Tangentti sytyttimenä

[Teemu Siren 0]

Kyllä Oulun briefingin pöydälläkin on erikseen henkilökunnan käsin kirjoittama viesti, että plaanit päätetään EFES:iin tai EFPS:ään. Koskee myös Ahmosuota, jos päätät vasta laskun jälkeen, etkä radiolla ilmasta.

 

Jarmo

 

No perskeles, pitänee Oulussa seuraavan kerran käydessäni käydä lukemassa se lappu... Viesti ymmärretty ja point taken. En vain ymmärrä mitä eroa on sillä Oulun/Rovaniemen aluelennonjohdon kannalta päätätkö laskun jälkeen vai radiolla ilmasta. Täytyyhän siinä jokin olla, olisiko Oulun desantilla J Hannulalla tähän faktatietoa?

[Harri Pottonen 5]

Niin ja kyllä haluaisin Kauhavalle edes ne nykyiset valot ilmailijoiden käytettäväksi. Kuten esimerkiksi Hallissa oli mahdollista.

Nykyisin niitä saa päälle n.7.30-21.55 viikolla ja viikonloppuisin 7.30-15.55 välisenä aikana.

 

Mites tuo homma Hallissa toimii ja miksi sellaista systeemiä ei voi Kauhavalla toteuttaa?

 

"Kilautin kaverille" Mt.Isa'n jossa muuten asuu suomalaisia ja heidän jälkeläisiään jopa n. 4000! Historia kertoo että kun suomi oli "sodassa" kansainyhteisöjä vastaan taannoin, suomalaiset internoitiin Mt.Isan kaivoskaupunkiin. Kaivos toimii siellä edelleen mutta myös mm. RFDS jossa vanha MAF'n kolleegani lentelee... Tässä vieraskielinen viesti Jon'ilta jossa kertoilee kuinka homma pelaa in "Down Under":

 

Kiitos tuosta kirjeestä. Oli mielenkiintoista luettavaa. Tosiaan kuten noista muistakin kommenteista voi päätellä, niin ei tuo varmasti mahdoton systeemi olisi toteuttaa Suomessakaan. Kuinkahan kallis homma tuollainen olisi toteuttaa? Mahtaako olla sitten kustannuskysymys?

[Sami Puro 602]

En vain ymmärrä mitä eroa on sillä Oulun/Rovaniemen aluelennonjohdon kannalta päätätkö laskun jälkeen vai radiolla ilmasta.

 

Aluelennonjohdosta en minäkään muuta tiedä kuin että siellä on miehiä ja naisia tutkaruudun ääressä, mutta noin itsensä kannaltahan se voisi olla fiksumpaa päättää plaani aina maassa laskun jälkeen. Jos laskussa joku menee pieleen, niin viimeistään sitten lennonjohto osaa kaipailla kun plaanin päättöilmoitusta ei kuulukaan.

 

Liittyiköhän tuohon radiolla ilmasta-kommenttiin oletus, että ilmassaollessa oltaisiin Oulun TMA:lla vielä kenties, ja siksi olisi eroa että päätetäänkö radiolla Ouluun tai vasta maassa ja sitten alueelle?

[Teemu Siren 0]

... mutta noin itsensä kannaltahan se voisi olla fiksumpaa päättää plaani aina maassa laskun jälkeen. Jos laskussa joku menee pieleen, niin viimeistään sitten lennonjohto osaa kaipailla kun plaanin päättöilmoitusta ei kuulukaan.

 

Liittyiköhän tuohon radiolla ilmasta-kommenttiin oletus, että ilmassaollessa oltaisiin Oulun TMA:lla vielä kenties, ja siksi olisi eroa että päätetäänkö radiolla Ouluun tai vasta maassa ja sitten alueelle?

 

Aina päätän plaanin vasta laskun jälkeen, monesti kuulee kavereiden huutavan "kenttä näkyy ja päätetään plaani tähän". Luultavasti typerintä mitä voi tehdä, koska suurin osa onnettomuuksista sattuu juuri laskun/lähestymisen aikana (mutu, ei varmaa tietoa).

 

Ahmosuo muistin mukaan on TMAn alapuolella joten lentokorkeudesta riippuen joko olet tai et ole TMAlla, en keksinyt tähän mitään loogista syytä, kysäisinpä jopa kaverilta joka huimailee siellä päin eikä hänkään osannut syytä kertoa.

[Tuomas Kuosmanen 52]

Aina päätän plaanin vasta laskun jälkeen, monesti kuulee kavereiden huutavan "kenttä näkyy ja päätetään plaani tähän". Luultavasti typerintä mitä voi tehdä, koska suurin osa onnettomuuksista sattuu juuri laskun/lähestymisen aikana (mutu, ei varmaa tietoa).

 

Veikkaisin että tässä monesti on kyse opituista asioista mitä ei olla edes sen ihmeemmin koskaan mietitty: plaanin avaaminen radiolla ilmassa, tai sen päättäminen ennen laskua ilmasta. "Näin se pitää tehdä, lennonopettaja opetti näin!"

 

Toisaalta hirveän moni harrastelentäjä nyt lentää koko lentonsa ilman plaania "säilyttäen itsenäisen ilmailijan vapautensa lennonjohtajien riistoholhouksesta", mikä on ihan oma aiheensa kyllä.

 

Joskus itsekin tulee näin tehtyä, mutta olen kyllä päättänyt että tämä on yksi tapa parantaa omaa airmanshippiä, että tästä lähin yritän soittaa plaaneja efesiin mahdollisimman monen lennon osalta - kun sen voi tehdä hetkessä puhelimella, ja siellä on miellyttävä naisääni ottamassa niitä ja lähtö- ja laskuilmoituksia vastaan. Ei se ole ainakaan vaikeaa. Haastankin kaikki tulevana vuonna lentämään plaanin kanssa niin usein kuin mahdollista! Kuka tulee mukaan?

 

Toinen haaste olisi opetella käyttämään mahdollisimman hyvin niitä laitteita mitä siinä käytössänne olevassa koneessa on. Hieno avioniikka ei auta yhtään jos sitä ei osaa käyttää.

 

//Tuomas

[Jouni Laukkanen 55]

Aina päätän plaanin vasta laskun jälkeen, monesti kuulee kavereiden huutavan "kenttä näkyy ja päätetään plaani tähän". Luultavasti typerintä mitä voi tehdä, koska suurin osa onnettomuuksista sattuu juuri laskun/lähestymisen aikana (mutu, ei varmaa tietoa).

 

No olen vähän sitä samaa ihmetellyt itsekin. Jos se plaani on olemassa, niin eikö kannattais se pitää laskuun asti voimassa. Ettei vaan pelko päättämisen unohtamisesta vaivaisi.

 

Joka tapauksessa; plaanin voi päättää ilmasta tai maasta. Maasta voi antaa myös saapumisilmoituksen, mitä ei voi tehdä ilmasta. Tätä terotettiin kaikkien lennonjohtajien mieliin tuossa yli 10 vuotta sitten kun yksi Rovaniemen aluelennonjohdon lennonjohtajista otti vastaa ARR-ilmoituksen koneelta ilmasta. Kone sitten kukistui laskussa, tosin ilman henkilövahinkoja. Taisi olla joku Maule kyseessä, ehken OH-JUS.

[Tom Häggblom 0]

Mutta takaisin aiheeseen...

 

Kiitotievalojen sytyttäminen tangentilla.

 

Kun lensin lupakirjani USA:ssa (Wisconsin), niin tämä oli käytössä ja opetettiin. Samalla koulutukseen kuului myös se että harjoiteltiin lähestymistä kentälle täysin pimeässä siltä varalta että sellainen taito joskus voisi olla tarpeen. Tosin lentokenttiä on siellä suhteellisen tiheässä, joten jos on ongelmia jollakin kentällä niin sitten noin 15 km säteeltä löytyy usein joku toinenkin.

 

Säätilasta voi sanoa sen, että vaikka siellä ollaan aika paljon etelämmässä jossa pimeä tulee nopeammin, niin lunta voi olla talvella yhtä paljon tai enemmänkin kuin täällä. Ja peuroja voi tulla kentälle milloin vain, aitoja ei ollut.

 

Tekniikka joka opetettiin oli että lasketaan hieman normaalia jyrkemmässä kulmassa reiluilla laipoilla. Näin saadaan paremmin valaistua kiitotietä koneen omalla laskeutumisvalolla. Jos on esteitä tai muita ongelmia voi aina tehdä ylösvedon.

 

Näin kun olen lentänyt Suomessa olen kyllä ajatellut, että vaikka joku puolituntiakin sitten olisi tarkistanut kiitotien, niin ei se takaa ettei sinne olisi pimeässä hiipinyt joku este. Katsokaa vaikka pimeässä Malmilla kiitotietä lentoasemarakennuksesta (tai kenttäpäivystyksestä). Olen itsekkin nähnyt kettuja monesti ja täällä on jopa kerrottu ihmisten kuljeksivan välillä kiitotiellä.

 

Aina pitää olla pimeässä varautunut ylösvetoon jos on esteitä kiitotiellä. Ei se ihminen maassa sytyttämässä valoja takaa ettei ole esteitä.

 

Mikäli on ongelmia niin voi tehdä ylösvedon ja pitää olla varautunut lentämään varakentälle.

 

Minusta voisi kyllä hyvin ottaa käyttöön Suomessakin muualla maailmassa olevat lentäjän ohjaamat kiitotievalot. Onko kenelläkään mitään tilasto/muuta objekiivista tietoa siitä että tämä ei olisi turvallista?

 

 

Tom

 

Edit: typo

[Harri Pottonen 5]

Mutta takaisin aiheeseen...

 

Kiitotievalojen sytyttäminen tangentilla.

 

Tekniikka joka opetettiin oli että lasketaan hieman normaalia jyrkemmässä kulmassa reiluilla laipoilla. Näin saadaan paremmin valaistua kiitotietä koneen omalla laskeutumisvalolla. Jos on esteitä tai muita ongelmia voi aina tehdä ylösvedon.

 

Mites tuo tarkastus käytännössä tapahtui, siis pelkästään finaalia lentämällä jyrkässä kulmassa, vai tarkastitteko radan joka kerta tekemällä ylilennon?

 

Tästä tulikin mieleen, että ei ne aidatkaan aina estä noita luontokappaleita täällä Suomessakaan kentälle tulemasta. Viime kesänä Aavahelukkaan mennessä tehtiin ylilento (siis kiitotien tarkastus) ja onneksi tehtiin. Keskellä kiitotietä oli kaksi poroa rauhassa ruokailemassa. Olivat ilmeisesti tottuneet pikkupipereihin, kun eivät kovasta säikyttelystä huolimatta pitäneet kiirettä radalta poistuessaan. EFAA on nykyään käsittääkseni ympäröity poroaidalla kokonaan, mutta jostain nuo poroset olivat kuitenkin löytäneet tiensä sisään, kuten myös uloskin.

[Kimmo Hantula 1]

Mites tuo homma Hallissa toimii ja miksi sellaista systeemiä ei voi Kauhavalla toteuttaa?

Hallin kentänhoito-osaston seinässä oli sähkökaappi josta sai kiitotie ja lähestymisvalot päälle. Vihkoon merkittiin sytytys- ja sammutusaika ja kuka niitä räppäsi.

Asia ei varmaankaan olisi vaikea järjestää toisillekin kentille.

[Guest petri2]

Miten olisi tietsikkapohjainen palvelu?

Soitat tiettyyn numeroon ja ohjelma räppäsee valot päälle!

 

Jos voi laittaa kesämökin saunan päälle jo useamman sadan kilometrin päästä niin ei  "luulisi" olevan mahdottomuus soveltaa samantapaista ohjelmaa myös valojen sytyttämiseen.

 

T:Nimim. mistään en mitään tiä mut aattelin...

[Seppo Pietikainen 0]

Miten olisi tietsikkapohjainen palvelu?

Soitat tiettyyn numeroon ja ohjelma räppäsee valot päälle!

 

Jos voi laittaa kesämökin saunan päälle jo useamman sadan kilometrin päästä niin ei  "luulisi" olevan mahdottomuus soveltaa samantapaista ohjelmaa myös valojen sytyttämiseen.

 

T:Nimim. mistään en mitään tiä mut aattelin...

 

Tai kannykkapohjainen SMS-viesti, tyyliin: EFxx 1900 20

 

(Pista valot paalle ao. kentalla 1900 ja pida paalla 20 min), voisi lahettaa jo ennen lentoa...

Asiattomat valonaytokset voidaan estaa rekisteroitymisella, ts. kyseessa olisi maksullinen palvelu, josta soittajan puhelinlasku karttuu.

[Guest petri2]

Tai kannykkapohjainen SMS-viesti, tyyliin: EFxx 1900 20

 

(Pista valot paalle ao. kentalla 1900 ja pida paalla 20 min), voisi lahettaa jo ennen lentoa...

Asiattomat valonaytokset voidaan estaa rekisteroitymisella, ts. kyseessa olisi maksullinen palvelu, josta soittajan puhelinlasku karttuu.

 

Eimen, juuri näin