Wanhoja menetelmiä

[Jaakko Kuusisto 3]

Kuka uskoisi, että veimme hevoskärreillä palavia öljylyhtyjä ratavaloiksi 1959, ennen yölentojamme radan reunoille.

Keräsimme ne myös yöllä pois ,harjoituksen jälkeen ja meinasimme tukehtua kytevien lamppujen käryyn.

Myöhemmin veimme ne Unimokilla, edistystä.

 

On noita muutamia muitakin erikoisuuksia, mutta jatkossa lisää

[Erkki Mikola 1]

Tuli tästä mieleen Mikko Uolan kirjasta "Ylitse maan ja veen"

1924-1999 Suomen liikennelentäjäliiton 50-vuotisesta historia löytyvä tarina.

 

Siellä sivun 35 alalaidasta alkaa oheinen kappale: "Päällysteongelmatkin saatiin

pääpiirteissään ratkaistuksi. Vuonna 1938 Turun kentällä oli 300, Tampereen

kentällä 400 ja Kauhavan sotilaskentällä peräti 1400 lammasta. Niiden

sanottiin viihtyneen hyvin ja tottuneen lentokoneisiin, ja ilmailun

palvelukseen käytettyjä Suomenlampaita kuvattiin myös helposti

paimennettaviksi. Epäilemättä myös lentäjät tottuivat kentällä laiduntaviin

lampaisiin"

[Heikki Sten 1]

Tänä päivänäkin voi kentällä nähdä lampaita. Dessaussa, aivan kiitoradan vieressä. Kuvattu grobin OH-740 kabiinista. Laskeudettaessa, loppuosalla ihmettelin että mitä siinä radan vieressä on. En millään osannut kuvitella että kentällä on lammaskatras! Aitaa ei kauempaa edes näkynyt

 

[ attachment removed / expired ]

Matkalla tuli sellainen vaikutelma että Saksassa osataan elää paljon luonnollisemmin kuin me täällä suomessa. Miksi ei meillä hyödynnetä lentokenttien viheralueita?

[Tatu Kantomaa 2 907]

Matkalla tuli sellainen vaikutelma että Saksassa osataan elää paljon luonnollisemmin kuin me täällä suomessa. Miksi ei meillä hyödynnetä lentokenttien viheralueita?

 

Miksi pitäisi, tilaa on muualla yllikyllin toisin kuin Saksassa. Ja saksalaiset tuntien, tuon ei välttämättä tarvitse edes olla niin että nämä lampaat ovat toivottuja asukkeja tuossa kiitotien vieressä. Riittää jääräpäinen farmari joka ei suostu myymään maitaan tai siirtymään kentän vierestä muualle. 

 

Siisti kuva kuitenkin.

[Erkki Mikola 1]

Ja saksalaiset tuntien, tuon ei välttämättä tarvitse edes olla niin että nämä lampaat ovat toivottuja asukkeja tuossa kiitotien vieressä. Riittää jääräpäinen farmari joka ei suostu myymään maitaan tai siirtymään kentän vierestä muualle. 

 

Tuskin Saksassakaan lentokentät ovat farmarien maalla. Eiköhän farmarin pidä pyytää vähintäänkin lupa käyttää kiitotien reunaa laiduntamiseen.

 

Se ero tuossa on 20- ja 30-lukuihin, että silloin lampaiden avulla hoidettiin itse kiitotietä, nyt vain sen vierustaa.

 

Saattaa olla, että tällä historiallisella kentänhoitomenetelmällä on yhteyttä siihen, että Dessau on ilmailuhistoriallisesti merkittävä paikka. 

[Jukka Nisula 2 275]

Kun kenttää Vaasaan tehtiin -30-luvun lopulla, ja maita lunastettiin kenttää varten, niin tietojeni mukaan maanomistajat vaativat, että lampaat pitää päästä edelleen laiduntamaan alueelle ja syömään heinää. Aluehan on vanhaa merenpohjaa, ja oli tuolloin niittyä. Kenttä oli -40-luvulle asti nurmikenttä, ja näin hyödynnettiin näitä "ruohonleikkureita".

 

Kentän reuna-alueita on sittemmin hyödynnetty vuosikymmenet, siellä viljellään edelleen viljaa ja mitä-lie-heinää. ..Lampaita ei enää näy, mutta puimureita ja traktoreita kyllä silloin tällöin.

 

http://www.sljy.org/images/efva/DSC_0315.JPG

 

Jukka

[Tapio Valkama 0]

Jääräpäisillä farmareilla ei ole tällä kertaa osuutta asiaan.

Lampaat toimivat "ruohonleikkurina". Ruohopintaista kenttää joutuu ilman lampaita leikkaamaan noin kahdesti kuussa. Lampaiden avulla vain kerran  Toisaalta joutuu koneet pesemään alapuolelta melko usein    Sitäpaitsi lampaat auttavat pitämään kentät vihreinä ja, ihan tosi, tasaisina.  Kerhojen kassoissa vieläpä kilahtaa jokunen Euro vuosittain farmarilta.

[Guest apheino]

Matkalla tuli sellainen vaikutelma että Saksassa osataan elää paljon luonnollisemmin kuin me täällä suomessa. Miksi ei meillä hyödynnetä lentokenttien viheralueita?

 

Lontoon Heathrow:llakin taitaa olla lampaita töissä. Ei ehkä ihan noin lähellä rataa, mutta kentän alueella kuitenkin.

 

Pete

 

[Håkan Sandberg 5]

Kuka uskoisi, että veimme hevoskärreillä palavia öljylyhtyjä ratavaloiksi 1959, ennen yölentojamme radan reunoille.

Keräsimme ne myös yöllä pois ,harjoituksen jälkeen ja meinasimme tukehtua kytevien lamppujen käryyn.

Myöhemmin veimme ne Unimokilla, edistystä.

 

On noita muutamia muitakin erikoisuuksia, mutta jatkossa lisää

;D

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Ihan kiva kuvasarja,

paitsi me "sorsat" kannoimme itse noi kynttelit mennen tullen.

[Guest Kiwipilot]

Olin kerran menossa pistäytymään NZ:n Etelä-Saarella sijaitsevalla Rangitata Islandin kentällä. Isäntänä toimii paikallinen maajussi ja AIP:ssä käsketään soittamaan aina etukäteen tälle kaverille jos tuolla haluaa vierailla. No, olin noin 10nm lounaaseen tältä stripiltä ja ajattelin pistäytyä katsastamassa em. paikan. Kyselin radiolla että sopisiko laskeutuminen. Jees, jees oli vastaus joten suuntasin circuitille. Kääntyessäni finaaliin tajusin syyn tälle etukäteen kysymiselle (käytännössähän tämä strippi on korpikenttä): Maajussi ajaa mönkijällä noin parisataapäistä lammaslaumaa pois radalta. Oli kyllä näky. Kyselin sitten laskeuduttua moisesta ja kaveri kertoi että on paljon helpompaa ja halvempaa laittaa lampaat leikkaamaan nurmi kuin ajella ruohonleikkurilla. Muutama go around tuli kyllä tehtyä toisaalla juuri näiden lampaiden ansiosta. Mutta, ihmekös tuo kun maassa on 48 miljoonaa lammasta.

[Erkki Mikola 1]

Vanhoista menetelmistä puheenollen, onko kenelläkään tietoa, milloin Malmilta poistui se kauko-ohjattava tuuli-T, jonka kuva on Lönnrothin kirjassa sivulla 67?

 

Ja milloin lakattiin käyttämästä pintavalonheittimiä (kuva samalla sivulla, sekä Siemensin että Strömbergin mainokset s. 105 ja 98. Malmille vakonheittimet toimitti Siemens ja Artukaisiin oma työnantajani Strömberg) Montako tuollaista tornia Malmille rakennettiin ja montako on vielä jäljellä?

 

Kauanko Malmilla oli käytössä Telefunkenin ainutlaatuiset sokkolaskulaitteet, joita mainostetaan sivulla 99 ja joista Kyösti Karhila kertoi Malmilla pari viikkoa sitten?

 

Ja kauanko lentoliikennettä varten Suomessa rakennettiin / käytettiin oikeita majakoita (Pintsch:in mainos sivulla 100)

Oikea majakkahan lähettää valoa eikä radioaaltoja 

Tietääkseni Suomenlinnan kirkon tornissa tuikkii edelleen nimenomaan lentoliikenteelle tarkoitettu majakka. Vaikka lienee merkitty merikarttoihinkin. 

 

Lönnrothin kirja kertoo myös, että Malmin pilvenkorkeusmittausvälineet toimitti Siemens, mutta ei sen enempää

Tietääkö joku enemmän? Voiko niillä mitata pilvenkorkeuden vain pimeässä?

Miten pilvenkorkeus nykyään Malmilla (ja muilla lentokentillä) mitataan?

[Håkan Sandberg 5]

Kuka uskoisi, että veimme hevoskärreillä palavia öljylyhtyjä ratavaloiksi 1959, ennen yölentojamme radan reunoille.

Keräsimme ne myös yöllä pois ,harjoituksen jälkeen ja meinasimme tukehtua kytevien lamppujen käryyn.

Myöhemmin veimme ne Unimokilla, edistystä.

On noita muutamia muitakin erikoisuuksia, mutta jatkossa lisää

 

Tot noin

Ainoa ero entisiin aikoihin täällä Hyvinkäällä lienee, että hevonen on vaihtunut n. sataan sellaiseen. Unimokkia ei ole, mutta lyhtyjä roadataan ahkerasti "Jukolan Jussien" toimesta kiitotien varteen yölentoja varten talven mittaan:)

[Jaakko Kuusisto 3]

Ovathan nuo silloisten  Lentosähköttäjien käyttämät sähkötyslyhenteet vieläkin käytössä.

QDM yms.

 

Titari kysyi suuntimaa ja välitti saamansa lukeman ohjaajalle. Lensivät suuntaa kellon avulla.

Valot kajastivat pilvikerroksen läpi, jos oli laskuun asiaa ja ilmoittivat visuaalisesti kentän sijainnin.

 

Kun titari kysyi QBB:tä, mitähän hän mahtoi udella?

 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

 

Ovathan nuo silloisten  Lentosähköttäjien käyttämät sähkötyslyhenteet vieläkin käytössä.

QDM yms.

 

Titari kysyi suuntimaa ja välitti saamansa lukeman ohjaajalle. Lensivät suuntaa kellon avulla.

Valot kajastivat pilvikerroksen läpi, jos oli laskuun asiaa ja valot ilmoittivat visuaalisesti kentän sijainnin.

 

Kun titari kysyi QBB:tä, mitähän hän mahtoi udella?

 

Olihan noita audio-menetelmiäkin. Kun kuulokkeista kuului  - - - -  oltiin vasemmalla ja kun  kuului ...... oltiin oikealla.

Kun kuulokkeista kuului .-  .-  .- oltiin linjalla. 

 

[Tatu Kantomaa 2 907]

Kun titari kysyi QBB:tä, mitähän hän mahtoi udella?

 

Kuinka paljon, millaisia pilviä  ja millä korkeudella maanpinnasta mitattuna pilvet ovat jollakin tietyllä kentällä.

 

Q-koodit ovat tosiaan vieläkin radiosähkötyksessä käytössä eivätkä rajaudu pelkästään ilmailuun.

[Jaakko Kuusisto 3]

Kuinka paljon, millaisia pilviä  ja millä korkeudella maanpinnasta mitattuna pilvet ovat jollakin tietyllä kentällä.

 

Q-koodit ovat tosiaan vieläkin radiosähkötyksessä käytössä eivätkä rajaudu pelkästään ilmailuun.

 

Q-koodit ovat käytössä ilmailussakin edelleen. Kuten hyvinkin tiedät, kokeneena liikennelentäjänä.

 

Oppilaitten kanssa ( riesaksi asti) opettelemme;  QDM, QDR, QUJ, QTE, QFE,QNH,QNE,QFF,- lyhenteitä, edelleen.

[Tapio Valkama 0]

Omia kokemuksia "oikeasta" Q-koodilentämisestä ei minulla tietty ole. Vanhemmat kolleegat joskus aikoja sitten muistelivat kuppilassa niitä morseajan IFR-lentoja. Ei ihme että niihin aikoihin tarvittiin  radiooperaattori koneissa.  Lyhin Q-koodi taisi olla QQQ (gib gas Gustav Nykyaikana sama kerrotaan sanoin "go around".

 

Kuinkaha hommat pelaisi, jos nykyiset reittiselvitykset  tehtäisiin radiosähkötyksellä 

[Tatu Kantomaa 2 907]

Kuinkaha hommat pelaisi, jos nykyiset reittiselvitykset  tehtäisiin radiosähkötyksellä 

 

En tiedä kuinka reittiselvitys lyhennettäisiin tai en itse asiassa tiedä paljonkaan siitä millainen se on, mutta tässä on tällainen reitti esimerkki jossa teksti on suoraan morsella ilman Q-koodeja tai mitään muutakaan kuka kutsuu ja ketä lähetystä.

 

EFHK DCT ANT UY75 KEKOX EFRO

 

www.simnet.is/tatu/MP3/Morse.mp3

[Tapio Valkama 0]

Ihan vain tuli mieleen kuinka clearance-delivery (sori, suomenkielinen termi ei tuu mieleen) tai GND/TWR morsettaisi "pitkä-lyhyt-systeemillä" xx1234 is cleared to XXX via....". Voisi kestää jonkun aikaa... 

[Jaakko Kuusisto 3]

Ihan vain tuli mieleen kuinka clearance-delivery (sori, suomenkielinen termi ei tuu mieleen) tai GND/TWR morsettaisi "pitkä-lyhyt-systeemillä" xx1234 is cleared to XXX via....". Voisi kestää jonkun aikaa... 

 

200 merkkiä/minuutissa, menis joku 20 sekuntia

Kuuntelin, pikku-lentäjäpoikana, Malmilla toimivan radiosähköttäjän lähetyksiä ja vastaanottoa.

Niissä viesteissä ei nokka kauan tuhissut. Kerrankin, vieressä ollut ilmavoimien pilotti, kirjoitti paperilleen suoraan kuulemansa viestin. Tuntui uskomattomalta suoritukselta. Kun titaus loppui, näytti hän mulle viestin selkokielisenä.

[Tatu Kantomaa 2 907]

200 merkkiä/minuutissa, menis joku 20 sekuntia

 

200 merkkiä minuutissa....  Taitais sullakin tulla ammatinvaihto eteen jos tämä olisi ensisijainen viestityskeino. 

 

Mutta noin niin kuin ihan oikeasti, lähettäminen on helpompaa kuin vastaanotto joten tornista kyllä tulisi sitä merkkiä kuin KK:n piipusta, mutta sen ymmärtäminen alkaa olla jo hankalaa kun mennään yli 100 merkkiä/min. Varsinkin jos se pitäisi vielä kirjoittaa paperille muistiin...

[Jaakko Kuusisto 3]

200 merkkiä minuutissa....  Taitais sullakin tulla ammatinvaihto eteen jos tämä olisi ensisijainen viestityskeino. 

 

Mutta noin niin kuin ihan oikeasti, lähettäminen on helpompaa kuin vastaanotto joten tornista kyllä tulisi sitä merkkiä kuin KK:n piipusta, mutta sen ymmärtäminen alkaa olla jo hankalaa kun mennään yli 100 merkkiä/min. Varsinkin jos se pitäisi vielä kirjoittaa paperille muistiin...

 

Pyssy-yhtiön opissa piti alokasaikana osata 60 -100 merkkiä minuutissa.

Mestarit ja ammattilaiset vetivät minuuttivalssinkin puolessa minuutissa.

Oppiaineena oli Sähkönukutus.

Ihmeen nopeasti oppi ottamaan vastaan noita nopeita viestejä. Harjoitus tekee mestarin.

 

Ainoat mitkä jäivät pysyväismuistiin olivat; tauti kaataa= taatitaataa, saamitä saa=taatititaa

mitä ne tarkoittaa, en muista. Siellä oli paljon noita riimejä ,oppimisen apuna.

 

No, jäihän sinne jotain muutakin muistiin.

 

Ihminen oppii kaikkea, jopa ajamaan yksipyöräisellä fillarilla.

[Tatu Kantomaa 2 907]

Pyssy-yhtiön opissa piti alokasaikana osata 60 -100 merkkiä minuutissa.

Mestarit ja ammattilaiset vetivät minuuttivalssinkin puolessa minuutissa.

Oppiaineena oli Sähkönukutus.

 

Ihminen oppii kaikkea, jopa ajamaan yksipyöräisellä fillarilla.

 

Yes, I know.  Tosin minun aikana riitti 60 merkin koe ennen kotiutumista.... 80 merkillä sai kultaisen sähkötysmerkin ja 80 oli myös minun viimeinen koe. Kouluttajilla taisi olla 120 mutta ei kaikilla koska piti olla ihan tietyt henkilöt siinä 80 kokeessakin.

[Jaakko Kuusisto 3]

Sun olis pitänyt olla kuuntelemassa sitä Malmin viestittäjää. Aika mestari oli ja hyvä opettaja.

 

Mulle riittää nykyisin kolme merkkiä minuutissa ja vain pelkkiä tuttuja merkkejä