliset kuviothan eivät ole mukana taitolentokilpailujen ohjelmissa.

[Jukka Siirilä 80]

Suomenkieleinen wikipedia-artikkeli on puutteellinen ja sisältää lukuisia virheitä, valitettavasti.

 

Siitä vain muokkaamaan ja korjaamaan virheitä.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Jaksaisikohan ryhtyä editointiurakkaan?

 

No, siellä wikipedian "Taitolento"-artikkelissa sanotaan mm. Hornettia pommikoneeksi, mikä olisi helppo korjata, mutta taitolentoliikkeet on vain lueteltu nimeltä ilman mitään selitystä - ainakin yhden painovirheen kera, jonka myös voisi korjata -

 

mutta arestikuvioiden laatiminen ja liikkeiden tekemisen selittäminen suomeksi ei ole oikein meikäläisen vastuualaa, tai ei juuri nyt tunnu ihan siltä. Joku suomalainen aktiivi taitolentäjä voisi hoitaa homman ohimennen, jossei muuten, niin alan tunnettuisuuden edistämiseksi.

 

Sen voisi tosiaan lisätä, että esittäisi vierekkäin suomenkieliset ja vastaavat englanninkieliset termit, mistä olisi tosiaan hyötyä, ja linkittäisi sitten englanninkielisille wikipedian sivuille.

 

Ehkä jonain päivänä...olen kyllä paria esim. muusikkosivua editoinut aikaisemminkin.

[Mikko Suomela 7]

COBRA! 8)

[Guest Hainey]

Suomenkieleinen wikipedia-artikkeli on puutteellinen ja sisältää lukuisia virheitä, valitettavasti.

 

Englanninkielinen wikipedia-artikkeli on parempi aloituspaikka:

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Aerobatic_maneuver

 

Tärkeimmät perusasiat on siellä selvitetty, mutta toki löytyy parempiakin sivuja, englanniksi.

 

EDIT: wikipedian sivun alaosassa on muuten linkki "More aerobatic maneuvers", joka johtaa International Aerobatic Clubin sivuille, joilla on hieman tarkemmin selitetty taitolentokilpailuissa käytettyjen lentoliikkeiden tekemistä, mutta kaikki mahdolliset kuviothan eivät ole mukana taitolentokilpailujen ohjelmissa.

 

 

Kiitän ohjeistuksesta! Englanninkieli on hyvin hallussa, elikkä kaikki saavat lykkiä tulemaan linkkejä, joiden sisältö on lukemisen arvoista. Käytän teitä sen verran hyväksi jotta voin kartuttaa tietouttani. 8)

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Taitaa ollakin helpommin sanottu kuin tehty, tuo lisälinkkien löytäminen:

 

Juuri kävin haulla "Advanced aerobatics" läpi 6 sivua googlea, ja kaikki linkit joko sanoivat "osta tämä erinomainen kirja" (niitä tosiaan on kirjoitettu paljon) tai "tule kurssille, vain xxxx $" tai "osta video tai DVD" - tai sitten "error 404, page not found" 

 

Täytynee vaihtaa hakusanaa....

 

Aikaisemmin olen kyllä löytänyt eri taitolentoliikkeistä mm. videonpätkiä, kuten lattakierteestä ja tavallisesta syöksykierteestä oikaisun perusteet jne, mutta kattava kokonaisuus näyttää olevan jossain piilossa. Tai sitten asiantuntijat todellakin myyvät mieluummin kirjojaan kuin laittaisivat ne ilmaiseksi nettiin.

 

Toisaalta, itse luin 70-luvulla läpi suomenkielisen kirjan "Taitolennon perusteet" tms, ja loput taidoista tuli alan opettajilta, mutta kun esim. 90-luvulla ennen nettiaikaa temppuopettajan kanssa etsimme temppukurssia varten kirjallista materiaalia, niin haaviin jäi käytännössä vain Aerobat-Cessnan käsikirjan lyhyt osa, jossa selostettiin sen koneen sallitut manööverit.

 

Hm. Täytyy jatkaa etsimistä. Ja muutkin saavat mielellään postata tietämiään linkkejä. Täytyyhän niitä olla.