Vuoden 1973 öljykriisin vaikutus lentomatkustukseen Suomessa

[Martti Kujansuu 180]

Onkohan missään julkaistu tutkimusta öljykriisin vaikutuksesta lentomatkustukseen Suomessa 70-80 -luvuilla? Suoria vaikutuksia olivat tietääkseni ainakin Spearairin kaatuminen ja uusien lentokonemallien tulo markkinoille, mutta mitä muuta?

[Guest Masa]

En käyttänyt lentoplaveluja Suomessa vielä 70-luvulla, mutta sellainen tuntuma on, että se oli sekä vähäistä että suht kilpailutonta.

Joten se porukka minkä piti lentää, lensi hinnoista huolimatta. 70-luvun Suomi ja Finnairin liiketoimintaympäristö olivat niin kovin erilaiset kuin tänään.

[Guest Turvamies]

Suoria vaikutuksia olivat tietääkseni ainakin Spearairin kaatuminen ja uusien lentokonemallien tulo markkinoille, mutta mitä muuta?

 

Tuon Spearairin kohtalon syitä en tiedä, enkä kriisin vaikutusta kaupalliseen liikenteeseen. Luulisi kuitenkin, että raakaöjyn hinnan moninkertaistumisen lyhyessä ajassa olisi näkynyt jossakin.

 

Harrasteilmailussa se näkyi kaikessa ankaruudessaan, sillä hallituksen päätöksellä harrasteilmailu kiellettiin kokonaan. Miten kieltoa sitten noudatettiin, en muista, mutta täällä foorumilla on varmasti joitakin, jotka muistavat asian paremmin.

Monissa keskusteluissa on arveltu, että harrasteilmailun alamäki alkoi juuri tuosta öljykriisistä, eikä enään koskaan toipunut kriisiä edeltäneelle tasolle.

 

http://www.suomenkuvalehti.fi/?id=6902

[Juha Ritari 243]

Yleisilmailulle se oli aluksi sokin tapainen - harrasteilmailulle tulossa lentokielto tai tiukat rajoitukset. Luultiin koneiden jäävän maahan. Ilmailuhallituksen päätöksentekotaso oli onneksi tuolloin järjestään alan miehiä. He saivat sorvattua maan hallituksen vaatiman lentotoimintamääräyksen, joka oli niin vekkulisti kapulakielellä laadittu, että se tyydytti ministeriön lentämistä ymmärtämättömät tahot ja kuitenkin määräys vesitti käytännössä koko lentokiellon. Muistaakseni parin A4:n punainen lanka oli jotain tämäntapaista: "...on harrasteilmailu Suomessa kielletty poisluettuna tarkastus-, koulutus- ja lupakirjan ylläpitoon tarvittavat lennot." Koulutus- ja tarkastuslentojen oli pakko jatkua, muuten olisi ennen pitkää yhtiöiltä loppuneet kuskit. Hätäisimmät tulkitsivat tuon lupakirjan ylläpidon, että kun 12 tuntia tulee vuosittain täyteen, olisi lentotoiminta keskeytettävä. Pian tajuttiin vähän jokaisen tarvitsevan toki monin verroin minimäärää enempi harjoittelua tunteakseen olonsa turvalliseksi lupakirjan edellyttämässä tehtävässä, ja lentäminen jatkui normaalisti. Hetken perästä rajoitukset kumottiin. Muistaakseni 1973-74 talven pienen notkahduksen jälkeen lentosuoritteet jopa kiihtyivät, ja eikös vuosi 1975 ollut yksi rajuimmista uusista yksityislentäjälupakirjavuosista.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Omasta lentopäiväkirjasta poimittua:

 

Vuonna 1973, 25.11.1973 saakka olen lentänyt säännöllisesti Malmilta C-172:lla OH-CSI ja muilla pikkuhärveleillä (mm. OH-BGA) noin kerran viikossa.

 

Seuraavat lennot Malmilta 12.1.1974, 2.2.1974 ja 9.2.1974 C-150:llä OH-CSW, ja siitä eteenpäin säännöllisesti n. kerran/pari viikossa erilaisilla pienkoneilla.

 

Muistan kyllä, että totaalinen lentokielto oli vähän aikaa voimassa, mutta lentopäiväkirja todistaa, että kovin pitkää aikaa se ei kestänyt. Onneksi. Pienkoneiden suhteellinen polttoaineenkulutushan oli mitättömän pieni verrattuna muuhun öljyn/bensiinin kulutukseen Suomessa. Lentokielto olikin lähinnä symbolinen ele kansan rauhoittamiseksi tjsp.

[Guest Turvamies]

Muistikuvani täältä Rovaniemeltä on se, että ennen kriisiä harrasteilmailijat oikein jonottivat vuoroaan, päästä lennolle. Kriisin jälkeen jonot sitten harvenivat. Yritin katsella ilmailuhallinnon tilastoista voimassaolevien yksityislentäjälupakirjojen määriä vuosikymmenten saatossa, mutta tilasto yltää menneisyydessä vain vuoteen 1998.

 

Laavasin tuossa läpi erään Lapin Lentäjät Ry:n Cherokeen lokikirjaa, joka on sattumalta tuolta aikakaudelta.

1.12-12.12 1973 koneella lennettiin 12 lentoa, joista viisi oli matkalentoa, kuusi harjoituslentoa ja yksi koelento (radiokokeilu). 13.12-31.12 lennettiin vain yksi lento joka oli katsastuslento. Tammikuussa 1974 lennettiin neljä harrastuslentoa. Helmikuussa 18 eri tyyppistä lentoa.

Vuoden vaihteessa 1974-1975 lennettiin joulukuussa 15, tammikuussa 22 ja helmikuussa 40 lentoa, eli yli puolet enemmän kuin edellisessä vuoden vaihteessa. Tietenkin tuohon vuodenaikaan on säilläkin oma vaikutuksensa lentomääriin.

 

Vuoden vaihteessa 1972-1973 oli kerhon koneena Piper Cherokee OH-PCW, jonka lentomääristä minulla ei ole tietoa, joten kriisiä edeltäneeseen aikaan ei yllä olevia voi verrata.

 

Tuossa linkissä mainitaan myös, että hallitus kielsi kokonaan ralliautoilun. Kuitenkin tammikuussa 1974 ajettiin tunturiralli normaaliin tapaan.

[Martti Kujansuu 180]

Mites tämä 1990-luvun alun lama? Ilmeisesti v. 1995 Helsinki-Malmin liikennemäärät olivat jopa puolittuneet 1980-lopun vastaavista sekä monia yrityksiä mennyt konkurssiin. Osaisikohan joku nimetä näitä eniten kärsineitä yrityksiä?

[Ilkka Mäkelä 1 216]

No, tässä on listaus v. 1995 Malmi-esitteestä poimittuina vielä silloin Malmilla toimineista yrityksistä:

 

Lentokouluja:

 

Air Center Malmi Oy

AV-Air Oy

BF-Lento Oy

Copter Action Oy

Helikopteripalvelu

Helsingin Ilmailuteoria HIT Oy

Jukolan Lento Oy

KLK-Keskuslentokoulu Oy

Lentotasku J. Hirvonen

RL-Trading Oy

Ronnair Oy

Salpauslento Oy

Skycenter Oy

TN-Flight Ky

 

Taksilentoja:

 

Air Center Malmi Oy

BF-Lento Oy

Foxair Oy

Giulia Oy

Helsingin Ilmailuteoria HIT Oy

Imax Oy

Jukolan Lento Oy

Premisor Oy

Ronnair Oy

Savair Oy

Salpauslento Oy

TN-Flight Ky

 

Lentomainontaa:

 

Lentomainos E. Mikkonen Oy

 

Koptereita:

 

Copter Action Oy

Helikopteripalvelu

HK-Copterflite

KLK-Keskuslentokoulu Oy

 

Huoltoa:

 

Helsingin Ilmailuteoria HIT Oy

Konekorhonen Oy

Copter Action Oy

Helitech Oy

MI-Enterprise

PP-Aviotec Ky

 

Pilot shop:

 

Air Center Malmi Oy

SIL

--------------------------------------------------------

 

90-luvun "lama" on purrut enemmänkin vasta 1995 jälkeen mielestäni, siis muutaman vuoden viiveellä.

 

Enpäs muista, olivatko Air Trade ja Air Center Malmi samassa omistuksessa. Esim. Kuusiston Jaska muistaisi paremmin. Ja Jaskan oma firma Skymen Oy on ilmeisesti perustettu v. 1995 jälkeen, joten se ei ole tässä esitteessä mainittu. Samaten Patria Pilot Training on tullut Malmille myöhemmin.

 

Kun listaa vertaa nykyiseen, niin lopettamisiahan on toki tapahtunut. Kuitenkin esim. Copter Action ja Helikopteripalvelu yhdistyivät Copterlineksi ja Helsingin Ilmailuteoria HIT Oy lopetti itse toimintansa ymmärtääkseni Ilmailulaitoksen toimenpiteiden vietyä ammattilentokoulutukselta pohjan pois, joten kaikki listalta poistuneet yritykset eivät ole lopettaneet puhtaasti taloudellisten syiden/laman takia.

 

Toivottavasti tästä on jotain apua.

[Sami Puro 599]

hm, eli ainakaan lama ei tätä taksilentotoimintaa hiljentänyt Suomessa lähes täydellisesti. Mikä sitten? JAR:n tuloko?

 

14 lentokoulustakin määrä on tullut aika rajusti alas. Mitä niitä nyt on Malmilla 4 vaiko 5?

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Syitä löytyy:

 

Liikevaihtoveron/arvonlisäveron mukaantulo lentokoulutukseen ja koneenvuokraukseen (22 % lisää hintaa ilman suurtakaan mahdollisuutta vähennyksiin), ja JARrien tulo ensinnäkin tuoden lisätunteja lentokoulutukseen, mikä nosti lupakirjan hintaa ja vähensi lento-oppilaiden määrää ja toiseksi tiukensi taksilento-organisaatioiden vaatimuksia. Ja sitten taksilentoihin soveltuvien 2-moottorikoneiden määrän väheneminen; Navajot, Aztecit ja 2-moottoriCessnat katosivat (lopulta viimeistä yksilöä myöten) Malmilta.

 

Useat noista "vanhoista" lentokouluista olivat varsin pieniä, ja yrittivät sinnitellä viimeiseen asti, kunnes oli kaiketi järkevintä panna lappu luukulle. Ja osa omistajista/vetäjistä lähti myös eläkkeelle eikä halukasta jatkajaa ilmeisesti löytynyt.

[Jaakko Kuusisto 3]

Mäkelän Ilkan jutusta leikkaus

 

 

>Enpäs muista, olivatko Air Trade ja Air Center Malmi samassa omistuksessa. Esim. Kuusiston Jaska muistaisi paremmin. Ja Jaskan oma firma Skymen Oy on ilmeisesti perustettu v. 1995 jälkeen, joten se ei ole tässä esitteessä mainittu. Samaten Patria Pilot Training on tullut Malmille myöhemmin.

 

Kun listaa vertaa nykyiseen, niin lopettamisiahan on toki tapahtunut. Kuitenkin esim. Copter Action ja Helikopteripalvelu yhdistyivät Copterlineksi ja Helsingin Ilmailuteoria HIT Oy lopetti itse toimintansa ymmärtääkseni Ilmailulaitoksen toimenpiteiden vietyä ammattilentokoulutukselta pohjan pois, joten kaikki listalta poistuneet yritykset eivät ole lopettaneet puhtaasti taloudellisten syiden/laman takia.<

 

Perustin tuon nakkikioskini, ostamalla Matiakselta hilppeet.

 

Kaupparekisteri Rekisterissä 22.11.1995

Verohallinnon perustiedot Rekisterissä 29.09.1995

Ennakkoperintärekisteri Rekisterissä 28.9.1995

Arvonlisäverovelvollisuus Liiketoiminnasta alv-velvollinen 20.09.1995

 

Nyt Malmilla on 2 kaupallista lentokoulua BF-Lento Oy ja Skymen Oy

 

Salpauslento ja Patria ovat, pääasiassa, eri yhtiöiden sopimuskouluttajia.

 

Kerhot ovat asia erikseen, niitäkin on  vain kolme.

 

Vähiin on mennyt 

 

 

 

Tuo ALV:n nollaus kerhokoulutuksen kautta on vienyt kaikki oppilaat kerhoihin. 

 

Eräässäkin Malmin kerhossa valmistui 50 teoriaoppilasta ja uutta kurssia ollaan alottamassa helmikuussa. :o

 

Onneksi siellä Kerhossa on jo uusi järkevä vetäjä.

 

Ainakin yrittäjä/lento-oppilas voisi saada ALV poiston koulutuksestaan, firmansa kirjanpidossa, silloin olisimme samalla tasolla kerhojen kanssa.

 

Ihmetyttää moni seikka, no lentämään mars , vaikka persse maata viistäis.

 

 

[Seppo Pietikainen 0]

Juuri ennen -73 oljykriisia olin vakavasti innostunut lupakirjan hankkimisesta ALK:n (Akateeminen LentoKerho, muistaakseni) kautta Malmilla.

Minulle (silloin sikakoyha opiskelijanressu) muutos oli todella merkittava. Vakuutusmaksut nousivat pilviin, tuntihinnat samoin...

 

Suunnitelmat muuttuivat unelmista haaveiden kautta lahemmaksi realismia...

 

Joten paadyin "penkki-ilmailijaksi".

 

Mitakohan ALK:lle oikein tapahtui? Mahtaako olla enaan hengissa missaan muodossa?

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Akateemisen Lentokerhon Cherokee on ensimmäinen pikkukone, jonka kyydissä olen istunut, pari kertaa joskus vv. 1969 ja 1970.

 

Lehtorannan Väiski on minulle lähettämässään yksityisviestissä maininnut, että ALK loppui tavallaan itsestään mm. siihen, että osa sen jäsenistä halusi perustaa ESMO:n eli Espoon Moottorilentäjät.

 

Olen varmaan ennenkin maininnut, että vuonna 1970 yksityislentäjän lupakirjakurssi Malmilla maksoi 2150 markkaa silloista rahaa. Pitäisi varmaankin tutkia indeksitaulukoita jne, jotta nähtäisiin, paljonko se olisi nykyrahassa.

 

Kuten Jaska totesi, kaupallisella lentokoululla on nykyisin omat haasteensa. Itse olen varsin tyytyväinen siihen, että sain lentää ja kouluttautua sellaisena aikana, jolloin se kaikki oli minulle taloudellisesti mahdollista ilman että muusta elämästä olisi tarvinnut pahemmin tinkiä.

[Marko Tolvanen 15]

"Onneksi siellä Kerhossa on jo uusi järkevä vetäjä."

 

Olikos entisessä jotain vikaa kenties, vai mistä moinen?

[Jorma Laiho 449]

Tuo 2150 markkaa olisi nykyrahassa noin 2600 euroa.... Ei ihme, että -70-luvun alussa aika monella kaverilla oli lupakirja.

[Jaakko Kuusisto 3]

"Onneksi siellä Kerhossa on jo uusi järkevä vetäjä."

 

Olikos entisessä jotain vikaa kenties, vai mistä moinen?

 

Katso tuloksia, ole hyvä ,ja tee omat johtopäätöksesi.

[Seppo Pietikainen 0]

Akateemisen Lentokerhon Cherokee on ensimmäinen pikkukone, jonka kyydissä olen istunut, pari kertaa joskus vv. 1969 ja 1970.

<snip>

 

Sama juttu, taisi olla v. -71 tai -72.