Miksi purjelentäjillä on laskuvarjo?

[Erkki Mikola 1]

Tämän aasinsillan kautta päästäänkin sitten siihen, että Kilpisen Tapsa

 

Rupesi nimi kiinnostamaan, ja googlella löysin tällaisen jutun http://www.acanhembi.hpg.ig.com.br/Professores/met/fsd_icing.pdf

-------------

In addition to the persons quoted in the icing-related

articles, the following Finnair personnel contributed information:

Rolf Selin, supervisor; Paul Ruponen, supervisor; Tina

Kunnas, secretary, flight simulator department; Antero

Harras, head of security; Jussi Ekman, pilot; Tapani

Vanttinen, supervisor, line stations maintenance and training;

Paavo Turtiainen, former manager line maintenance; Tapani

Hakola, head of simulator department; and Kaj Grundstrom,

vice president, investor relations & cooperation projects.

Tapio Kilpinen, director of Finland’s Civil Aviation Administration,

also contributed information.

------------------

Juttu ei tosin liity pelastuslaskuvarjon käyttöön, mutta lentoturvallisuuteen kyllä. Eli miten suomalaista kokemusta ja asiantuntemusta lentokoneiden jäätymisen estosta levitettiin maailmalle vuonna 1992

 

Saattais olla omankin säikeensä arvoinen asia, jos haluatte jatkaa keskustelua de-icing-asioista ja/tai tuosta artikkelista...

[Jouni Laukkanen 55]

Jussi Ekman, pilot

------------------

Juttu ei tosin liity pelastuslaskuvarjon käyttöön, mutta lentoturvallisuuteen kyllä. Eli miten suomalaista kokemusta ja asiantuntemusta lentokoneiden jäätymisen estosta levitettiin maailmalle vuonna 1992

 

Saattais olla omankin säikeensä arvoinen asia, jos haluatte jatkaa keskustelua de-icing-asioista ja/tai tuosta artikkelista...

 

Tuossa pätkässä on Ekmanin Jussin osuus jätetty turhan vaatimattomasti vain mukanaolevan pilotin osaan. Itseasiassa hän vasta onkin varsinainen asiantuntija, koska teki TKK:lla lentokoneenrakennuksen dippatyönsä jäänestämisestä.

 

Jussi hankki perustietämyksen jäänestoaineista jo 80-luvulla. Eräs merkittävimpiä tapauksia oli lentoteekkareiden excursio lokakuussa 87 kaukoitään, jossa hänet opittiin tuntemaan Jussi "Singapore Sling" Ekmanina Raffles-hotellissa pidetyn voimallisen seminaarin jälkeen. Kuvassa Jussi oikealla Pekingiläisessä ravintolassa tavanomaisen linssiluteen seurassa, tällä kertaa ilman asianmukaisia kemikaaleja. Lautasella pahasti sakannut paikallinen ankka.

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Ja tässä toinen kuva... Pari kesäteekkaria tutkimassa Hyvinkäällä sattuneen yhteentörmäyksen jäänteitä. Koneiden jäänteet teippailtiin kasaan yhteentörmäyksen mekaniikan selvittämiseksi. Kuvassa kasataan Astirin CS77:n (OH-558) kabiinia, johon koulukoneen (ASK-21, OH-654) siipi osui ensiksi.

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Erkki Mikola 1]

Tässä vielä mielenkiintoinen ja koskettava tarina siitä, miksi purjelentäjä ei käyttänyt laskuvarjoa, vaan mieluummin uhrasi henkensä putoavassa koneessaan. Tosin se kone ei ollut purjekone, vaan F-16 hävittäjä. Mutta lentäjä oli aloittanut uransa purjelentäjänä

 

Ja nyt hänen nimensä toivotaan säilyvän purjelentoon liittyvän rakennuksen nimessä.

(Ja sinäkin voit vaikuttaa asiaan )

 

kts. http://www.mcchord.org/doyle/

ja

http://www.petitiononline.com/039doyle/petition.html

 

[Antti Asikainen 1]

Tässä vielä mielenkiintoinen ja koskettava tarina siitä, miksi purjelentäjä ei käyttänyt laskuvarjoa, vaan mieluummin uhrasi henkensä putoavassa koneessaan. Tosin se kone ei ollut purjekone, vaan F-16 hävittäjä. Mutta lentäjä oli aloittanut uransa purjelentäjänä

 

Haiskahtaa vähän. Eiköhän olisi ollut mahdollista ohjata kone alueelle, jossa se olisi aiheuttanut mahdollisimman vähän vahinkoa ja sen lisäksi hypätä.

[Tuomas Kuosmanen 52]

Haiskahtaa vähän. Eiköhän olisi ollut mahdollista ohjata kone alueelle, jossa se olisi aiheuttanut mahdollisimman vähän vahinkoa ja sen lisäksi hypätä.

 

Ilmeisesti ei, kun ei kerran kaveri hypännyt.

 

//Tuomas

 

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Ilmeisesti ei, kun ei kerran kaveri hypännyt.

 

//Tuomas

 

 

Luin tarinan. Kaverihan ohjasi pois kaupungin päältä nimenomaan sellaiseen suuntaan jossa aiheuttaisi mahdollisimman vähän vahinkoa.

 

Koska F-16:ssa kuitenkin on ACES II heittoistuin, niin jäin ihmettelemään että miksei ehtinyt nykäistä vivusta viime tipassa.

 

Tosin taitaa moottorivikaisen F-16:n liitosuhde ilman tehoja olla aika huononlainen ja taisi tulla tonttiin tosi pian. Kaverihan oli matalalentoharjoituksessa.

[Joonas Häkkinen 0]

Tosin taitaa moottorivikaisen F-16:n liitosuhde ilman tehoja olla aika huononlainen ja taisi tulla tonttiin tosi pian. Kaverihan oli matalalentoharjoituksessa.

 

Eikös siinä lukenut palaamassa matalalentoharjoituksesta? Herää kysymys, tarviiko matalalentoharjoituksesta palata matalalla..?

 

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Tuli vielä mieleen, että temppumopolla (C150AE ja vastaavat) lennettäessä oli aina otettava mukaan lähinnä kertakäyttöisen tuntuinen varjopakkaus selkään.

Niissä mopoissahan on kummankin puolen ikkunapylväissä kahvat, joista nykäisemällä vaijeri irroittaa ovien etusaranoista tapit. Ovi pitäis kumminkin vielä potkaista auki etupuolelta koska ilmanpaine pitää sitä muuten paikallaan.

Mitenkähän mahtaisi onnistua tosipaikan tullen esim. kierresyöksyssä olevasta temppumoposta poistuminen? Onko tietoa siitä, onko esim Suomessa yhtään tapausta ja miten kävi?

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Eikös siinä lukenut palaamassa matalalentoharjoituksesta? Herää kysymys, tarviiko matalalentoharjoituksesta palata matalalla..?

 

 

Joo, olet oikeassa. Mutta kun kaveri kerran pelkäsi koneen osuvan alapuolella oleviin kouluihin ja muihin ihmisiin ja siksi käänsi koneen sivuun, niin täytyihän sen melko matalalla olla.

 

Pitäis varmaan nähdä tutkintaraportti ja lukea mahdollinen radioliikenneteksti, ennenkuin osais sanoa enempää. Kai se jotain radioon sanoi, oletan, kun tarina noin kirjoitettiin.

 

Kiitti kuitenkin korjauksesta. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin näköjään unohtaa just lukemansa jutun detaljit.

[Tapani Ketola 0]

Osui silmiin vanha ketju jossa argumenttejä puolesta ja vastaan. Ruotsissa oli joskus sääntö ettei lennonopettajan tarvinnut pitää varjoa mukana, kasvattaakseen oppilaan luottamusta ? ???

[Arne Wallen 72]

En nimiä laittele mutta Jämillä -60 luvun alkupuolella laitettiin molemmille varjot, jos oli vapaana, joku sanoi siellä että kone lennetään loppuun asti eikä varjoa ottanut. 8)

[Heikki Pullinen 135]

Minä muistan ainakin yhden tapauksen jolloin varjo pelasti miehen. Hän elää vieläkin.

 

Heikki

[Kristian Roine 0]

Kyllä laskuvarjolla on pelastauduttu ulkomuistista n. kerran vuosikymmenessä, tosin 2000-luvun ekalla vuosikymmenellä ei taidettu hypätä kertaakaan. Sääli ettei koko koneen maahantuovat rakettivarjot ole yleistyneet ultrien tapaan. Niillä olisi varmaan tuplattu laskuvarjolla pelastettujen ihmishenkien määrä.

[Ari Wan 51]

Purjekoneille on Suomessa tapahtunut oman muistini mukaan kolme yhteentörmäystä, joista kaksi Hyvinkäällä. Ensimmäisessä taisi olla 60-luvulla SM-kisojen aikaan kaksi Ka-6CR-konetta. Mahtoikohan Hämiksellä (Seppo Hämäläisellä) olla jotain tekemistä, ellei ollut toisen ohjaajana...

Tämän tapauksen muistan hyvin. Koneet olivat Helsingin ilmailukerhon Kajavat OH-YKT ja -YKY (myöh.-201). Tapahtui 1969 ns. keskusten välistä kolmiota (EFNU-EFHV-EFRY) kierrettäessä. Ei siis SM-kisoissa. YKT:n oikea siipi tuli YKY:n ohjaamon vasemmasta sivusta sisään. Hämiksen lentämä YKY säilyi kuitenkin lentokelpoisena ja hän laski hyvinkäälle. YKT vaurioitui pahemmin ja Antero Ala-Kihniä pelastui hyppäämällä.

 

Ensimmäinen talveni HEIK:n jäsenenä kului YKY:n parissa. Pestiin (Hämiksen) veriroiskeita vasemmasta kyljestä ja viistottiin vaneripaikkoja. Tämä Kajava on nykyään museossa Helsinki-Vantaalla.

 

Loppukevennykseksi Hämiksen muistelu MM-kisoista joissa hän lensi IKV-3 Kotkalla, olisiko ollut Lesznossa:

 

"Huonossa kelissä katsoin tiiviisti variometriä. Kun nostin katseeni näin kauhukseni suuren mustan tekstin GOODYEAR" 

 

AW

[Tapani Ketola 0]

Kyllä laskuvarjolla on pelastauduttu ulkomuistista n. kerran vuosikymmenessä, tosin 2000-luvun ekalla vuosikymmenellä ei taidettu hypätä kertaakaan. Sääli ettei koko koneen maahantuovat rakettivarjot ole yleistyneet ultrien tapaan. Niillä olisi varmaan tuplattu laskuvarjolla pelastettujen ihmishenkien määrä.

   Tämä minullakin oli mielessä tätä ketjua lukiessa, eli rakettivarjot vai mikä niiden oikea nimi oli? Koneesta ei niin

helposti pääse irti jos se pyörii kuin häkkyrä.  Purjekoneissa tuolla painollakaan ei olisi mitään merkitystä. Hinta ?