Korkeusmittarin toiminta

[Tuomo Seppälä 0]

Mä oon kyllä lentäny suurimman osan lennoistani referenssikorkeutena lähtökentän korkeus eli QFE. Pyssy-yhtiökin lensi ei niin kovin montaa vuotta sitten QFE:llä. Metreinä.

 

Sehän riippuu siitä millä korkeudella olet lentänyt. Jos Cesenalla tms. painaa menemään 2000-4000ft niin ei siinä saa std-painetta käyttöön ottaakkaan. Std-paine otetaan käyttöön vasta taransition-altituden YLÄpuolella, joka esimerkiksi tämän hetken EFHK ATIS-tiedotteen mukaan on FL045.

 

-tuomo

[Sami Puro 599]

Std-paine otetaan käyttöön vasta taransition-altituden YLÄpuolella, joka esimerkiksi tämän hetken EFHK ATIS-tiedotteen mukaan on FL045.

 

Eikun 5000 ft - joka on aina tuo sama koko Suomessa.

 

Tuo atiksessa ilmoitettu lentopinta on siirtopinta (transition level), joka siis vaihtuu ilmanpaineen mukaan (45-50-55-60..), ja se ohitettaessa ruuvataan 1013->QNH, eli sitä käytetään alaspäin tullessa. Siirtokorkeus, eli tuo 5000 ft, on sitten taas se kohta jossa ruuvataan QNH->1013 kun mennään ylöspäin.

 

(pilkun nus-nus vähän tähän heti aamupäivään) 

[Tuomo Seppälä 0]

Eikun 5000 ft - joka on aina tuo sama koko Suomessa.

 

Tuo atiksessa ilmoitettu lentopinta on siirtopinta (transition level), joka siis vaihtuu ilmanpaineen mukaan (45-50-55-60..), ja se ohitettaessa ruuvataan 1013->QNH, eli sitä käytetään alaspäin tullessa. Siirtokorkeus, eli tuo 5000 ft, on sitten taas se kohta jossa ruuvataan QNH->1013 kun mennään ylöspäin.

 

(pilkun nus-nus vähän tähän heti aamupäivään) 

 

NusNus, mut ihan asiaa onneksi 

 

Mutta sittenhän siihen jää 500ft "kakku" missä koneiden korkeuslukemat on toisistaan poikkeavat. Tämähän on varsin omituista vaikkakin totta? Miksi? Miksi siirtopintaa muutetaan ilmanpaineen mukaan laskeutuvalle liikenteelle jos se nousevalle liikenteelle pysyy samana?

 

Tivaavaa nusuttelua näin aamupäivän ratoksi 

 

-tuomo

[Ari Aho 62]

NusNus, mut ihan asiaa onneksi 

 

Mutta sittenhän siihen jää 500ft "kakku" missä koneiden korkeuslukemat on toisistaan poikkeavat. Tämähän on varsin omituista vaikkakin totta? Miksi? Miksi siirtopintaa muutetaan ilmanpaineen mukaan laskeutuvalle liikenteelle jos se nousevalle liikenteelle pysyy samana?

 

Tivaavaa nusuttelua näin aamupäivän ratoksi   

 

-tuomo

 

Siihen jätetään tarkoituksella "kakku", joka on 0-500ft ja siirtopintaa muutetaan siksi, että "kakku" olisi aina siirtokorkeuden YLÄpuolella ja porrastus siirtokorkeuden ja alimman käytettävissä olevan lentopinnan välillä olisi YLI 1000 ft, eikä koskaan alle.

[Guest Sakari Pyörre]

Ja onko siitä mittarien lasien naputtelusta joskus koulussa sanottu jotain..?

 

Opettaja! Opettaja! Ei saa paukuttaa sitä klasia, se voi mennä rikki, pitää koputella mittaritaulua. Menikö oikein?

[Guest Sakari Pyörre]

Itse kyllä naputtelen enimmäkseen vain matalalla, jossa 10-30 metrin tarkkuudella on jotain (joskus suurtakin) merkitystä. Yleinen ongelma (purjekoneissa nyt ainakin) on se, että korkeusmittarikoneisto ei ole kitkaton ja pienet muutokset eivät välttämättä heti välity neulaan ja esim. heikossa matalalla kaarrettaessa ei välttämättä tiedä mihin suuntaan mennään (korkeussuunnassa) ilman naputtelua. Tosin nykyjään PDA:n AGL-näyttö (GPS-oggerin korkeustiedosta) antaa aika kivasti senkin tiedon ulos.

 

Niin ja se korkeustieto, jonka gps-loggeri antaa, onkin ilmeisesti painekorkeustieto, eikö...

 

Purjekoneiden loggerit keräävät kahta korkeustietoa, painekorkeutta ja gps-korkeutta. Painekorkeus taitaa olla vähän tarkempikin... mutta suurin syy taitaa olla se, että kun tutkitaan, onko kisalennolla rikottu ilmatilarajoja korkeussuunnassa, tutkinta pitää tehdä nimenomaan painekorkeudesta, johtuen siitä, että ilmatilan korkeustietokin on sidottu painekorkeuteen.

[Jaakko Kuusisto 3]

NusNus, mut ihan asiaa onneksi 

 

Mutta sittenhän siihen jää 500ft "kakku" missä koneiden korkeuslukemat on toisistaan poikkeavat. Tämähän on varsin omituista vaikkakin totta? Miksi? Miksi siirtopintaa muutetaan ilmanpaineen mukaan laskeutuvalle liikenteelle jos se nousevalle liikenteelle pysyy samana?

 

Tivaavaa nusuttelua näin aamupäivän ratoksi   

 

-tuomo

 

Tuon "Kakun" virallinen nimitys on, siirtokerros.

 

-jaska

[Hannu Niemi 1]

Opettaja! Opettaja! Ei saa paukuttaa sitä klasia, se voi mennä rikki, pitää koputella mittaritaulua. Menikö oikein?

 

Kynsi siinä yleensä menee rikki, ei lasi

 

hannu

[Seppo Kolehmainen 1 819]

Ammattilaisille tämä on arkipäivää mutta tuo harrastajille toivottavasti lisäinfoa. Lentäjille tulee tietoa kolmesta lähteestä. Computerin laskema korkeus näkyy korkeusmittarissa. Oman koneen suhteellinen korkeus muihin ympärillä oleviin koneisiin sekä molempien suhteelliset liikeradat näkyvät (rajoitetusti) toisessa järjestelmässä ja kolmas järjestelmä kertoo alapuolisen maaston korkeuden ja värimuunnelmilla koneen korkeuseron maastoon. Toisessa ja kolmannessa järjestelmässä näytön värit vaihtuvat kuin liikennevaloissa riippuen potentiaalisen vaaramomentin asteesta. Lentäjille tämä kolmitahoinen informaatio antaa huomattavasti paremman kokonaiskäsityksen pelkän korkeusmittarinäytön antamaan verrattuna.

 

Seppo Kolehmainen     

[Kimmo Wjuga 1]

Kynsi siinä yleensä menee rikki, ei lasi

 

hannu

 

On sitä nähty keissejä, että lasikin tipahtaa irti... tosin en ollu minä naputtelemassa

[Kimmo Wjuga 1]

hPa. Hehtopascal. Baariin mää meen illalla, ei mitään tekemistä ilmanpaineen kanssa.

 

mBar = hPa... takaisin perusteisiin (ihan vaan jos täällä koululaiset lukee näitä, niin tulee samalla yksiköt tutuiksi )

[Jaakko Kuusisto 3]

On sitä nähty keissejä, että lasikin tipahtaa irti... tosin en ollu minä naputtelemassa

 

jos kynsi hajoaa naputtamalla, kannattaa huolehtia elimistönsä kalkin saannista. Maitoa, juustoa tai/sekä kalkkitabletteja.  

 

Jos korkeusmittarin lasi irtoaa, saa mittari staattisen paineen ohjaamosta ja näyttää hieman liian suuria arvoja.