kuvia liidinkoulutuksesta

[Aarno Isomäki 11]

nyt ei ole hetkiin päässyt itse ilmaan kuvailemaan, niin laitanpa muutaman kuvan liidinkoulutuksesta.

p> homma alkaa yleensä syksyllä siten, että kutsutaan vuoden aikana kiinnostuksensa osoittaneet tutustumistilaisuuteen. siellä käydään läpi koulutuksessa eteen tulevat asiat ja tutustutaan välineisiin, sekä opettajiin ja kurssitovereihin.

p> 

p> 

jo siellä saa ensi kosketuksen liitimen voimaan!

p>

p> 

tietysti intoa vielä nostatetaan moottorin pärinällä...

p>

p> 

tämä ei vielä maksa mitään, mutta ennen seuraavaa kokoontumista täytyy osallistujilla olla ensimmäinen erä maksettuna. lentämisen opettelu aloitetaan teorioilla ja syksyn synkät illat meneekin päntätessä aerodynamiikkaa, meteorologiaa, lentosääntöjä ym. asioiden teoreettinen hallinta tarkastetaan kokein.

kurssin hinta on yleensä tonnin paikkeilla kerhosta riippumatta. koulutus järjestetään talvella, koska järvenjäällä tuuli on aina oikean suuntainen ja ilma on tasaista. lisäksi opettajilla on enempi aikaa talvisin kouluttaa, kun ei ole niin aktiivinen lentokausi.

p>

p> 

jos viikonloppuisin osuu hyvä keli, mennään maakäsittelemään, eli opetellaan liitimen hallinta maassa vastatuulta hyväksi käyttäen.

p>

p> 

p> 

p>

p> liitimen kuljetuksessa saatetaan järjestää pientä leikkimielistä kisailuakin.

p> 

p> 

maakäsittely on koko opettelun fyysisesti raskain osuus, mutta täysin välttämätön liitimen hallinnan kannalta.

p> muutamana päivänä kun antaumuksella käsittelee, niin lopulta liidintä voi hallita vaikka ruokavälin...

p> 

p> 

p> kun oppilas osaa käsitellä liidintä tuulessa, voidaan häntä käyttää vähän ilmassakin.

p> narulla..

p>

p> tai loivassa rinteessä.

p>

p>

p> 

p> 

 

p> 

p> aluksi suunnanpidossa voi esiintyä puutteellisuuksia.

p> 

p> 

p> 

myös liitimen hallintatekniikka voi olla vielä kehittymätön.

p>

p> 

p> keskieuroopassa koulutus tapahtuu yleisesti rinteestä, mutta meillä hyviä rinteitä on todella vähän. sen takia yleisemmin matalat lennot toteutetaan hinaamalla.

p> joko lentokentällä...

p>

p> tai järven jäällä. tässä nk. kahden taittopyörän hinaus, jossa opettaja voi tarkkailla oppilaan lentoa samalla, kun hinaa.

p> 

p>

p> 

 

p> 

p> 

p> 

riippuliitokoulutus tapahtuu aivan samoilla menetelmillä. vain väline ja opettaja ovat erona.

p> 2f.jpg" />>

p> 

kun oppilas on onnistuneesti lentänyt 5 matalaa lentoa, voi hän siirtyä korkeisiin (yli 200m) hinauksiin. kovalla ylätuulella saattaa oppilas kohota jopa 800m korkealle hinauksessa.

p> af.jpg" />>>>>

p> koulutusohjelmaan kuuluu nykyään 40 onnistunutta korkeaa lentoa. lennoilla opetellaan erilaisia lentoliikkeitä ja lieviä epävakaita lentotiloja. viimeinen lento on tarkastuslento, jonka ottaa vastaan joku muu, kuin oppilasta pääasiallisesti kouluttanut opettaja.

p>

p> 

> moottorikurssiin kuuluu 20 lentoa opettajan valvonnassa. lennot lennetään tyyninä kesäiltoina isolla peltoaukella. samanaikaisesti on yleensä koulutettavana useita oppilaita.

p> a7.j

p> 

moottoroidussa varjoliidossa startti on kaikkein vaikein oppia. siinä tärvääntyy joskus kalustoakin, ennen kuin homman osaa.

p> 

p> 1b.j

p> 

jossain vaiheessa palaset sitten loksahtaa kohdalleen.

p> 

p>

p> 

 

p> 

viimeiset oppilaslennot voi valvoa vaikka ilmastapäin.

p> 

tästä varsinainen harrastus sitten vasta alkaa. paperit liittoon ja n. viikon kuluttua on kourassa varjoliitäjän kelpoisuustodistus pp2. tämä tarkoittaa, että voi itsenäisesti lennellä helpoissa keleissä paikallislentoja kokeneempien liitäjien valvonnan alla. kun takana on 50 itsenäistä lentoa, voi hakea pp3 kelpparia ja alkaa opetella moottorin käyttöä erillisellä paramoottorikurssilla. uusien sääntöjen myötä tuo vaatimus poistuu ja oppilas voi opetella moottorin käytön heti pp2 tason saavutettuaan.

p> 

lopuksi moottorilennon osaaminenkin katsotaan tarkastuslennolla.

p> 

p> [attachment]86187_tarkkariff.jpg[/attachment]

p> 

p> 

p> tällaista on liidinkoulutus suomessa. amerikassa on kuulemma erilaista. kun ilmoittaudut aamupäivällä kurssille, on iltapäivällä lupakirja plakkarissa!

p> 

p> 

p> 

>>>>>>>>>

[Tuomas Kuosmanen 51]

Tuo vaikuttaa kyllä mukavalta touhulta, ei mitään turhia koppeja nenän ja maiseman välissä. Pitänee joskus kokeilla.

 

//Tuomas

 

[Jussi Oikari 1]

Aika ohusillakin jäillä liikutte vai mitkä tuon Kadetin alla on? Vai onko se kelkka-Kadett

[Guest sky driver]

Hienoja kuvia niinkuin aina

t Kari K

[Aarno Isomäki 11]

Aika ohusillakin jäillä liikutte vai mitkä tuon Kadetin alla on? Vai onko se kelkka-Kadett

 

nojoo, tuon kelkan väsäsin juuri viime viikonloppuna, kun jäätä ei ollut kuin 15 cm ja lentokoulutuskeliä oli luvassa. kelkalla ei voinut hinata, koska jää oli liukasta. tuossa autossa on piikkipyörät vetävässä päässä. jää kyllä rusahteli ja railoja tuli , mutta kesti! oliko sitten tuon virityksen ansiota, mene ja tiedä?

ainakin nuo lankut antaa aikaa poistua autosta, jos jää olisi pettänyt. jäänaskalit oli varulta kyllä mukana autossa....

 

 

 

[ attachment removed ]

 

[Ville Kokkonen 0]

nojoo, tuon kelkan väsäsin juuri viime viikonloppuna, kun jäätä ei ollut kuin 15 cm ja lentokoulutuskeliä oli luvassa. kelkalla ei voinut hinata, koska jää oli liukasta. tuossa autossa on piikkipyörät vetävässä päässä. jää kyllä rusahteli ja railoja tuli , mutta kesti! oliko sitten tuon virityksen ansiota, mene ja tiedä?

ainakin nuo lankut antaa aikaa poistua autosta, jos jää olisi pettänyt. jäänaskalit oli varulta kyllä mukana autossa....

 

Ilmailijat taitaa olla ihan yhtä hulluja kuin pilkkimiehetkin, paitsi että ilmailijat menevät jäälle auton kanssa

 

Ville

[Kai Krause 0]

Jep, kyllä tossa touhussa on varmaan sykettä. Sitten vaan jonnekin alpeille lentelemään oikein kunnon maisemiin. Siellä näyttää olevan aika suosittua touhua tollainen liitely erilaisilla liitimillä, moottorilla tai ilman. Mitenkä vakaa laite tuo liidin on? Minkälaisia säärajoituksia on esim. tuulten suhteen?

 

Kai

[Aarno Isomäki 11]

varjoliidin on itsensä vakauttava lentolaite, joka kulkee n. neljääkymppiä eteenpäin ja vajoaa vähän toista metriä sekunnissa.  tasaisessa ilmassa erittäin vakaa, mutta termiikissä ja turbulenttisessa tuulessa siiven kurttaantuminenkin on mahdollista.

 

 

 

moottorilentäjät eivät juuri lentele yli 4m/s pintatuulilla, mutta termolentäjät saattavat startata rinteestä lähes 10m/s tuulillakin. ei kovin turvallisen näköistä hommaa enää...

 

http://skopskoproduction.1g.fi/kuvat/Vitteeo/Czech_style.wmv

 

[Mikko Palosvirta 0]

 

 

moottorilentäjät eivät juuri lentele yli 4m/s pintatuulilla, mutta termolentäjät saattavat startata rinteestä lähes 10m/s tuulillakin. ei kovin turvallisen näköistä hommaa enää...

 

http://skopskoproduction.1g.fi/kuvat/Vitteeo/Czech_style.wmv

 

 

Tuolla kuvagalleriassa oli jopa tuttuja paikkoja.  Herätti vain tuo "skopskoproduction" mielenkiinnon

[Markus Pikkarainen 0]

Tuolla kuvagalleriassa oli jopa tuttuja paikkoja.  Herätti vain tuo "skopskoproduction" mielenkiinnon

Jotenkin tuntuu, että sana "Skopsko" tuo sinulle paljon muitakin muistoja 

[Mikko Palosvirta 0]

Jotenkin tuntuu, että sana "Skopsko" tuo sinulle paljon muitakin muistoja 

 

Itselläni on taas sellainen käsitys, että Skopsko kadottaa muistin 

 

(miten niin off-topic?)

[Joonas Wilska 0]

Mimmosilla siipikuormilla noita vehkeitä ajellaan?

[Aarno Isomäki 11]

käsite on vähän outo mulle, mutta 4-5kg/m2 on aika yleinen kuormitus. moottoroidusti lennettäessä yleisesti ylitetään siiven korkein sallittu painoraja. usein siiven valmistaja jopa suosittaa tätä mitä enempi kuormaa, sen enempi nopeutta ja siivenpainetta. siiven muodossa pysyminen on siiven sisällä olevan ylipaineen ansiota, mutta älkää kysykö, paljonko siellä on painetta. ei ole tullut mitattua...

 

 

 

[ attachment removed ]