Vingletit

[Arne Wallen 72]

Eli tiedän näitten vehkeitten teorian,tietääkö kukaan käytännön,eli onko noista oikeesti hyötyä,lähinnä lentäjä,oikeesti,eli miten vaikuttavat kaikkeen,ajelit koneella ennen ja sitten jälkeen?

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Huhtikuussa niistä ehdittiin keskustella kolmen sivun verran, jos siitä on mitään apua. Ainakin siellä on linkkejä, jossa teoria-asiaa pohditaan perusteellisesti. Tosin ei silloin tainnut olla varsinaisia lentäjien kokemuksia asiasta esillä?.

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,52032.0.html

 

Moottorivalmistaja Williamsin mainoksessa on 12 eri businessjet-konetyyppiä. Viidessä näyttää olevan wingletit, seitsemässä ei. Näin pienenä esimerkkinä.

 

 

[Arne Wallen 72]

Joo kiitos,tuon olen kyllä kahlaillut läpi,jäin vain kaipaamaan tuota lentäjän näkökulmaa

eli nythän näitä on asenneltu koneisiin jälkikäteen joten tietoa pitäisi olla.

[Heikki Sten 1]

Terve Arne!

 

Näin harrastelentäjän näkökulmasta katsoen minulla on vähäistä kokemusperäistä tietoa MILK:in Ikaruksista joista toisessa on vingletit OH-457 ja toisessa ei OH-399. Aivan selvästi vingletti malli on liukkaampi kulkemaan ja onpa kentällä kuultu toivottavan vingletit myös toiseen koneeseen.

 

Mitään numerotietoa minulla ei ole sanojeni vakuudeksi. Sinun nyt vain täytyy luottaa juhlalliseen ja julkiseen vakuutukseeni siitä että näin minun mielestäni tämä asia on faktaa!

[Arne Wallen 72]

Kiitos Heikki,juuri tuollaista tietoa kaipasinkin,vielä kun juhlallisesti vakuutit,asia on ok.

Varmaan joku tilastonikkari jossain vaiheessa nuo numerotiedot heittää kehiin. 8)

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Tiedä sitten paljonko asiasta on mainosmiesten keksintöä, mutta nopeasti läpikahlatut mm. Boeingin ja NASA:n sivut väittävät winglettien vähentävän liikennekoneiden polttoaineenkulutusta neljästä kuuteen prosenttia.

 

Samalla nousukyvyn väitetään parantuvan, melun vähenevän ja suurempien lentoonlähtöpainojen tulevan mahdollisiksi entistä lyhyemmiltä kentiltä. Ja koska indusoitu vastus pienenee, pienemmillä tehoasetuksilla saavutetaan entistä korkeammalla entistä suurempia nopeuksia mikä kaikki mahdollistaa lentämisen entistä pitemmälle.

 

Kuullostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta, mutta niin maailmalla väitetään.

[Teemu Lokka 53]

Tässä artikkeli NASA:n tutkimuksista jotka johtivat MD-11 wingletteihin.

http://oea.larc.nasa.gov/PAIS/Concept2Reality/winglets.html

[Niko Fernandez 0]

Tiedä sitten paljonko asiasta on mainosmiesten keksintöä, mutta nopeasti läpikahlatut mm. Boeingin ja NASA:n sivut väittävät winglettien vähentävän liikennekoneiden polttoaineenkulutusta neljästä kuuteen prosenttia.

 

Samalla nousukyvyn väitetään parantuvan, melun vähenevän ja suurempien lentoonlähtöpainojen tulevan mahdollisiksi entistä lyhyemmiltä kentiltä. Ja koska indusoitu vastus pienenee, pienemmillä tehoasetuksilla saavutetaan entistä korkeammalla entistä suurempia nopeuksia mikä kaikki mahdollistaa lentämisen entistä pitemmälle.

 

Kuullostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta, mutta niin maailmalla väitetään.

 

Niin! lyhyesti ja ytimekkäästi voi sanoa että Wingletit parantavat siiven nosto voimaa. Tästä johtuen päästään pidemmälle, kovempaa, ja halvemalla.

[Guest raineri]

Täällä on myös infoa wingleteistä purjekone käytössä

http://www.mandhsoaring.com/articles/WL-Soaring.pdf

[Olli Vainio 3]

Niin! lyhyesti ja ytimekkäästi voi sanoa että Wingletit parantavat siiven nosto voimaa. Tästä johtuen päästään pidemmälle, kovempaa, ja halvemalla.

Parantaako absoluuttista nostovoimaa lopulta? Vai vähentääkö vain vastusta? Kovempaa ei päästä btw. B757:llä ja B737:lla nopeudet on max nopeudet samat wingleteillä ja ilman.

[Guest Sakari Pyörre]

Wingletit pienentävät vastusta, kun kohtauskulma on suuri. Ne vaikuttavat siis erityisesti indusoituun vastukseen. Ilmeisesti erityisesti siiven kärjessä paine-ero ala- ja yläpinnan välillä on suuri, kun kohtauskulma on suuri. Sen sijaan pienellä kohtauskulmalla paine-ero kärjessä on huomattavasti pienempi kuin tyvessä.

 

On kaksi konetyyppiä, jotka lentävät paljon suurella kohtauskulmalla: purjekoneet ja liikennekoneet matkalennossa.

 

Liikennekoneet matkakorkeuksilla ylhäällä roikkuvat lähes sakkauksen rajoilla, jos olen oikein ymmärtänyt. (Älkää kertoko tätä lentopelkoiselle äidillenne.)

 

 

Kaikissa paremmissa ja monessa huonommassakin purjekoneessa on wingletit. Asiahan on pitkälti psykologinen, mutta kai sillä jotain pientä käytännön merkitystäkin on. Purjekoneiden tasoituskertoimissa wingletien vaikutus on arvioitu 1 %:ksi.

 

Olen lentänyt LS-7:ää wingleteillä ja ilman. Ainakaan siinä koneessa winglettien vaikutus ei ole mitenkään dramaattinen. Itse asiassa ero on minusta mitätön. Ehkä siivekkeet ovat kaarrossa hieman tehokkaammat, toisaalta seiskassa on muutenkin tehokkaat siivekkeet. Periaatteessa kaartoa voi ajaa hieman hitaammin... toimiiko se sitten käytännössä, ei oikein siltä vaikuta.

 

Mutta joo, winglettien suunnittelu on ihan oma taiteenlajinsa, niitä pitää varmaan aika pitkään miettiä ja sitten kokeilla tuulitunnelissa ja ihan oikeassa koneessakin. Varmaan toimivat parhaiten, kun koko kone alusta asti suunnitellaan wingletien kanssa.

[Heikki Sten 1]

Parantaako absoluuttista nostovoimaa lopulta? Vai vähentääkö vain vastusta? Kovempaa ei päästä btw. B757:llä ja B737:lla nopeudet on max nopeudet samat wingleteillä ja ilman.

Kyllä varmaankin kovempaa pääsisi mutta eikös ole niin että Vne (Velocity never exceed) tulee vastaan.

Koneen rakenne ei salli ajaa lujempaa.

[Guest Sakari Pyörre]

Ylemmäs mentäessä jossain korkeudessa on enää käytettävissä vain yksi nopeus vaakalentoon. Ollaan niin sanotusti coffin cornerissa 

 

Tuon "coffin corner" voinkin sanoa äidille - hän ei osaa englantia.

[Kimmo Wjuga 1]

Liikennekoneet matkakorkeuksilla ylhäällä roikkuvat lähes sakkauksen rajoilla, jos olen oikein ymmärtänyt. (Älkää kertoko tätä lentopelkoiselle äidillenne.)

 

Paskapuhetta! Kyllä ne ihan siedettävillä kohtauskulmilla lentää... ja sakkaukseenkin o reilu marginaali.

[Olli Jaarinen 0]

Rajoittava nopeus ilmoitetaan joko mittarinopeutena tai Mcrit, Mach criticalina. Olikohan se FL200 vai 250 kun aletaan käyttämään äänennopeutta nopeuden ilmoittamiseen.

 

Mitä purjekoneisiin tulee, niissähän on jo valmiiksi suuri sivusuhde. Toisaalta wingletithän muuttavat koko siiven pinnan painevirtausta, joten voisikohan tuo myös tehostaa siivekkeitä suurella kohtauskulmalla, ja samalla vähentää niiden tuomaa vastusta?

 

Liikennekoneet lentävät korkealla yleensä nopeudella, joka on ns. buffet boundary limitsin sisällä. Kovempaa lentäessä mennään VMO/MMO:N yli, hitaampaa taas mennään vastuskäyrän alapuolelle ja kone voi sakata. Käytettävä nopeus luonnollisesti kasvaa painon myötä, korkeus taas pienenee. Ylemmäs mentäessä jossain korkeudessa on enää käytettävissä vain yksi nopeus vaakalentoon. Ollaan niin sanotusti coffin cornerissa 

 

Moi vaan!

 

Wingletit pienentävät nimenomaan indusoitua, eli nostovoiman synnyttämisestä johtuvaa vastusta koska ne estävät paine-eron tasaantumista siivenkärkien ympäri. Tuollasen 737/757 blended wingletin vaikutus on kuulemma suurinpiirtein sama kuin jos siipeä pidennettäisiin wingletin mitalla (kasvatetaan sivusuhdetta), mutta rakenteellisesti winglet ei rasita siipeä niin paljon koska paino on lähempänä siiven tyveä kuin jos siipi olisi suora.

 

Mitä kohtauskulmaan tulee, siipi on tyvestä suuremmalla kohtauskulmalla kuin kärjestä, ettei kone olisi kärkisakkaaja. Nuolimuotoinen siipi pyrkii kyllä sakkaamaan kärjestä mutta sitä on kompensoitu siipiprofiililla ja kiertämällä siipeä kärkeä kohti, rajakerrosaidoilla, vortexgeneraattoreilla jne. Siipi tasaa aina paineita kärjen kautta riippumatta siitä miten paine-ero jakaantuu siiven pinnalle - ei se mistään muualtakaan pääse tasaantumaan! Hitaalla nopeudella lennettäessä siipi on suurimmalla kohtauskulmalla koska sama nostovoima pitää saada vaikka kone kulkee paljon hitaammin.

 

Toi silloin tällöin esiintyvä "tieto" siitä, että koneet jotenkin roikkusivat matkalennossa sakkauksen rajoilla on täysin käsittämätön, en oikein tiedä mistä se on tullut. Nokka on pari astetta horisontin yläpuolella ja siivessä on nelisen astetta asetuskulmaa eli ollaan ehkä viiden-kuuden asteen kohtauskulmalla -> Ei lähelläkään sakkausta. High speed buffettiin eli siiven yläpinnalla äänennopeuden ylittävän virtausnopeuden aiheuttaman shokkiaallon aiheuttama virtauksen irtoaminen on lähempänä, mutta on sinnekin turvamarginaalia. Mcrit on se machin luku, jolla shokkiaalto ilmestyy siiven yläpinnalle ja virtaus alkaa irrota -  Mmo on puolestaan se nopeus jolle koneen voi ajaa. Liikennekoneilla Mmo > Mcrit, mutta kuitenkin pienempi kuin high speed sakkausnopeus kun pysytään konetyypille sallituissa lentokorkeuksissa.

 

Tuo nopeuden ilmoittaminen menee niin, että ylöspäin mentäessä IAS pienenee TAS:iin verrattuna koska ilma harvenee ja Mach taas kasvaa koska lämpötila pienenee. Koneiden nousuprofiili on sellainen, että ensin ajetaan vakio IASia (esim. 280) niin kauan, että saavutetaan joku tietty Mach-luku (0.74) ja sen jälkeen jatketaan nousua vakio Machilla. Vaihto tapahtuu yleensä pinnan 250 paikkeilla, mutta se riippuu siis vallitesevasta lämpötilasta. Nopeus ilmoitetaan sillä mitä kone itse seuraa, IAS tai mach. Laskussa homma taas tehdään päinvastoin: ensin machia ja sit IASia. Tuo Machin luku on jolla kone nousee on yleensä pienempi kuin Mcrit,  koska shokkiaallon ilmestyminen kasvattaa vastusta joka puolestaan heikentää nousukykyä.

 

Ja vielä: ne käppyrät mitä mä olen nähnyt 757:n wingletteihin liittyen kertoivat tarinaa, että tuo 5% polttoaineen säästö tulee sitä kautta, että wingleteillä varustettu kone pääsee aikaisemmin kiipeämään korkeammalle lentopinnalle jossa on alhaisempi polttoaineen kulutus harvemman ilman = pienemmän ilmanvastuksen takia.

 

Tulipa pitkä, toivottavasti selvitti

 

blue skies,

-- Olli

[Guest Sakari Pyörre]

Paskapuhetta!

 

Kimmolla se on jämerästi sana hallussa.

 

Toi silloin tällöin esiintyvä "tieto" siitä, että koneet jotenkin roikkusivat matkalennossa sakkauksen rajoilla on täysin käsittämätön, en oikein tiedä mistä se on tullut. Nokka on pari astetta horisontin yläpuolella ja siivessä on nelisen astetta asetuskulmaa eli ollaan ehkä viiden-kuuden asteen kohtauskulmalla -> Ei lähelläkään sakkausta.

 

Joo no minun osalta tämä käsittämätön luulo - en edes väitä tiedoksi - lähtee siitä maalaisjärkisestä ajattelusta, että kun koneen matkanopeus ylhäällä on varsin lähellä sakkausnopeutta (20% ero??), niin kohtauskulmankin pitää olla lähellä sakkauskohtauskulmaa. Toisaalta, mitäpä minä tiedän korkealla lentävän koneen aerodynamiikasta, tuskin siellä enää maalaisjärkikään toimii.

 

Kaipa net osaa Boeingilla eli bussin tehtailla suunnitella vehkeet niin että matkalennossa lattia on vaakasuorassa. On emon helpompi työnnellä olutkärryjä.

[Olli Jaarinen 0]

Joo, ne sakkaus-vakio-IASilla hommat on aika virheellisiä, koska ilman kokoonpuristuminen tekee matkustajakoneen nopeuksilla isoa virhettä nopeusmittariin.

 

blue skies,

--Olli

[Sami Virkkula 0]

Vinkleteistä puheenollen LBO:ssa ne näytti pysyvän kiinni ja kai ne toimiikin

[Lauri Räsänen 0]

Vinkleteistä puheenollen LBO:ssa ne näytti pysyvän kiinni ja kai ne toimiikin

 

Eli LBO:kin on tullut ulos uunista? 

[Harri Koskinen 290]

Eli LBO:kin on tullut ulos uunista? 

 

Lähti aamulla hieman myöhässä jonkun teknikaalin jälkeen Tenerife Nortelle vuorolla AY2613.

[Lauri Räsänen 0]

Lähti aamulla hieman myöhässä jonkun teknikaalin jälkeen Tenerife Nortelle vuorolla AY2613.

 

Selvä, kiitokset. Vielä kun joku paljastais kuka säärekäs on seuraavana? 

[Sami Virkkula 0]

Eli LBO:kin on tullut ulos uunista? 

 

On.

 

 

Paska kuva mutta olkoot. OH-LBO

[ attachment removed ]

 

[Lauri Räsänen 0]

Paska kuva mutta olkoot. OH-LBO

 

Epätarkka, mutta onhan tuo muuten hieno!

[Sami Virkkula 0]

Epätarkka, mutta onhan tuo muuten hieno!

 

Sitä se teettää kun alkaa ahneeksi eikä suosiolla väännä ISOa isommaksi.  ISO400 1/25s 200mm

[Jaakko Kuusisto 3]

Onhan noi wingletit ihan käyttökelpoisia, niihin saa lentofirma upeasti mainoksensa teipattua.

Matkustaja näkee kuka on kyydittäjänä.

 

Aikoinaan näki Caravellessä rajakerrosaitojen kylkeen teipattuna saman.

 

Eli, on nuo Arne ihan tarpeellisia härpäkkeitä, ohjaajakin näkee minkä firman pulkkaa kuskaa tänään