46 viestiä aiheessa

hjeps taas. elikkäs olis kiva saada lisätietoja tuosta otsakkeen koneesta, helikopterin esikuvasta.

 

pari kysymystä:

 

1. Kun tuossa ei ole niitä "kiinteitä" siipiä, niin ohjataanko sitä peräsimellä, niin kuin rc-lennokkeja (siis aloittelijoiden jne.).

 

2. Minkäslaisen lupakirjan tuollaiset vaatii? Onko kouluttajia Suomessa? Missä?

 

3. Onko täällä Autogiroja lentäneitä pilotteja? Minkälaista se on, nimittäin on mielenkiintoisen näköinen vehje, siis noin yleensä?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

hjeps taas. elikkäs olis kiva saada lisätietoja tuosta otsakkeen koneesta, helikopterin esikuvasta.

 

pari kysymystä:

 

1. Kun tuossa ei ole niitä "kiinteitä" siipiä, niin ohjataanko sitä peräsimellä, niin kuin rc-lennokkeja (siis aloittelijoiden jne.).

 

2. Minkäslaisen lupakirjan tuollaiset vaatii? Onko kouluttajia Suomessa? Missä?

 

3. Onko täällä Autogiroja lentäneitä pilotteja? Minkälaista se on, nimittäin on mielenkiintoisen näköinen vehje, siis noin yleensä?

 

1. Pitch control of the autogyro is by tilting the rotor fore and aft; roll control is by tilting the rotor laterally (side to side). Tilt of the rotor may be effected by a tilting hub (Cierva), swashplate (Air & Space 18A), or servo-flaps (Kaman SAVER). Yaw control is provided by a rudder, usually placed in the propeller slipstream to maximize control at low airspeed.

 

Eli kallistamalla roottoria sivulle tai eteen-taakse. Miten tämä käytännössä toimii, en oikeastaan tiedä... ihmettelin itse asiaa kun kävin tuossa kesän korvalla yhden katsastamassa. Nimittäin gyrokopterissa vaikuttaa aivan taatusti hyrrästä tuttu presessio, mutta en kuolemaksenikaan muista onko ohjausjärjestelmässä "90 asteen vaiheensiirto". Ainakaan näissä itse näkemissäni ei ole helikopterityyppistä lapakulman säätöä.

 

Suuntaohjaus tapahtuu sivuperäsimellä.

 

On huomioitava, että suomalaisissa gyrokoptereissa on stabiloiva korkeusvakautin ja tämä on pitkälti Jukka Tervamäen ajama asia. Voidaan nimittäin osoittaa, että ilman vakautinta toimivissa gyrokoptereissa on tapahtunut ohjattavuden menetyksiä. Tervamäkin on tätä asiaa ajanut alan kansainvälisissä konferensseissa.

 

2. Autogirolentäjän lupakirja APL. Kouluttajaa ei maassamme ole ja ainoa 2-paikkainen on tietääkseni Taupilan veljesten HAT-4. Ymmärtääkseni kaikki Suomessa koulutetut APL:t on koulutettu erillisluvilla, joskin Ilmailuliitto on työstämässä koulutusohjetta yhdessä keskisuomalaisten harrastajien kanssa.

 

Tiedon puute on huomattava ja aionkin pyytää lajin harrastajia tekemään lajista esittelyn Ilmailuliiton sivuille.

 

Jouni Laukkanen

Ilmailuliiton Experimental- ja ultrakevyttoimikunnan pj.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itse en ole lentänyt, mutta olen lukenut tilaamaani oppimateriaalia...

 

Jeps, kallistus hoidetaan kuten lentokoneissa, kallistetaan vasempaan ja oikeaan, potkitaan jalalla apuja.

Sauvan veto kallistaa roottoria taaksepäin ja lisää roottorin läpikulkevan ilman määrää...eli kun siihen lisätään tehoja niin lisätään lentokorkeutta. Lapakulmaa ei siis säädellä hekomaisesti vaan koko roottoria kallistellaan.

Lentokorkeutta säädellään kaasulla sauvaa ei paljoa liikuteta eestaas kun lennetään.

Huomioitavaa on se että autogiro EI ole lentokone EIKÄ helikopteri VAAN se on autogiro ja sitä ohjataan kuten...autogiroa.

Se on mukava laite siinäkin mielessä että kun tuuli yltyy ja ultrakevyet jäävät halliin niin (KOKENUT) autogirolentäjä lähtee naatiskelemaan... ;)

 

Oikeesti, laite ei ole mikään lelu, vaan täysiverinen lentolaite!

....kylmäävieljoskus...

 

Ainiin,  Vihavainen ja (anteeksi etten TAASKAAN muista kaverin nimeä)kumppani ovat ottamassa koulutuslupaa...  Odotan vesikielellä... :thmbup:

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vehkeen lapakulmat ovat kaiken lisäksi karvan verran positiiviset, silti roottori pyörii tuulimyllynä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itävaltalaiselta sivustolta www.gyro.at/preise.html löytyi aloittelijan vähimmäishinta saksalaiseen autogirolupakirjaan, 5125 €. Siis siellä kohdassa Minimale Kosten fuer Anfänger (Tragschrauber). Tragschrauber on näköjään autogiron saksankielinen nimi?

 

Vähän nihkeästi noita hintoja löytyy, kun kouluttajia on melko harvassa.

 

YouTubesta löytyy videopätkiä näistäkin laitteista haulla "Gyrocopter" tai "autogyro",jne, kuten melkein mistä asiasta tahansa. Sieltä tuon itävaltalaisen linkinkin löysin.

 

Jenkeissä tehdään näköjään aika modernin tuntuisia autogiroja... Esim. Sparrowhawk II, jonka rakentaminen satsista tehtaan avustamana maksaakin jo 79000 dollaria valmiiksi saatuna. Mutta siinä onkin sitten jo 2 paikkaa, 185 hp Subaru 2,5 litran moottori ja ohjaamossa sama tila kuin C-172:ssa ja mittarivarustuksessakin löytyy:

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jaa, tuli muuten vielä mieleen, että nuo keskikonsolissa olevat nuolilla varustetut sähköiset vipukytkimet ovat autogiron sivuttais- ja pituussuuntaista trimmausta varten.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Paljonkos tuo APL on euroissa, jos vertaa PPL:ään? ja muutenkin, paljonko on tuollaisen polttoainekulutus ja lentoaika?

 

Autogiron polttoaineen kulutusta on vaikea kertoa koska niitä on monensorttisia, löytyy yksipaikkaisia kaksitahtimyllyllä olevia, löytyypä yksi nelipaikkainenkin suihkuturbiinilla varustettu.

 

Esim, yksipaikkainen JT-5 60 heppaisella volokkarilla kulkee matkaa tuommoiset 140-170 km/h ja säde on tuommoiset 450km.

 

Odotan itsekkin mielenkiinnolla mitä maksaisi UPL:n päivittäminen A:lla...

Ihan vain kiusalla linkki erääseen sivuun... ;)

http://www.pra.org/index.php?module=article&view=9

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Päivää kaikille lukijoille!

 

Millaista onkaan lentää autogirolla? Jos sen pyrkii yhteen sanaan puristamaan, niin "mukavaahan" se on.

 

Itselläni on edelleen voimassa APL ja verryttelyä lajin suhteen voi harrastaa esimerkiksi britteinsaarilla. Sieltä löytyy kalustoa, myös 2-paikkaista, joilla voi hankkia koulutusta tai käydä muuten vain tutustumassa tähän luonnonmukaiseen tapaan lentää. Toivottavasti myös Suomeen saadaan kalustoa lisää, jotta laji elpyisi meilläkin.

 

Luonnonmukaisestahan muistamme kaikki vaahteran lehden, joka autorotaatiossa pyörii nätisti maahan saakka puusta irrottuaan. Tarvitaan vain masto, lapakoneisto, runko ja työntävä/vetävä voimanlaite ja luonto itse on keksinut valmiin laitteen. Tässäpä perusidea laitteen suhteen ja miksi se lentääkään. Tarvitaan vain muuttaa se alhaalta tuleva ilmavirta laitteen edestä tulevaksi ja niinpä sitä mennään  8)  Ja kopterissa ja girossahan ilmavirta läpäisee lapatason eripuolilta....

 

 

Ei puututa aerodynamiikkaan vaan millaista se onkaan lentää ko. laitteella?

Siitähän voisi puhua enemmänkin, mutta asiantuntijat löytynevät etelästä jos Arvo lasketaan etelään kuuluvaksi.

 

Monet vanhemmat girolentäjät pelottelevat turhaan autogirolentämistä. Kyseessä on saattanut olla vääriä oivalluksia tai muutoin vaan puutteita joissakin lentämiseen liittyvissä osa-alueissa. Toki sillä on saatu aikaan pahoja mällejä, mutta kuten edellä totesin, yleisin syy ei useinkaan ole tekninen vika......

 

Sen sijaan nykyisin eteläisessä Suomessa vaikuttavat lajin uurtajat (tälläkin palstalla jo mainitut), vanhemmat ja nuoremmat ovat asian ammattilaisia monessa mielessä ja sivusta seuratessa pitää vain ihailla jaksamista lajin puitteissa.

 

Palstalla mainittiin, että tuulinen sää ei girolentäjää poista harrastuksen parista ja näin se on. Laskeutuminen onnistuu oivasti vaikkapa kiitotielle poikittain ja rullausmatka on KÄYTÄNNÖSSÄ minimissään metrin tai kaksi. Tällöin ei tuulen suunnalla ja voimakkuudella ole oikeastaan mitään väliä, kunhan osaa suunnitella lähestymisen niin että kosketuskohta on siellä missä haluaa. Ja sen säätäminen on oikeasti todellakin helppoa.

 

Moottorilaskut on jouhevin tapa tulla kosketukseen mutta tyhjäkäynnilläkin se käy kun on riittävästi nopeusreserviä loppuvetoon. Ja toki sivutuulilasku onnistuu ihan yhtä mainiosti kuin kiinteäsiipisilläkin, kunhan vaan riittää tehoja ja varaa kallistaa lapatasoa vastatuuleen kulkuneuvon liikeradan pitämiseksi kiitoradan suuntaisena. Aina täytyy muistaa gyrovoimien vaikutus mikäli kosketus epäonnistuu ja tällöin giron kaataminen on helposti edessä.

 

Lentoonlähtö on se kaikken kimurantein osa. Ei vaikea, mutta oman tekniikkansa vaativa. Liialla vedolla saa varsinkin heikkotehoisella moottorilla varustetun giron pysähtymään kuin seinään. Joten sauva muniin, nosto päätelineen varaan, pienellä työnnän jatkuvalla lisäyksellä kiihdytys ja siitä kiihdyttäen hopsista, ilmassa ollaan. No, on siinä hiukka enemmän hallittavaa, mutta periaatteessa näin.

 

Kaasulla korkua kuten moottorikoneellakin. Sauvakin toimii kuten lentsikoissa, ei se sen kummempaa ole. Mites se menikään kiinteäsiipisillä? Sauvalla nopeus (lentoasento) ja kaasulla korkeus.

 

Koska lapatason läpimenevä ilmavirtaus tai siis ilman määrä suhteessa aikaan synnyttää roottorin lapaan nostovoimaa (pieni siipi), vaikuttaa toki turbulenttinen keli lentämisen luonteeseen ja hauskuuteen. Kova keli on jokaiselle ilma-alukselle kova keli, myös girolle. Niin pilotille, rakenteille jne.

 

Muutaman kerran olen lentänyt pilvien päällä ja niiden välissä. Tällöin eron tasaiseen keliin huomaa todella mieliinpainuvasti.

Roikut kuitenkin lapatasosta maston ja nivelien varassa kuin riipus ja puuskaisen kelin aiheuttama nostovoiman lisäys on helposti huomattavissa mm keinuntana. Tästä ja muutamasta muustakin hauskasta girokokemuksesta kotona ja muualla on olemassa muutamia kypäräkameralla otettuja filmejä, koetan muuttaa digimuotoon ja laittaa näytille jos joku kaipaa.

 

Girolentämisessä on paljon poikkeavuuksia kiinteäsiipiseen ilmailuun. Mutta vaikeaa se ei ole, kunhan muistaa toimia lentolaitteen rajoitusten puitteissa. Näistä voi poiketa vain kerran - valitettavasti.

 

Autogiro on kiva laite ja toivottavasti harrastajia tulee mukaan jatkossakin.

 

M.P.  8)

 

Muuten, tiesitkö, että autogirolla on tehty silmukka?

Ja paljon muuta eli vartavasten suunniteltu laite "sporsterchopter" joka sopii temppulentämiseen  8)

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lainaan vähän kirjoittamaani tarinaa vanhasta ketjusta:

 

Autogiro-pioneereja oli muun muassa Olavi Havela (synt.1922) Lohtajalta. Viiden miehen porukka Havela, Lukkarila, Skytte, Karvinen ja Jussinniemi lensivät ensin Lukkarilan hankkimalla moottorittomalla autogirolla 1970 kesällä autohinauksella Kruunupyyn kentällä ja talvella Lohtajan edustalla merenjäällä. Suunnitteilla oli asentaa autogiroon moottori, mutta siitä luovuttiin. Miehet sen sijaan hankkivat 1971 Jukka Tervamäen ja Aulis Eerolan suunnitteleman ja rakentaman 55  hv moottorilla varustetun gyrokopterin, ja porukkaan liittyi myös Antti Skytte. Mauri Skytte ja Jussinniemi olivat Kokkolan Ilmailukerhon jäseniä, joilla oli jo lentolupakirja.

 

Autogiron kanssa harjoitellessa oli usein vaaratilanne lähellä. Olavi Havela muistaa tapauksen Kruunupyyn kentältä kesältä 1970, jolloin Stefan Storrank veti häntä autolla ilmaan. Kone ei aluksi tahtonut saada “irtiottoa”. Tämän vuoksi Storrank lisäsi hinausauton nopeutta, jolloin giro sinkosi kuin raketti taivaalle. Kiinnipitävä vaijeri vaikeutti ohjaamista ja vaarana oli vielä alastullessa roottorinlapojen sotkeutuminen löystyvään vaijeriin. Havela tuli kuitenkin tällä kertaa turvallisesti alas.

 

Lentäjät osallistuivat seuraavaksi gyrokopterilupakirjakurssille, jonka järjesti Jukka Tervamäki ja Ville Svan. Harrastus oli tuolloin harvinaista, nämä viisi miestä lähes kaksinkertaistivat lupakirjanomistajien määrän. Gyrolla muualla maassa, mm. Porissa sattuneiden onnettomuuksien takia Ilmailuhallitus kutsui harrastajat palaveriin, missä selvitettiin turvallisuusasioita. Tästä huolimatta Olavi Havelalle sattui 1970-luvun alussa gyrolla haaveri. Hän tuli Kruunupyyssä maahan noin kymmenen metrin korkeudelta saaden vakavan ruhjeen päähänsä.Hän toipui kuitenkin saamistaan vammoista. Gyrokopteri osallistui lähinnä Havelan lentämänä useisiin lentonäytöksiin 1970-luvulla mm. Kauhajoella 1975 sekä Toholammilla 1982. ( Lähteenä olen käyttänyt Kokkolan Ilmailukerhon historiikkia.) Maliniemen Mikko lisäsi vielä listaan Pyhäsalmen, jossa Havela lensi näytöksen -80-luvun alussa.

 

Niin, ja tuo vanha ketju, jossa on asiaa gyroista:

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,35573.0.html

 

Tuossa ketjun lopussa Petri Ahonen pyytää minua laittamaan Havelan ja kumpp. kuvan uudelleen näytille. Koitan tehdä sen pikapuolin, ja tähän ketjuun, vaikka melkein kaksi vuotta näyttää kuluneen välissä... :-[ On jäänyt lukematta näemmä tuo viimeisin viesti. Sorry!

 

Jukka

 

Tässä kuva, se on huonolaatuinen, ollut ilmeisesti jossain lehdessä. Kuvateksti: Gyrolentäjät Lohtajalla tammikuussa 1971. Vasemmalta Mauri Skytte, Erkki Karvinen, Jalmari Lukkarila ja Olavi Havela. (Kokkolan IK:n historiikki)

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Autogiro-pioneereja oli muun muassa Olavi Havela (synt.1922) Lohtajalta...

 

Havela... pitääpä muistella. Teekkaripoikana 1977 olin Kruunupyyn kentällä valvomassa asfaltointia. Oulussa pidettiin joskus juhannuksen maissa lentonäytös. Sinne piti saada kyyti. Joku siinä kentällä kertoi vievänsä autogiron Ouluun. Niinpä sitten pummasin kyydin. Lohtajalta se masiina napattiin hinaukseen (siis auton perään).

 

Oulussa maksoin kyytiä vahtimalla autogiroa. Se oli vaan maanäyttelyssä, ei sillä lennetty.

 

Siihen lippusiiman luo tuli semmoinen vajaa kolmikymppinen kaveri, joka alkoi kysellä kaikenlaista volkkarin koneesta, potkurista ja semmoisesta. Katselin miekkosen käsiä, puuttui monta sormea. Sen verran asiantuntevaa oli kaverin puhe, että piti oikein kysyä, että harrastaako lentämistä. "No oun minä tuota lentokonneen rakennusta vähä kokkeillu." Joku Päätalo kuulemma nimeltään.

 

 

Ketjun aloittajalle: Autogiro ei ole aloittelijan ensimmäinen lentolaite, minusta. Se on kuulemma hyvinkin helppo lentää ja käsitellä, kun kaikki menee hyvin, mutta pohjalla pitäisi olla aika syvällinen ymmärrys aerodynamiikasta, ja mielellään paljon kokemusta tavallisilla koneilla. Autogiron käyttöalue on hyvin pieni: kauniilla säällä lyhyitä huvilentoja. Yksipaikkaisiakin kaikki. Leikkikalu se ei ole, viehättävästä "leluisasta" ulkonäöstään huolimatta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Ketjun aloittajalle: Autogiro ei ole aloittelijan ensimmäinen lentolaite, minusta. Se on kuulemma hyvinkin helppo lentää ja käsitellä, kun kaikki menee hyvin, mutta pohjalla pitäisi olla aika syvällinen ymmärrys aerodynamiikasta, ja mielellään paljon kokemusta tavallisilla koneilla. Autogiron käyttöalue on hyvin pieni: kauniilla säällä lyhyitä huvilentoja. Yksipaikkaisiakin kaikki. Leikkikalu se ei ole, viehättävästä "leluisasta" ulkonäöstään huolimatta.

 

Totta! Kun tilasin Englannista itselleni oppimateriaalia niin kaveri toivoi että ottaisin ensiksi UPL:n ja vasta sitten harkitsen uudestaan APL:ää.

UPL on takataskussa ja ajattelen suurella vakavuudella jatkoa... ;)

Autogiro ei ole lentokone eikä helikopteri, se on autogiro ja sitä tulee kohdella kuten... autogiroa.

 

Ikävä kyllä Mauri Skytte on nykyään taivaallisissa lentojoukoissa mutta onneksi kahden kivenheiton päässä asuu Stefan Storrank, häneltä voi saada apua jos...

 

Kiitos tuosta kuvasta :thmbup:

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Laskeutuminen onnistuu oivasti vaikkapa kiitotielle poikittain ja rullausmatka on KÄYTÄNNÖSSÄ minimissään metrin tai kaksi.

 

Speden Leikkikalugangsteri-leffassa on tästä erittäin hieno esimerkki, kun joku (kuka?) laskeutuu sen talon pihalle siinä alussa...olen katsonut tuon varmaan 100 kertaa ja se on aina yhtä käsittämätön lasku  :'(

 

-Kähmy

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Maliniemen Mikko lisäsi vielä listaan Pyhäsalmen, jossa Havela lensi näytöksen -80-luvun alussa.

 

Tässä pari isän ottamaa kuvaa todisteeksi :)

 

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kun tämä sattui silmiin muuta kautta, niin pannaan näkyville kuva (jo yhdessä linkissä mainitusta) CarterCopter-laitteesta, joka on käytännössä autogiron, kopterin ja lentokoneen yhdistelmä:

 

 

[ attachment removed ]

 

Vekkulin näköinen laite, vaikka toistaiseksi vielä kokeiluasteella. Etenkin mahdollisesti saavutettava huippunopeus on kovaa luokkaa, teoriassa jopa 500 mph...

 

Lisää tietoa: http://www.cartercopters.com/index.html

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lainataanpa jälleen toisesta ketjusta:

"Millaisia lentoja niillä saattoi tehdä" on hieman huono muoto. Pitäisi olla, että millaisia lentoja niillä saattaa tehdä :)

 

Jukka Tervamäki on suomalainen pioneeri noiden autogyrojen saralla. Kannattaa tutustua hänen kotisivuihinsa:

http://www.icon.fi/~jtki/

 

 

JT-5 Autogyro on maailmankuulu vekotin :)

http://www.icon.fi/~jtki/autogyro.html

 

 

EDIT: Wiki kertoo aika kivasti autogyroista ja niiden toiminnasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Autogyro

 

Kannattaa tosiaan käydä katsomassa Tervamäen Jukan sivuja. Siellä mm. video laskeutuvasta(EFHF)  ja lentävästä autogirosta, autogiron tehonlaskentaohjelma ym.

 

Ketjun aloittajalle: Autogiro ei ole aloittelijan ensimmäinen lentolaite, minusta. Se on kuulemma hyvinkin helppo lentää ja käsitellä, kun kaikki menee hyvin, mutta pohjalla pitäisi olla aika syvällinen ymmärrys aerodynamiikasta, ja mielellään paljon kokemusta tavallisilla koneilla. Autogiron käyttöalue on hyvin pieni: kauniilla säällä lyhyitä huvilentoja. Yksipaikkaisiakin kaikki. Leikkikalu se ei ole, viehättävästä "leluisasta" ulkonäöstään huolimatta.

 

Onhan niitä kaksipaikkaisiakin kuten tämä Magni M-16.

;)

Tervamäen JT-5 autogiro oli vuonna 2003 yhä näytillä Magnilla

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Autogirosta kiinnostuneille tiedoksi että viimekin kesänä kyseisen vekottimen räimintää pääsi katsomaan useissa eri kotimaisissa ilmailutapahtumissa.  :thmbup:

 

OH-XRK

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitenkäs ne Kokkolan veljesten rakentamat girot? Viimeinen versiohan on näytteillä Suomen Ilmailulumuseossa Vantaalla (OH-XYY) ja tekee vaikutuksen viimeistelyllään. Lentolaite on hienosti suunniteltu ja yksityiskohdat ovat hiottuja. Erityisesti roottorin alkupyöritysjärjestelmä on mielenkiintoinen. Paineilmaako sinne roottorin lapoihin  puhallettiin?

 

Kokkolan insinööriveljekset taisivat rakentaa jo aikaisemminkin yhden autogiron (OH-XKK), mutta mahtoiko se koskaan varsinaisesti lentää. Muistanko oikein, että giron nimenä oli "Nousukas"?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Speden Leikkikalugangsteri-leffassa on tästä erittäin hieno esimerkki, kun joku (kuka?) laskeutuu sen talon pihalle siinä alussa...olen katsonut tuon varmaan 100 kertaa ja se on aina yhtä käsittämätön lasku  :'(

 

Ainakin allekirjoittaneelle Aulis "Viki" Eerola kertoi aikoinaan tehneensä tuon elokuvan autogirostuntit. Laitehan oli OH-XYV, eli Tervamäen ja Eerolan ATE-3.

 

J-P

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

mistäs syystä noissa nykyaikaisissa autogiroissa on "työntävä" potkuri, ja taasen vanhemmissa se on ihan "normaalisti" paikallaan? onko siitä jotain hyötyä pitää se potkuri takana?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tulipa autogiroista mieleen Bond-leffa "Elät vai kahdesti". Siinähän Bond lentelee Pikku-Nellie autogirolla, mahtoiko joku tunnistaa millä? (ja tämä ei ole kyssäri  :D)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään