lentäjäksi

[Guest laurindo]

Eli tämmöinen topicci on varmaan ollut ennenkin mutta kysytään nyt silti. Eli lukion toisen vuosikurssin valinnat alkavat olla edessäpäin ja minulla on sellainen haave että pääsisi joskus ihan ammattilentäjäksi . Ja Suomen ilmailuopistoon siksi opiskelemaan. Eniten päänvaivaa aiheuttaa toi reaaliaineiden lukeminen. Fysiikka on mielestäni aika vaikeata mutta kuitenkin niin mielenkiintoista ja tärkeää. Sitten taas toisaalta maantieto on minulle melko helppoa ja erittäin mielenkiintoista. Sanokaa nyt viisaammat että mitä kannattaisi toisella vuosikurssilla lukea että minulla olisi edes marginaaliset mahdollisuudet joskus päästä opiskelemaan lentämistä.

[Ilkka Portti 87]

http://www.fsnordic.net/discussion/index.php?board=17;action=display;threadid=21078

[Guest seaandtr]

Nakataampa tähän alkuun aivan mutu vastaus. En siis tiedä yhtään mitään ko. oppilaitosten vaatimuksista ja aineiden painoarvosta. Kuitenkin...

-Matemaattiset aineet ovat vaatimuslistan kärjessä melkein alalla kuin alalla.

-Toinen mikä tulee mieleen on kunnollinen kielipohja, siis pitkä englanti ja ööö jotain muuta, ilman muuta toinen kotimainen vaikkei siitä paljon käytännön hyötyä olekkaan.

 

Maantieto, mistä muuten minäkin pidän, ei suurta roolia tule näyttelemään, luulen. Samoin liikunnat ja elämänkatsomukset ja mitä niitä nyt onkaan. Raaka peli, kovat aineet ratkasee pääsetkö edes karsimaan.

 

Kaivaudun poteroon ja nykäisen peltikypärän päähän.

 

Äyh, Ilkka kerkisi tietysti ensin.

[Guest hpman]

Juu matematiikka (mieluummin pitkä) ja englanti ovat varmasti tärkeimmät aineet. Muistaakseni hakulappuihin merkitään myös äidinkielen numero ja tietenkin ylioppilaskirjoitusten tulokset.

Kannattaa kuitenkin muistaa että hyvä todistus ei takaa paikkaa ilmailuopistossa, mutta kannattaa tietenkin opiskella niin hyvin kuin mahdollista.

Itse hakuprosessihan koostuu kolmesta vaiheesta ja sen tulokset ratkaisevat. Itse olen käsittänyt, että noilla lukiotodistuksilla lähinnä karsitaan siitä pääseekö itse kokeiden ensimmäiseen vaiheeseen mukaan (jokainen koehan on karsiva).

Itselläni oli lukion ka. 7.75 ja pitkä matematiikka 8 ja englanti 7 ja ylioppilaskirjoituksissa kirjoitin paljon Ceetä (eli melko keskinkertaiset paperit). Hain viime syksyn oppilashaussa ensimmäistä kertaa ilmailuopistoon ja pääsin aina viimeiseen vaiheeseen (haastattelut) asti, mutta tällä kertaa ei kuitenkaan opiskelupaikka auennut. Ensi syksynä varmaan yritetään uudestaan

Kannattaa siis kuitenkin opiskella lukiossa ahkerasti niin ei tule jäämään siitä kiinni heti alussa. Tsemppiä

[Antti Asikainen 1]

Äidinkieli on hyvin tärkeä melkein mihin tahansa haettaessa. Siitä saa yleensä paljon pisteitä. Ilmailualasta en tiedä.

[Jaakko Rissanen 53]

Eli ylioppilas EI tarvitse olla, mutta lukio pitää olla suoritettuna. Numeroista erikseen kysytään matikan, ruotsin, englannin ja äikän. Jos ei matikassa pärjää on parempi saada hyvä numero lyhyestä matikasta kuin huono pitkästä. Fyssa on hyvä, mutta pyrkiessä ei erityistä hyötyä. Englanti ja matikka ovat ne tärkeimmät.

[Guest JackRabbit]

Eli ylioppilas EI tarvitse olla, mutta lukio pitää olla suoritettuna.

 

Riittää kyllä myös vähintään kolmevuotinen ammatillinen tutkinto, joka käsittää 120ov.

Sitä en tiedä tuleeko tuollaisilla papereilla valituksi.

 

[Guest laurindo]

Terve

 

Kiitos kaikille vastauksista ja Jarkolle tsemppiä ensi syksyn pyrintöihin 8)

 

 

P.S Olen jostain kuullut sellaista että haettaessa ilmailuopistoihin testataan myöskin motivaatio joka nyt varmaan sinänsä on jokaisella hakijalla varmastikin kohdallaan.

 

 

[Guest Finski]

Ei tarvitse olla lukiota suoritetuna. Vaatimuksissa mainitaan sanatarkasti näin:

 

Ylioppilastutkinto tai vastaavat tiedot

Minimipituus 165 cm

Hyvä suomen ja riittävä englanninkielen taito

Miehillä, joilla on Suomen kansalaisuus, asevelvollisuuslain edellyttämä palvelus suoritettuna ennen koulutuksen alkua

Hyvä terveys

Soveltuvuuskokeiden läpäisy

 

Eikä ole MUTUa

 

Olenko täysin väärässä, mutta vaikka opistoon pääsisi, niin töihin hakeminen saattaa vaikeutua jos ei ole ylioppilas tai ainakin lukio käytynä?

[Orm Uleksin 0]

Riittää kyllä myös vähintään kolmevuotinen ammatillinen tutkinto, joka käsittää 120ov.

Sitä en tiedä tuleeko tuollaisilla papereilla valituksi.

 

 

Olen pyrkimässä lentokoneasentajaksi. Auttaako tuo, jos on suorittanut lentokoneasentajan perustutkinnon? Sillohan tietää lentokoneesta sitä sun tätä..

[Antti Laukkanen 15]

No faktahan on, että hyvät paperit ovat aina eduksi. Ei välttämättä itse testeissä, mutta esikarsintoihin valittaessa rajoja vedellään, ja mikäli niistä ei selviä, ei pidemmällekään luonnollisesti ole asiaa. Ne rajat voivat olla jotakin muutakin kuin se, mitä tuossa sanotaan. En nyt sinällään tiedä liian tarkoin Ilmailuopiston nykyisiä vaatimuksia, mutta Finnairin valinnoista ja kriteereistä minulla on jokseenkin tarkka kuva. Siellä kouluarvosanoja katseltaessa nuo jo painotetut aineet merkitsevät, liikunnan numerokin taisi olla jossain määrin suuntaa antava ja koko paletin keskiarvo rajapyykki, vaikkei sitä missään mainitakaan. Se heilui tuolla kasin pinnoissa, eli ei mikään älytön, muttei toisaalta ole varaa kovin huonoihinkaan suorituksiin. Se on tavallaan yksi kriteeri tulkita, miten tehtävä on suoritettu. Kutosen ka. antaa henkilöstä välinpitämättömän (jollei heikkolahjaisen) kuvan eikä sillä valintakokeisiin päässyt itkemälläkään.

 

Kannattaa myös muistaa yhtiön entisen sangen vastuullisella pallilla pilotiikoulutuksessa istuneen henkilön sanat arvosanoista puhuessaan: "Äidinkielen numero, eli se miten hyvin henkilö hallitsee oman äidinkielensä, on käytännössä ainut asettaa ihmisiä samalle viivalle kansainvälisellä tasolla."

 

Yleisellä tasolla lentokouluttajilla ja yhtiöillä on ostajan markkinat. Tunkua on joskus 50-kertainen määrä valittaviin. On luonnollista, että näistä pyritään seulomaan ne, joilla on parhaat edellytykset toimia työssään lentokoneen päällikkönä - perämiehiä ei haeta, vaan kapteeneita! Eri soveltuvuustekijöiden summa on loppupelissä se joka ratkaisee. Vaikka olisi kuinka hyvä tietyllä alueella, eivät ovet aukene, mikäli muualla mättää.

 

Arvosanoihin palatakseni kannattaa huomioida sekin seikka, ettei lentäjiksi haeta myöskään mitään 10:n keskiarvon ihmisiä. Duuni on kuitenkin aika käytännönläheistä, joten teoreetikoille se ei satu. En tietenkään väitä, etteivätkö käytäntö ja teoria voisi toimia samassakin hahmossa, mutta useimmiten eivät.

 

Lähtökohtaiset kriteerit ovat kaiketi fysiikka ja pää. Hakijan tulee olla fyysisesti normaali, OK-kuntoinen, ei välttämättä urheilija, mutta terve. Pään sisällä täytyy asioiden olla suht koht järjestyksessä ja sen järjestyksen pitää löytyä ripeästi - nopeita, johdonmukaisia päätöksiä on tehtävä, kun niitä tarvitaan. Koneen päällikön vastuulla on koko kone miehistöineen ja hänen pitää sekä tiedostaa tämä vastuu, että antaa muidenkin olla siitä tietoinen. Auktoriteetti, mutta kuitenkin sosiaalinen. Miehistöt vaihtuvat ja töiden on sujuttava kaikkien kanssa yhtä hienosti. henkilökohtaisuuksiin ei juurikaan ole varaa. Siinäpä joitakin ajatuksia aiheen tiimoilta.

[Jaakko Rissanen 53]

Olenko täysin väärässä, mutta vaikka opistoon pääsisi, niin töihin hakeminen saattaa vaikeutua jos ei ole ylioppilas tai ainakin lukio käytynä?

Tietenkin parhaat valitaan päältä, joten ainakin jos ei ole ylioppilas tai ei ole käynyt lukiota työn saanti saattaa kestää.

[Jan Lindström 0]

Alussa kun oli kyse reaaleista niin mitä niistä sitten kirjoittaisi..? Kun kuitenkin olen pitkän matikan valinnu ja haluaisin reaalit kans kirjoittaa. Kielissä nyt ei pitäis tulla ongelmii (tosin oon kyl hakemas kaupungin toisiks kovatasoisimpaan lukioon...) Ite oon kyllä ajatellu ainakin fysiikkan kirjottaa kun ei oo tossa koskaan ollu mitää vaikeuksii ymmärtää asioita ym.

[Antti Laukkanen 15]

Arvosana taitaa loppupelissä ratkaista enemmän, mutta fysiikka ei liene huonompi vaihtoehto lainkaan. Tietty matemaattinen lahjakkuus on kuitenkin plussaa.

 

-A-

[Harri Heikkilä 16]

"Lahjakkuus on plussaa" 8)

 

Niin se vaan menee.

 

/Harri

[Antti Laukkanen 15]

On myös yhtä - ellei enemmänkin - todennäköistä, etteivät ne auta yhtään. Pätevä pystymettän mies on parempi vaihtoehto kuin kelvoton 1000 h pilotti...

 

-A-

[Juha Stenberg 0]

...

Kutosen ka. antaa henkilöstä välinpitämättömän (jollei heikkolahjaisen) kuvan eikä sillä valintakokeisiin päässyt itkemälläkään.

...

 

Pakko vähän selventää Antin lausetta.

 

Kutosen keskiarvo ei välttämättä kerro mitään lahjakkuudesta tai älykkyydestä. Huono keskiarvo viittaa yleensä vaikeaan keskittymis- ja motivaatiokykyyn, joka on seuraus psyykkisistä ongelmista, kuten allekirjoittaneella aikoinaan.

 

Juha (ÄO 145)

[Antti Asikainen 1]

On myös yhtä - ellei enemmänkin - todennäköistä, etteivät ne auta yhtään. Pätevä pystymettän mies on parempi vaihtoehto kuin kelvoton 1000 h pilotti...

 

Näinhän se taitaa olla. Käsittääkseni ainakin Finnair etsii lentäjiksi tietynlaisen persoonallisuusprofiilin ja tietynlaiset psyykkiset ja fyysiset valmiudet omaavaa ihmistä. Jos noita ei ole, niin niitä ei myöskään tule. Siinä ei kai kauheasti auta luja tahto, ankara yritys, kouluttautuminen tai se, että on mukava kaveri.

[Mikael Paulinow 0]

Alussa kun oli kyse reaaleista niin mitä niistä sitten kirjoittaisi..? Kun kuitenkin olen pitkän matikan valinnu ja haluaisin reaalit kans kirjoittaa. Kielissä nyt ei pitäis tulla ongelmii (tosin oon kyl hakemas kaupungin toisiks kovatasoisimpaan lukioon...) Ite oon kyllä ajatellu ainakin fysiikkan kirjottaa kun ei oo tossa koskaan ollu mitää vaikeuksii ymmärtää asioita ym.

Saathan siis kirjoittaa kummatkin, joudut vaan valitsemaan kumman otat pakollisena.. Ja jos tämä valinnainen epäonnistuu ei se tule näkymään todistuksessa(siis jos saat I:n) Ja tuosta hakemisesta, tosiaan ei tarvi olla lukio käytynä, mutta lukion päästötodistuksesta ja siihen liittyvistä numeroista saat PALJON paremmat pisteet.. Ja tietenkin käydään myös tuolla psykologilla joka sitten tarkastelee persoonallisuutta jne.. myös motoriikkaa ja kaikkea testaillaan(tämä siis ilmavoimiin)..

[Antti Laukkanen 15]

Pakko vähän selventää Antin lausetta.

 

Kutosen keskiarvo ei välttämättä kerro mitään lahjakkuudesta tai älykkyydestä. Huono keskiarvo viittaa yleensä vaikeaan keskittymis- ja motivaatiokykyyn, joka on seuraus psyykkisistä ongelmista, kuten allekirjoittaneella aikoinaan.

 

Juha (ÄO 145)

 

Joo, pahoittelen, jos ammuin ohi tuossa mielessä. Toisen kautta siinä luki kutankuinkin välinpitämättömanä (ellei heikkolahjaisen), eli lahjoissa ei välttämättä ole vikaa, mutta jossain muualla kuitenkin. Puutteet keskittymisessä tai motivaatiosta, psyykkisistä ongelmista puhumattakaan, ovat kuitenkin sangen selkeitä hylkäysperusteita, joten lopputuloksen kannalta sillä ei ole väliä. Mikäli normaaliälyinen (tai vielä fiksumpi) kaveri saa kasattua lukiosta kuutosen keskiarvon, on melko normaalia olettaa jossain mättävän, eivätkä nämä mättämiset koskaan ole plussaa noissa kuvioissa.

 

Tietty kyseessä voi olla myös jokin erityisen painava henkilökohtainen syy, jolloin tilannetta on kenties syytä tarkastella uudelleen. Mikäli asia ei jää päästä kiinni, on aina mahdollista tenttiä paletti uudelleen ja nostaa keskiarvoa. Näinkin on käynyt, hyvällä menestyksellä sekä IV:n että Finnairin hakuja ajatellen.

[Guest kallepakkari]

Mikäli asia ei jää päästä kiinni, on aina mahdollista tenttiä paletti uudelleen ja nostaa keskiarvoa. Näinkin on käynyt, hyvällä menestyksellä sekä IV:n että Finnairin hakuja ajatellen.

 

Kommenttiasi lukiessa nousi mieleen kysymys, miten mahdolliset jatko-opinnot vaikuttavat hakuvaiheessa. Jos hakijalla on keskimääräistä heikompi lukion päästötodistuksen keskiarvo, mutta silti opiskelee tai on jo valmistunut esimerkiksi yliopistosta, tuijotetaanko karsinnassa edelleenkin vain lukion papereita?

[Antti Asikainen 1]

Kommenttiasi lukiessa nousi mieleen kysymys, miten mahdolliset jatko-opinnot vaikuttavat hakuvaiheessa.

 

Taaskaan en tiedä, mutta oletan, että se riippuu jatko-opinnoista. Suomenkin yliopistoissa opiskelee koko joukko ihmisiä, joiden lahjakkuus, suuntautuminen tai kyvykkyys on hyvin kapea-alaista. Joku saattaa menestyä hyvin kielissä ja olla sosiaalisesti lahjakas ja persoonaltaan taspainoinen ja sovitteleva, kun toinen taas voi olla matemaattisesti suuntautunut, mutta sosiaalisesti kömpelö ja vuorovaikutuksessa kärjistävä tai kykenemätön sopeutumaan auktoriteetteihin. Jos jatko-opinnot ovat laaja-alaisia, niin luulisi niiden kumoavan huonon lukiotodistuksen, mutta lukiotodistus yleensä kertonee aika hyvin henkilön suuntautuneisuudesta ja yleisestä kyvykkyydestä ja motivaatiosta. Se on toki otettava huomioon, että yksilöiden välisessä kehityksessä ja elämäntilanteissa on suuria eroja eikä lukiotodistuksellekaan kannata näin ollen antaa liian suurta painoarvoa. Jotain se kuitenkin paljastaa.

 

Edelleenkään en tiedä, mutta oletan, että lentäjän ammatti on sellainen, että pätevyyttä mitattaessa siinä ei ole suurta suoranaista hyötyä esimerkiksi laajasta yleissivistyksestä tai vuosien mittaan kertyneestä tiedosta. Tärkeämpää on oikeanlainen persoonallisuus ja kyvykkyys. Yritysjohtajalle voi olla etu, jos hän tuntee hyvin historiaa, tunnistaa viinejä, osaa lausua muutaman sanan oopperaesityksestä tai keskustella geeniteknologian perusteista. Lentäjä ei kai kuitenkaan tällaisia tietoja juurikaan työssään tarvitse. Sen sijaan hänen pitää mahdollisesti pystyä prosessoimaan päällekkäisesti monia asioita. Jos siihen ei ole edellytyksiä, niin sitten ei ole. Myös persoonallisuuteen liittyvät motivaatiotekijät yritetään luultavasti hakuvaiheessa selvittää mahdollisimman tarkasti. Jos henkilö sopii muuten lentäjäksi, mutta testeissä paljastuu, että hän saattaa myöhemmin kyllästyä työhönsä - kokea sen yksitoikkoiseksi - niin luultavasti häntä ei oteta sisään.

[Antti Laukkanen 15]

Kahteen edelliseen vastaten...

 

Kyllähän jatko-opinnoillla ja niissä menestymisessä toki on painoarvoa. Jonkinlainen kasvaminen on luonnollista opiskelujen myötä. En nyt suoranaisesti osaa sanoa, miten asia etenee noiden todistusjuttujen kanssa, mutta epäilemättä jatko-opintoja ei jätetä huomiotta. Loppujen lopuksi aika moni lentäjäkin on uudelleenkouluttautunut. Useilla on takanaan muitakin opintoja ja niitä voidaan myös hyödyntää. Insinöörilentäjistä voi tulla teknisiä ohjaajia, joilla on monenmoisia vastuullisia tehtäviä.

 

Jos katsotaan liikennelentäjän työtä hieman laaja-alaisemmin, se on loppujen lopuksi yllättävänkin sosiaalista, ainakin jos niin halutaan. Uralle mahtuu epäilemättä tuhansia tilaisuuksia, joissa sitä koulutustaan ja yleissivistystään voi hyödyntää. Vaikuttamisesta kiinnostuneille on tarjolla paikkoja ja sosiaaliset kontaktit muodostuvat merkittävän laajoiksi. Kyllä näillä seikoilla merkitystä on. Toisaalta yleissivistykseltään heikostakin henkilöstä voi tulla hyvä lentäjä eikä sekään mikään este ole.

 

Mutta Kallen kysymykseen voisin epäillä, että hyvät maisterin paperit painavat varmasti vaakakupissa heikohkoihin lukiopapereihin verrattaessa.

[Antti Laukkanen 15]

Niin, jäi mainitsematta, noin yleisellä tasolla kielitaito on varmasti pilotille eduksi, vaikkei useiden kielten hallintakaan ole mikään kriteeri. Tässä tuli mieleeni kaksi kokemusta vähän ajan sisällä toisistaan.

 

1) Air France, Pariisi-Toulouse, joulukuussa. Kone oli myöhässä, täyteen ahdettu, epämiellyttävä, kuuma jne. Kaiken tämän kruunasi pilotin kuulutus, josta ei juurikaan saanut selvää, vaikka olisi ranskaa osannutkin. Vieläkään en tiedä, mistä lähes puolitoista tuntia kentällä kykkimistä johtui.

 

2) Finnair, Helsinki-Pariisi, tammikuussa. Kone lennonjohdollisista syistä puoli tuntia myöhässä, tietenkin väljä ja viihtyisä ja hyvin ilmastoitu... Mutta kipparin kuulutus pudotti etenkin ranskalaisturistien alaleuat, jotta loks vaan kuului. Homma hoitui kummemmin takeltelematta neljällä kielellä, ranska mukaanlukien. Asia tuli kaikille selväksi ja matkustavaisille hyvä mieli. Palveluammatistahan lentämisessäkin pohjimmiltaan on kyse.

[Jaakko Rissanen 53]

Mites muuten pääseekö liikennelentäjäksi, jos ei ole suorittanut asepalvelusta, vaan siviilipalveluksen? (Ei todellakaan itse ole siviilipalvelusta ajatellut, mutta kysynpä vaan mielenkiinnosta)