Lentäjän koulutusmaksut

[Jaakko Kuusisto 3]

Tuntuu hyvin hassulta, että lentäjät joutuvat maksamaan koulutuksestaan joka centin.

 

Lääkärikin maksaa vain osan koulutuskuluistaan.

Suomessa ei olisi kuin tusinan verran lääkäreitä, jos joutuisivat maksamaan koulutuksestaan alta 100 000 Ecua.

Ei tuo Porin koulutus muuta yhtään tilannetta, kokonaisuutena.

 

Tää on niiin väärin.

 

Noita 50 000 - 70 000:n "reppuja" ajelee montakin öisin Hesan takseja. Päivisin ansiossa maksaakseen lyhennykset ja korot ja vielä  perhe huutaa sapuskaa ja vuokrarahaa.

[Mikko Tuomi 416]

Eikä työtilannekaan taida olla ainakaan Suomessa paras mahdollinen tuoreelle ATPL-kipparille...?

 

[Antti Laukkanen 15]

ATPL-kipparille varmaan onkin ihan hyvä työtilanne, mutta 250 tunnin CPL-perämiehelle todennäköisesti aika lailla huonompi. Pitäisi kuitenkin kerätä tiimaa melko lailla kokemuksen kartuttamiseksi ja ATPL:n saamiseksi.

[Jaakko Kuusisto 3]

Kun on kyseiset kelpparit ja turbiinitiima 1000 ja totaalia 2500, saa valita työpaikan 

 

Tuon hankkimiseksi pitää käyttää älynystyröitä ja Ecuja.

[Sami Puro 602]

Eiköhän tuossa taas "iso pyörä" liikahda kun Finnair hakee kokeneita lisää riveihin ja heillä on muutenkin iso lentäjätarve tulevina vuosina. Se siis tarkoittaa, että muista kotimaisista melko tod.näk. monet hakevat sinne, ja tässä taas vapautuu paikkoja niihin firmoihin, jonne taas koulusta valmistuneet voivat helpommin (..?) päästä jne-jne. Tosin nyt viimeisimmän Finnairin haun vaatimukset taisivat olla jopa sellaiset, että juuri tuollainen 250h CPL:n omaava perämies (eli sen minkä koulusta valmistuttuaan saa) voi myös hakea Finnairille suoraan. Aiemmin taisi olla suurempi kokemusvaatimus jos en ihan väärin muista.

 

Eli ei minun mielestä ainakaan työt ole mihinkään loppumassa tai työllistyminen vaikeaa juuri nyt - päinvastoin (siis sen perusteella mitä olen kuullut...). Aika sykleissähän tuo työllisyystilanne kulkee aina, mutta nyt näyttäisi olevan taas se pilottipula-tilanne. ...

[Seppo Kolehmainen 1 830]

Jaakko Kuusisto kirjoitti ammattilentäjien koulutuskustannusten jakautumisen eriarvoisuudesta. 

 

Vantaan Ammattikorkeakoulussa piti 1996 alkaa ilmailualan koulutusohjelma, aluksi kahtena eri suuntautumisvaihtoehtona (talous ja hallinto sekä lentäminen). Tavoite oli laajentaa koulutusohjelmaa lentokonetekniikan ja lennonvarmistuksen suuntautumisvaihtoehdoilla. Suunnitellun mukaisesti taloushallinnollinen ja lentokoulutusosio VAMK:lla oli omasta takaa. Muun oppilaitosverkoston kanssa VAMK kävi yhteistyöneuvotteluja erittäin rakentavassa hengessä.                                                                                                                                           

 

Asianmukaisilla testeillä valittujen opiskelijoiden lentokoulutus ei olisi ollut täysin ilmaista kuten se ei ole Porissakaan, yhteiskunnan tukemaa kuitenkin. Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjalan tavoitteena oli ilmailuteollisuuden tarvitseman henkilöstön koulutuskustannusten nykyistä tasavertaisempi kohtelu. Tasavertainen kohtelu riippumatta siitä, minkä työnantajan palveluksessa he koulutuksen jälkeen palvelisivat. Kilpailuviranomaisilta tuli painetta samaan suuntaan.   

 

Ylijohtaja Kim Salosen 08.09.1995 päivätyssä muistiossa asiaa käsitellään tavalla, jota en ole kenenkään asiantuntijan kuullut pitäneen rehellisenä. Samoin useat perustelut ovat puutaheinää. Virkavelvollisuudesta huolimatta Salonen ei tarkistanut faktoja. Vaikka "sokea Reettakin" näki sen tulevaisuuden mihin oltiin menossa, Salosen viilaili pilkkuja laput silmillä. Kuin kruunuksi näkemyksilleen Salonen korosti, että USA:ssa on mahdollisuus hankkia liikennelentäjän lupakirja KELAn rahoituksella. Että Amerikkaan vaan Suomen valtion tuella sen sijaan, että nämäkin pennoset jäisivät pyörittämään suomalaista yhteiskuntaa. 

 

Johtaja Erkki Pitkäsen allekirjoittama (pääjohtajan po.) ministeriöön annettu virallinen lausunto oli oleellisilta osin yhtenevä ylijohtaja Salosen muistion kanssa. Lopputulos tietenkin oli, ettei ilmailualan koulutusohjelma koskaan alkanut. Tilannetta on "onneksi" pystytty helpottamaan korottamalla Finnairissa eläkeikää pariin otteeseen ja tyhjentämällä ilmavoimat kymmenessä vuodessa kolmesti. Varmaan näillä konsteilla pärjätään seuraavatkin kymmenen vuotta. Itsensä kipeiksi maksaneet nuoret ammattilaiset on pantu pehmentämään nousu- ja laskukausien vaihteluita. 

 

Seppo Kolehmainen