Vaasassa vaaratilanne

[Guest Jufernaut]

Yle Teksti-TV                Sivu 104/1

 

  KOTIMAA      YLE24    TIISTAI       

                                       

  Vaasan lentokentällä uhkaava lasku   

                                       

                                       

Vaasan lentokentällä tapahtui puolen 

yön jälkeen uhkaava vaaratilanne, kun 

Finnairin matkustajalentokone lähestyi

liian kovalla nopeudella lentokenttää.

                                       

Syyksi paljastui on tekninen vika     

ohjausjärjestelmässä, jonka takia     

siipien etureunat eivät toimineet     

laskeutumisen yhteydessä. Kentällä   

varauduttiin varotoimin. Kone pääsi   

kuitenkin laskeutumaan ilman vaurioita.

                                       

Kyseessä oli Helsingistä Vaasaan mat- 

kannut kone, jossa oli 67 matkustajaa 

ja neljä miehistön jäsentä.           

                                       

Finnair on ilmoittanut, ettei konetta 

käytetä aamun lennoilla.             

 

[Erkki Mikola 1]

Syyksi paljastui on tekninen vika     

ohjausjärjestelmässä, jonka takia     

siipien etureunat eivät toimineet     

laskeutumisen yhteydessä.

 

Jotain tuollaista arvelinkin kun kuulin uutisista

http://www.yle.fi/yle24/videosali/index_audio.php?a=1&q=1

että kone joutui jarruttamaan siipien takaosassa olevilla laipoilla ja sen takia laskeutumaan normaalia kovemmalla nopeudella

 

Kummallista ettei osata tai uskalleta kertoa ongelman todellista syytä, eli että

konetta jarrutetaan normaalisti muillakin metodeilla, mutta ne eivät nyt toimineet.

 

Paljonkohan laskeutumisnopeus oli nyt yli normaalin?

 

[Jukka Nisula 2 325]

Taitaa olla Embraer E 170 kyseessä, ainakin tuo lento AY 329 on merkitty konetyypille:

 

http://www.finnair.com/filecontent/com/aytimetables/finland.pdf

 

Jukka

[Olli Vainio 3]

Ainakin toinen kerta jo kun Finnairin E170 on tullu slatit sisällä laskuun...ja koneet on ollu vajaan vuoden käytössä...

[Mikael Tynkkynen 0]

                                         

siipien etureunat eivät toimineet                                             

 

 

On hyvin hallussa tuo tekninen termistö.

[Lasse Nygren 0]

On hyvin hallussa tuo tekninen termistö.

 

Niin siitähän saisikin taas "tavalliset tallaajat", jotka eivät ilmailusta niinkään tiedä, paljon irti, jos puhuttaisiin jostain slatseista.

[Guest avrorj85]

No hyvä että laipat sentään toimi, muuten olisi nopeudet olleet jo hieman eri luokkaa...

 

....ja finskin mekaanikot olisivat innoissaan lähteneet transun kontti täynnä renkaita ja jarruja vaasalandiaan....

 

Nyt ei ilmeisesti jarru- ja rengastalkoisiin tarvinnut ryhtyä??

 

Meniköhän slattien ohjauspurkki takatilaan vai mekaaninen jumi päällänsä??

[Sami Virkkula 0]

Ainakin toinen kerta jo kun Finnairin E170 on tullu slatit sisällä laskuun...ja koneet on ollu vajaan vuoden käytössä...

 

plus ne lukuisat kerrat jolloin tehdään ylimääräistä kierrosta taivaalla kun eivät ole ensimmäisellä kerralla ottaneet toimiakseen. 

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Niin siitähän saisikin taas "tavalliset tallaajat", jotka eivät ilmailusta niinkään tiedä, paljon irti, jos puhuttaisiin jostain slatseista.

 

Ainakin Vasabladetin uutisessa puhutaan nimenomaan slateista. Lisäksi selvisi, että kone korjattiin Vaasassa ja lennettiin tyhjänä Helsinkiin.

 

http://www.vasabladet.fi/lokalt.asp?docID=18000

[Mikael Tynkkynen 0]

Niin siitähän saisikin taas "tavalliset tallaajat", jotka eivät ilmailusta niinkään tiedä, paljon irti, jos puhuttaisiin jostain slatseista.

 

Olisihan sitä voinut hieman selittää, esim. "Siipien etureunassa olevat ns. slatit, jotka hidastavat koneen nopeutta laskussa."

 

Tavalliselle tallaajalle voi myös ajatella, että miten se etureuna voi olla toimimatta.

[Erkki Mikola 1]

Olisihan sitä voinut hieman selittää, esim. "Siipien etureunassa olevat ns. slatit, jotka hidastavat koneen nopeutta laskussa."

 

Tavalliselle tallaajalle voi myös ajatella, että miten se etureuna voi olla toimimatta.

 

Vai olisiko parempi puhua slatseista, jotka lisäävät siiven nostovoimaa ja sallivat siten lentokoneelle pienemmän nopeuden sen laskeutuessa.?

[Guest Jufernaut]

Koneeseen vika: Eläkeläisryhmän Venetsian-matkalle jännittävä loppu

http://www.pohjalainen.fi

 

Jutun näkee vain rekisteröityneet.

 

[Mikael Tynkkynen 0]

Vai olisiko parempi puhua slatseista, jotka lisäävät siiven nostovoimaa ja sallivat siten lentokoneelle pienemmän nopeuden sen laskeutuessa.?

 

Näinhän se on, anteeksi tietämättömyyteni.

[Antti Laukkanen 15]

Joskin kyseessä ovat yksittäiset solakset (solas = slat), joista muodostuu solakko (=slats). Suomessa asioista olisi ihan hyvä käyttää mediassa suomenkielistä muotoa eikä varsinkaan käyttää tuplamonikkoa (slatsit)...

[Jari Kähkönen 0]

Vai olisiko parempi puhua slatseista, jotka lisäävät siiven nostovoimaa ja sallivat siten lentokoneelle pienemmän nopeuden sen laskeutuessa.?

 

Käsittääkseni slatsit eivät itsessään lisää siiven nostovoimaa, vaan mahdollistavat suuremman kohtauskulman ilman sakkausta...suurempi kohtauskulma taas avittaa nostossa.

 

-Kähmy

[Guest petri2]

Joskin kyseessä ovat yksittäiset solakset (solas = slat), joista muodostuu solakko (=slats). Suomessa asioista olisi ihan hyvä käyttää mediassa suomenkielistä muotoa eikä varsinkaan käyttää tuplamonikkoa (slatsit)...

Kiitos kun suomensit tuon...

[Teemu Heikkonen 0]

Joskin kyseessä ovat yksittäiset solakset (solas = slat), joista muodostuu solakko (=slats). Suomessa asioista olisi ihan hyvä käyttää mediassa suomenkielistä muotoa eikä varsinkaan käyttää tuplamonikkoa (slatsit)...

Joissain yhteyksissä puhutaan monikossa solakoista (solakot), tarkoittaen ilmeisesti solakko x kaksi siipeä? Menikö oikein?

[Jaakko Kuusisto 3]

Joissain yhteyksissä puhutaan monikossa solakoista (solakot), tarkoittaen ilmeisesti solakko x kaksi siipeä? Menikö oikein?

 

Kyllä.

Kummassakin siivessä on oma solakkonsa. Ne aukeavat, jos aukeavat, kimpassa ja sulkeutuvat myös yhdessä.

 

Rallyessa aukes kuulemma joskus jossain vain toinen ja silloin on suuri vaara, että toinen siipi sakkaa. Siitä on seurauksena syöksykierre. Kuulemma kone oli jo maassa, kun tämä ilmeni.

 

Pistän tähän vielä jatkoksi yhden kokemani epäsymmetrisen laippajutun.

Tarkkarilla tarkastettava ihmetteli laskussa  suuren jalan tarvetta. Totesimme maassa, että vain toinen laippa oli tullut 40 astetta ulos.

Kone oli vanha 150:nen jossa on käsilaipat.

 

[Guest juhake]

Näin tietämättömänä kysyn, että eikös tuo "Assymmetrical Flaps" tilanne ole hengenvaarallinen?

 

Niin siis tässä Emppu -tapauksessa ei siis näin ole käynyt, sivukysymyksenä vaan.

[Vieras]

Näin tietämättömänä kysyn, että eikös tuo "Assymmetrical Flaps" tilanne ole hengenvaarallinen?

 

No tietysti, mikäli vain toisen puolen laipat ovat alhaalla ja nopeutta lasketaan reilusti alle sileän koneen nopeuksien lähestymisessä. Siinä on ruma sakkaustilanne lähellä. Mutta kyllä koneen kampeamisesta viimeistään tuollaisen tilanteen huomaa.

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Nyt kun puhutaan LAIPOISTA ,  niin totean asian kokeneena, ettei meistä kumpainenkaan kokenut pilotti , tuossa, havainnut mitään epäsymmetristä laippa-asetusta.

Jalan tarve vain ihmetytti.

 

Aika hyvin on nuo pelit koelennetty ja hyväksytty

[Guest Viper]

Eikös joskus ollut onnettomuus jossa 747:ssa ei nuo "solakot" (tai slatsit, mitkälie) tulleetkaan alas? Mutta hyvä vaan kun mitään pahempaa ei sattunut!

 

// A

Siitä en osaa sanoa mitään, mutta ainakin seuraavassa kuvassa näkyy hyvin, kun tuollainen slat-pala ei ollutkaan vetäytynyt kunnolla. http://www.airliners.net/open.file/1005672/L/

[Erkki Mikola 1]

Käsittääkseni slatsit eivät itsessään lisää siiven nostovoimaa, vaan mahdollistavat suuremman kohtauskulman ilman sakkausta...suurempi kohtauskulma taas avittaa nostossa.

 

Ilman aerodynaamista peruskoulutusta uskallan väittää (tai ainakin epäillä), että siiven pinta-alaa suurentava solas tai "slat" suurentaa myös siiven nostovoimaa, vaikkei kohtauskulmaa kasvatettaisi. Nostovoimahan on = siiven ylä- ja alapinnan välinen paine-ero * siiven pinta-ala.

 

Mielestäni on myös saivartelua sanoa, että nostovoiman kasvu johtuu kohtauskulman kasvusta eikä siipiprofiilin muodonmuutoksesta. Tottakai laskeutumistilanteessa käytetään niin suurta kohtauskulmaa kuin suinkin mahdollista ilman että siivet sakkaavat. (tietty turvallisuuspelivara silti säilyttäen)  Toisin sanoen siivellä, joka sallii suuremman kohtauskulman, on suurempi nostovoima (ja paremmat hidaslento-ominaisuudet)

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Eikös joskus ollut onnettomuus jossa 747:ssa ei nuo "solakot" (tai slatsit, mitkälie) tulleetkaan alas?

 

Olihan tosiaan (20.11.74) se usein mainittu 747-onnettomuus (Lufthansa, Nairobi) jossa 747:n siipien etureunan solakot eivät olleet tulleet ulos, ja se aiheutti pahan onnettomuuden (kone ei noussut kunnolla ilmaan vaan sakkasi ja 59 henkilöä kuoli), mutta silloin kyseessä oli lentoonlähtö eikä lasku.

 

Siis solakoita tarvitaan tilanteesta ja konetyypistä riippuen myös lentoonlähdön yhteydessä.

 

 

[Kimmo Huoviala 1]

Kyllä.

Kummassakin siivessä on oma solakkonsa. Ne aukeavat, jos aukeavat, kimpassa ja sulkeutuvat myös yhdessä.

 

 

Useimmissa.. Lysanderissa oli molemmissa siivissä kahdet solakot, automaattisesti toimivat ja sisemmät kytketty vielä laippoihin, kyllä englantilaiset osaa.. Toisaalla tuli esiin että mersussa siipien solakot toimivat itsenäisesti, molempien säätäminen suurinpiirtein yhtälailla toimiviksi oli arvatenkin työlästä.

 

Mää en oo rallia kokeillu, mut olen nähny. Oma solakkokokemus rajoittuu Antonoviin. Siinä oli neljä solakkoa kans. Ja toimivat hyvin. Wilgaa ei lasketa kun siinä on kiinteä.