Guest vino

Ilmailu ja fossiiliset polttoaineet

41 viestiä aiheessa

Ajattelin tässä topicissa kysyä, että tietävätkö alan ammattilaiset miten ilmailualalla on varauduttu fossiilisten polttoaineiden loppumiseen? Toimivatko koneemme tulevaisuudessa sähköllä tahi ydinvoimalla?

 

//Mikko

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No ainakin Embraer on valmistanut Brasiliassa muutamia vuosia etanolilla toimivia lentokoneita, mm Ipanema sai viime vuonna jonkun kunniamaininnan, olikohan se nyt Flight:ilta.

 

Vetykoneita on kokeiltu kanssa ainakin Neuvostoliitossa aikoinaan, probleemana vaan tuo syttymisherkkyys. Nyttemmin on keksitty että vety voitaisiin sitoa ammoniakkiin jolloin polttoaine olisi joko tabletti- tai jauhemuotoista. Mutta en usko että on ihan lähitulevaisuutta lentokoneissa, ennemmin tulee vedyllä kulkevia autoja.

Ydinreaktoreita ei lentolaitteisiin yksinkertaisesti uskalleta laittaa, yksikin kone kun tulee tonttiin ja vuotaa polttoainetangot pitkin maita ja mantuja...  :thmbdn: Plus reaktori suojineen olisi ihan sairaan painava!

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eiköhän nuo suihkumoottorit tulevaisuudessa pöyri biodieselillä, eli ei kun rypsiä viljelemään!!!!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ongelma ei rajoitu pelkästään polttoaineeseen, vaan myös siihen että yhden lentokoneen valmistus taitaa kuluttaa aika lailla fossiilisia polttoaineita. Mitä nopeammin puutumme ongelmaan, sitä pehmeämpi tulee tuo iso muutos olemaan. Biodiesel on ihan hyvä alku pehmeälle laskulle. Vaikea sitä on arvioida koska öljy loppuu, mutta kun öljyn hinta nousee & kulutus vain kasvaa ja öljy vähenee, niin sen yhtälön seuraukset eivät ole kaunista katseltavaa. Monessa asiassa fossiilisille polttoaineille ei ole eikä tule olemaan mitään korvaajaa. Nykykulutuksenkin kattamiseksi pallomme pitäisi olla yhtä rypsipeltoa...

 

Lukekaapa http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_oil jos ette ole vielä lukaisseet. Pistää miettimään.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ajattelin tässä topicissa kysyä, että tietävätkö alan ammattilaiset miten ilmailualalla on varauduttu fossiilisten polttoaineiden loppumiseen? Toimivatko koneemme tulevaisuudessa sähköllä tahi ydinvoimalla?

//Mikko

 

Sallinet pienen filosofisen pohdiskelun, vaikka en asiasta juuri mitään varsinaisesti tiedäkään, ja vaikka en ole alan ammattilainen.

 

"Ilmailuala" on hyvin heterogeeninen. Alalla on mm seuraavia toimijoita, energiasektorista katsellen:

* Julkishallinto

  * Ilmailuviranomaiset

  * Energiaviranomaiset

  * Valtioiden ja valtioliittojen yleishyödylliset elimet, vaatimattomana esimerkkinä vaikkapa TEKES

  * Puolustusvoimat (mikä voi olla jonkin verran harhaan johtava nimitys, jos puhutaan vaikkapa USA:sta)

* Yksityinen sektori

  * Lentoyhtiöt

  * Yleisilmailusektori

  * Lentokonevalmistajat

  * Moottorivalmistajat

  * Öljy-yhtiöt

  * Vaihtoehtoista energiaa tuottavat yritykset

 

Energia-asiat eivät kuulu ilmailuviranomaisille. He vain vastaavat nykyisen ja arvioidun tulevan ilmaliikenteen tarpeisiin.

 

Energiaviranomaiset ovat kiinnostuneita myös ilmailusta, ja heillä varmaan on skenaarioita, ja tukea mahdollisiin kokeiluihin ja kehitelmiin.

 

Yleishyödylliset kehittäjäorganisaatiot varmaan tukevat myös ilmailualan energia-asioita, joskin varmaan varsin vaatimattomilla panoksilla.

 

Sotilaat luultavasti laskevat varmuusvarastojen varaan. Mahdollinen viimeinen taisto on selvä ennen kuin öljy loppuu sotilailta.

 

Lentoyhtiöt toimivat ankaran kilpailun alla. Ei ole varaa antaa voimakasta tukea alan yleishyödylliseen kehittämiseen. Ei ole varaa kalliisiin kokeiluihin. Kvartaalitalous jyllää, yhtiöt ovat passiivisia energia-asioissa - kunnes joku uusi, HALPA energiamuoto löytyy.

 

Lentokonevalmistajille asia ei kuulu, sehän on moottorivalmistajien asia. Samat talouden lait toimivat kuin lentoyhtiöilläkin.

 

Moottorivalmistajat luultavasti tutkivat asiaa. Alan yleishyödyllinen kehitystyö ei kuitenkaan sovi yksityiselle yritykselle, ainakaan kovin laajassa mitassa. Lentokonemoottorit on pieni sektori. Ennemmin kannattaa panostaa autojen moottoreiden kehittämiseen.

 

Öljy-yhtiöt hakevat uusia kenttiä. "Miten niin öljy loppumassa?"

 

Vaihtoehtoista energiaa tuottavat yritykset ovat pieniä ja hajanaisia. Kehitystoiminta suuntautuu autojen ja koneiden moottoreiden suuntaan sekä lämmitykseen ja teollisuuden energiatarpeisiin.

 

Kaikkiaan: jotain yritystä varmaan on, mutta enimmäkseen "ilmailuala" katselee ja odottaa muiden alojen kehittymistä. Öljyn vähetessä kaupallinen ilmailu vähenee merkittävästi, jollei joku jossain keksi esimerkiksi keinoa tallettaa fuusioenergiaa johonkin väliaineeseen, esim vetyyn, halvalla ja paljon. Hm. Täytyykin ruveta virittelemään häkäpönttöä purjekonevintturiin.

 

Kaikki ylläoleva on tosiaan silkkaa päättelyä ja henkilökohtaista mielipidettä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Päätin hieman nostaa tätä topikkia, koska nykyään on tullut lähes päivittäin puhua ilmastomuutoksesta ja sen vaikutuksista. Itseäni kiinnostaa tietysti asiat myös ilmailun kannalta.  Seuraavassa hieman pohdintaa muutamasta havainnosta ja kysymyksiä:

 

1) Malmilta operoi ainakin yksi Cessna (OH-CAU), jossa on dieselmoottori. Minulle on annettu kertoa että diesel on ympäristöystävällisempi kuin bensa- tai kerosiinimoottori?  Toimisiko ko. laitos myös biodieselillä?

 

2) Jenkkilässä vaihtoehtoisten polttoaineiden lippua heiluttaa mm. Möllerin SkyCar, joka nielee tietty mitä vaan palavaa nestettä, mutta mieluiten etanolia eli pirtua (kuten minäkin  :P). Tuote on ikuisuuskehitysasteella, mutta jos nuo lupaukset pitäisivät, ei fossiilista olisi tuossakaan laitteessa käytössä...

 

3) Firma nimeltä Tesla Motors (www.teslamotors.com) rakentaa urheiluautoja jotka toimivat sähköllä. Kannettavan tietokoneen akkuja on voimanlähteenä aimo läjä, mutta puhtiakin riittää: 248 pollea (185 kW), 0-100 km/h (0-60 mph) about 4 sek, huiput about 200 km/h (130 mph), ja range 320 kilsaa (200 mi). Auto painaa akkuineen 2600 lb, josta akkujen osuus käyttökoneistoineen 1000 lb eli noin 450 kg.  Jos nyt tuosta sitten laskee että se sähkömoottori painaa (ja vie tilaa) alle puolet perinteisestä mäntäkoneesta, ja on paljon toimintavarmempi, eikö tällaista sähkömoottoriviritystä voisi yrittää johonkin pienkoneeseenkin?  Tankkauskin hoituisi mukavasti maasähköpiuhan kiinnittämällä  :P

 

4) Ylläolevaan jatkaen, jos kerran mäntämoottori olisi mahdollista korvata sähkömoottorilla (olipa sen sähkön lähde sitten polttokenno tai akku), onko mietitty miten suihkumoottorin polttoaineen voisi korvata sähköllä?  Moderni ohivirtausmoottorihan kaiketi toimii siten että motun keskellä on ahdin joka pakkaa ilmaa, siihen ruiskitaan  kerosiinit sekaan ja poltetaan, jolloin tavara lämpölaajenee ja puskee sitten taaksepäin, ja viime tingassa napataan vähän pyörömomenttia talteen ahdinta ja ohivirtausroottoria (se etummainen) varten?  Jos tämä tehtäisiin sähköllä, niin silloin kai koko motussa olisi vaan etufööni ja sähkömoottori sitä pyörittämässä, mutta tästä kai ei lähde ihan niin paljon tehoa?  Jos taas joku ahdin laitettaisiin, niin sen peräosassa kai pitäisi olla jotain sähkölämmittimiä, jotta lämpölaajenemisella saataisiin se lämpölaajenemisen paine - ei  taida toimia?  ???

 

5) On olemassa testejä scramjeteillä ja muilla vetyvehkeillä. Niissä vaan kai siis jo yllä todetut paino-ongelmat ja onnettumuustilanteen riskit, mutta myös se että tällä hetkellä vedyn valmistamiseen kuluu enemmän energiaa kuin mitä siitä saadaan. Ekologisesti (lyhyellä tähtäimellä) valmistus olisi siis kannattavaa vain ydinvoiman avulla?

 

 

Tässäpä tätä vuodatusta jälleen.  Odottelen mielenkiinnolla kaikenlaisia perusteluja, korjauksia, arvailuja ties mitä, mutta koska kristallipalloa ei ole keksitty, pyytäisin nyt vastaajia käyttämään hieman mielikuvitusta ja miettimään miten nämä lentohommat sitten hoidetaan kun öljy loppuu. Ja muistakaa, mielellään kieli poskessa, tämä ei ole niin vakavaa  :D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tällaisella voisi aloittaa.

Antares 20E-sähkömoottoripurjekoneessa on nykyään Li-Ion akusto. Yhdellä latauksella kone voi nousta maasta 3000 m korkeuteen. Akkujen paino on noin 76 kg, koko koneen enimmäispaino on 600 kg. 

 

http://www.lange-flugzeugbau.com/htm/english/news/news.html

 

 

 

EDIT:

 

Tässä yhteydessä on hyvä mainita myös Boeingin polttokennokokeilusta, jossa käytetään modifioitua Diamond Super Dimona-moottoripurjekonetta. Tämä ei kuitenkaan tiettävästi ole vielä lentänyt.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tästä pohdiskelin itse tällaisia:

 

Tuuli- ja aurinkosähkövoimaloissa (maanpinnalla) on ongelmana, ettei niistä saa tehoa jatkuvasti. Näin ollen tuotettua energiaa pitäisi välivarastoida johonkin tuotannon tasaamiseksi.

 

Näillä voimaloillahan voitaisiin tuottaa vedestä vetyä. Raaka-ainetta ainakin riittää, ja käytön yhteydessä vety ja happi yhtyvät taas vedeksi, siis suljettu kierto (suurinpiirtein). Mutta vedyn tehokas varastointi ei onnistune nykytekniikalla.

 

Maaperässä on hiiltä sadoiksi vuosiksi, mutta sitä ei tuon kasvihuoneilmiön takia saisi käyttää sellaisenaan.

 

Entäs jos yhdistettäisiin tuuli- ja aurinko(valo-)sähköllä tuotettu vety maaperästä saatavaan hiileen? Tuloksena olisi metanolia, jota voisi käyttää myös lentokoneissa. Osittain uusiutuvalla energialla tuotettu metanoli tuottaisi vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin pelkkä hiili, ja näin myös maaperässä oleva hiili riittäisi nykyisiä arvioita pidempään.

 

C + H2O + H2 = CH3OH tai sinnepäin...

 

Höh, wikipediassa oli jo keksitty sama juttu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli

 

    Make

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aurinkoenergialla... siis koneessa itsessään on aurinkokennot ja ladattavat akut pimeän aikaa silmälläpitäen.

 

needs work, sanotaan, sillä esim. seuraavassa, tuoreessa artikkelissa mainittu solar powered "Zephyr" painaa vain 31 Kg, mutta sillä pystytään todennäköisesti pysymään ilmassa useita vuorokausia yhteen menoon. Auringosta energia ei lopu kesken.

 

http://www.theengineer.co.uk/Articles/300941/A+place+in+the+sun.htm

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä olisi experimentalisteille sopiva haaste. Tee sähkölentokone! Kun ei ole kaupallisia paineita, niin ei tarvi pähkäillä toiminta-ajan tms rajoitteiden kanssa. Kunhan lentää.

Aihe ei suinkaan ole mahdoton ja tuossa on eräästä projektista selostusta

http://www.kitplanes.com/magazine/engines/178-1.phtml

http://www.kitplanes.com/magazine/engines/177-1.phtml

http://www.kitplanes.com/magazine/engines/176-1.phtml

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä olisi experimentalisteille sopiva haaste. Tee sähkölentokone! Kun ei ole kaupallisia paineita, niin ei tarvi pähkäillä toiminta-ajan tms rajoitteiden kanssa. Kunhan lentää.

Aihe ei suinkaan ole mahdoton ja tuossa on eräästä projektista selostusta

http://www.kitplanes.com/magazine/engines/178-1.phtml

http://www.kitplanes.com/magazine/engines/177-1.phtml

http://www.kitplanes.com/magazine/engines/176-1.phtml

 

Experimental-gurumme Jukka Tervamäki on myös pohtinut asiaa. http://www.icon.fi/~jtki/elgyro.html

 

Aika mielenkiintoista, jos muutaman vuoden kuluttua onnistuisi jo tunnin toiminta-aika (lentokoneessa). Riittäisikö se jo pienimuotoiseen matkalentämiseen??

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilmailussa tietysti energian varastoinnissa on ongelmana sekä energiavaraston tilavuus että paino. Alla olevasta PDF-dokkarista löytyy eri polttoaineiden energiatiheyksiä sekä per kilo että per litra. Esim. metanoli ei olekaan ehkä järkevä vaihtoehto, vaikka melko vähän hiiltä sisältääkin...

 

Tässä siis vertaillaan lähinnä hiilivetyjä pelkkään vetyyn.

 

http://www1.eere.energy.gov/hydrogenandfuelcells/pdfs/bulk_hydrogen_stor_pres_sandia.pdf

 

  Make

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vaihtoehtoinen polttoaine ilmailuun on jo olemassa. Saksalaiset käyttivät Toisen maailmansodan loppuvaiheessa lentokoneissaan lähes ainoastaan synteettistä polttoainetta öljyn puutteen takia. He valmistivat kivihiilestä niin kutsutulla Fischer-Tropsch-menetelmällä lento bensiiniä. Samalla menetelmällä on mahdollista valmistaa myös dieseliä sekä kerosiinia. Tällä menetelmällä voidaan tehdä polttoainetta myös bio massasta esim. puusta ja turpeesta.

 

Lisää aiheesta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fischer-Tropsch-menetelm%C3%A4

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vaihtoehtoinen polttoaine ilmailuun on jo olemassa. Saksalaiset käyttivät Toisen maailmansodan loppuvaiheessa lentokoneissaan lähes ainoastaan synteettistä polttoainetta öljyn puutteen takia. He valmistivat kivihiilestä niin kutsutulla Fischer-Tropsch-menetelmällä lento bensiiniä. Samalla menetelmällä on mahdollista valmistaa myös dieseliä sekä kerosiinia. Tällä menetelmällä voidaan tehdä polttoainetta myös bio massasta esim. puusta ja turpeesta.

 

Lisää aiheesta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fischer-Tropsch-menetelm%C3%A4

 

samperi.. toihan kuulostaa mahtavalta! Minkähän takia tosta ei ole pidetty suurempaa ääntä?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tunteeko kukaan kaarisuihkumoottorin,  jonka "palokaasut" pyörittäisivät turbiinia ja ne käytettäisiin sitten lahdutuksen jälkeen uudelleen? ;)

 

edit: ja virrat siihen tästä, joka tuottaa myös itsestään nostoviomaa.

 

 

Alvar ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tunteeko kukaan kaarisuihkumoottorin,  jonka "palokaasut" pyörittäisivät turbiinia ja ne käytettäisiin sitten lahdutuksen jälkeen uudelleen? ;)

 

edit: ja virrat siihen tästä, joka tuottaa myös itsestään nostoviomaa.

 

 

Alvar ;D

 

Huh. Tuo Searlihan näyttää ihan samanlaiselta laitteelta, jotka mun unissa lennättää Fifth Element -leffan tyylillä ( http://www.youtube.com/watch?v=b0E5xkXK64U ) mun seuraavaa autoa.  Noita vaan auton joka kulmaan pyörimään, ja 12V akulla mennään toista vuotta 1500 kg hyötykuormalla  :laugh:

 

EDIT:  Searlin generaattorin ensimmäinen koekappale toiminnassa:

Ja sieltä youtuben valikosta löytyy tuon videon jälkeen sitten pidempääkin tarinaa siitä kuinka 7 voltin ja 600 milliampeerin teholla pyörii tuollainen raskaampikin laitos kuin itsestään...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuli sitten surffattua tuon Searlin perässä vähän perusteellisemmin.

 

Kaveri on kuulemma jo joskus 1946 keksinyt tuon laitteensa. Parissa ensimmäisessä versiossa oli kuulemma vähän liikaa potkua, ja karkasivat autotallin katon läpi ulkoavaruuteen asti - ainakaan kukaan ei ole niitä mistään löytänyt.

 

Elektromagnetismia, fysiikkaa ja gravitaatiota tutkineet arvostetut oikeat professorit eivät ole voineet tyrmätä SEGiä ainakaan suoralta kädeltä. Kaikki Searlin laskelmat on täsmennetty jo ammoisten Faradayn ja Teslan kaavoista, eikä niissä sinällään ole mitään varsinaista virhettä, jonka perusteella Searlin työtä voisi pitää valheellisena tai vääränä.  Ikiliikkujastakaan ei voi varsinaisesti puhua, koskapa laite ammentaa ulkoista energiaa (gravitaatio ja magneettikenttä) maapallosta itsestään, eikä siis toimisi ilman jonkin taivaankappaleen kohtalaista vetovoimaa.

 

Saas nähdä mitä tuosta tulee, kun saavat tuon proton rakennettua 'kunnon resursseilla'.  Hurjimmat tosiuskovat puhuvat "UFO"n teknisestä toteutuksesta, jossa Lontoo-New York lennetään 6 minuutissa - käyttäen hyväksi maan magneettivirtoja horisontaalisiirtymisiin. Eikä ilmanvastus olisi ongelma koska pidemmät reissut koukattaisiin ilmakehän ulkopuolella ja lyhyemmissä magneettivuot itsessään luovat aluksen ympärille tyhjiön jossa kulkea.

 

Aika hurjaa juttua kyllä mielestäni. Moni sanoisi ettei tuota voi uskoa ja ihan humpuukia. Suurin osa näistä jutuista onkin juuri sitä. Silti en voi olla ihailematta mm. Kolumbusta joka väitti että Intiaan pääsee purjehtimalla länteen (putoamatta maailmankannelta) tai esim. Wrightin veljeksiä joille toitotettiin että ilmaa raskaampi lentolaite on mahdottomuus...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ikiliikkujastakaan ei voi varsinaisesti puhua, koskapa laite ammentaa ulkoista energiaa (gravitaatio ja magneettikenttä) maapallosta itsestään, eikä siis toimisi ilman jonkin taivaankappaleen kohtalaista vetovoimaa.

Siis miten tuo käyttää maan gravitaatiota tai magneettikenttää energianlähteenään, heikentääkö se maan magneettikenttää kun tuota käytetään vai miten. Muutenhan tuo voisi olla ikiliikkuja jos se vaan käyttäisi maata katalyyttinä?

 

Äh, pienen googletuksen jälkeen tuo tosiaankin vaikuttaa jonkun yritykseltä rahastaa kasvihuoneilmiöllä.

 

Hannu

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ongelma ei rajoitu pelkästään polttoaineeseen, vaan myös siihen että yhden lentokoneen valmistus taitaa kuluttaa aika lailla fossiilisia polttoaineita. Mitä nopeammin puutumme ongelmaan, sitä pehmeämpi tulee tuo iso muutos olemaan. Biodiesel on ihan hyvä alku pehmeälle laskulle. Vaikea sitä on arvioida koska öljy loppuu, mutta kun öljyn hinta nousee & kulutus vain kasvaa ja öljy vähenee, niin sen yhtälön seuraukset eivät ole kaunista katseltavaa. Monessa asiassa fossiilisille polttoaineille ei ole eikä tule olemaan mitään korvaajaa. Nykykulutuksenkin kattamiseksi pallomme pitäisi olla yhtä rypsipeltoa...

 

Lukekaapa http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_oil jos ette ole vielä lukaisseet. Pistää miettimään.

 

Vähiin käy ennen kuin loppuu, öljy nimittäin. Markkinataloudessa taas vaikuttaa kysynnän ja

tarjonnan laki, kun kysyntä kasvaa jatkuvasti ja tarjonta alkaa supistua niin silloin hinnat

alkavat kohoamaan jyrkästi kunnes se kysyntä ja tarjonta saavuttaa tasapainon pienemmällä

kulutuksella ja kovemmalla ninnalla.

 

Pitäisi sanoa että öljylle ei ole monessa asiassa nykyään hinnaltaan kilpailukykyistä vaihtoehtoa.

Tilanne muuttuu ihan toiseksi siinä vaiheessa kun öljyn hinta tästä vielä nousee.

 

Jo nyt öljy alkaa olla sillä tasolla että biopolttoaineet ovat kilpailukykyisiä. Tosin niillä

ei öljyä korvaa pitkälläaikavälillä koska niiden rajallinen tuotantokapasiteeti on jo nyt nostanut

biopolttoaindeiden hintoja.

 

Öljyn suurimmassa käyttäjässä eli tieliikentteessä se on teknisesti kohtalaisen helposti

korvattavissa. Esteet eivät niinkään enää ole teknisiä vaan poliittis-taloudellisia.

Esimerkiksi Toyota prius pääsee nykyisellään noin puoleen siitä kulutuksesta

mitä perinteinen ratkaisu. Seuraavan sukupolven on povattu olevan niinsanottu

plugin hybridi jonka akut voi ladata töpselistä ja siten ajaa normaalit päivittäisajot

kokonaan sähköllä.

 

Esimerkiksi Suomessa yleistymistä jarruttaa verotus ja valtion rahapolitiikka,

valtion kassaan autoliikenteen verotus tuo viisi miljardia euroa ja jos tuohon

summaan tulisi miljardin..kahden vajaus kun ihmiset alkaisivat suosimaan

hybridejä niin se olisi aikamoinen ongelma. Nyt ongelman "ratkaisee"

hybridien kalliimman hinnan päälle lätkäisty suuri autovero joka syö

kuluttajan säästön takaisin valtion kassaan. Energian säästäminen kun ei saa olla

kuluttajalle kannattavaa.

 

USA:ssa taas Bushin suhde öljy-yhtiöihin on tiedossa ja niidenhän voitot

kasvavat sitä enemmän mitä enemmän öljyn hinta nousee.

 

Puhutaan sitten lentokoneista tai autoista niin valmistuksen energiankulutus on

vain pieni murto-osa niiden koko elinaikana kuluttaman energian määrästä.

Tässä mielessä kaikkein tärkein säästökohde on niiden käyttöaikaisen energian

kulutuksen pienentäminen, toki valmistuksessakin kannattaa säästää.

 

Vety on yksi potentiaalinen vaihtoehto lentokoneille

Pienkoneissa Boeing/Diamond koekone http://www.boeing.com/phantom/news/2007/q1/070327e_nr.html.

 

Matkustajakoneisiin vetykäyttöinen turbofan moottori http://www.sciencedaily.com/releases/2007/06/070619183236.htm

 

Matkustajakoneiden osalta nestemäinen vety on käyttökelpoista kun sitä voidaan tankata matkan

tarvitsema määrä kenttällä ja tyhjentää käyttämätön jäähdytystankkiin perille tullessa.

Pienkoneissa ei niin helpolla löydy sopivaa infraa nestevedyn jatkuvaan jäähdytykseen.

Nestevedyn etu on myös juuri suurien matkustajakoneiden kannalta suuri energiatiheys

painoyksikköä kohti.

 

Itse koen että vaihtoehtoja on mutta niihin ei mennä ennen kuin on taloudellinen pakko.

 

Kate

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Britannian Royal Aeronautical Society on julkistanut suunnittelukilpailun, aiheina:

 

• whole aircraft design

propulsion

• operational methods

• specific technologies within the aircraft.

 

Kilpailutöiden viimeinen jättöpäivä on 2 toukokuuta 2008.

 

Täältä löytyy hieman lisätietoja, mutta RAeS :n kotisivulla ei (vielä) näy.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään