"Lentämisen värityskirja Malmin tapaan"

[Jyrki Vähätalo 1]

Hei vaan kaikille ja terveisiä Wienistä!

 

Lainaanpa hieman tuota otsikkoa tuolta entisen työni jääkiekon puolelta ja aloitan tämän juttusarjan, johon toivon värikkäitä tositarinoita Malmin lentokentällä ja ilmatilassa vuosien varrella sattuneista tapahtumista. Tuo "värityskirja" - sana liittyy siihen, että jutut ja kertomukset saavat ajan patinoinnin myötä hieman uusia vivahteita, mutta olisi mukavaa lukea tarinat mahdollisemman oikeina. Osa tarinoistahan varmaan jo löytyykin vaikka tuolta lennonjohdon puolelta, mutta tähän niitä voisi koota laidasta laitaan.

[Heikki Pullinen 135]

 

Malmillla oli aika jolloin kaikissa koneissa ei ollut radiota tai ohjaajaoppilaat eivät saaneet käyttää sitä.

Koulukoneina oli ainakin OH-CSA / CSC / CSZ , kaikki C-140.

 

Niille oppilaille jotka eivät saaneet käyttää radiota annettiin ohjeeksi napsutella tangentilla.

Opettaja kertoi torniin mitä kukin oppilas oli tekemässä. Homma alkoi niin että oli yksi napsuttaja. Mutta ruokahalu kasvoi syödessä. Tuli toinen joka napsutti kaksi kertaa ja vielä kolmas. Enenpään emme suostuneet.

 

Tottakai kävi niin että joku, oppilas tai torni meni sekaisin kuka pyytää mitäkin. Kerran olin vuorossa ja pyysin napsuttajaa

ottamaan mikin käteen , kertomaan kuka olet ja mitä haluat. Olipas vaikeata saada oppilas uskomaan että nyt saa puhua vaikka kelpuutusta ei ollut.

 

Onneksi kaikki ovat alas päässeet.

[Jyrki Vähätalo 1]

Kokematon palstanlukija ei huomanutkaan, että osa näistä Malmin tarinoista olikin jo tuolla "Hauskat jutut"-puolella.

 

Omista Malmin lennoistani ehkä ensimmäisenä tulee mieleen muutama kevät sitten sattunut tapaus, jolloin Malmin aurinkoisena yleisölentopäivänä odottelin koneessa seuraavia matkustajia. Lipunmyyjänä ja koneelle ohjaavana henkilönä toiminut tyttö tulee kertomaan, että: "Tuolla on joku viiskymppinen mies, joka haluaa lennättää nalleaan." Lievästi hämmästyneenä muistan kysyneeni, että "Näyttääkö se olevan ihan ok?" Johon tyttö vastasi jotenkin sinnepäin, että joo!

 

Hetken päästä paikalle astelee rauhallisen herrasmiehen oloinen henkilö 70-luvun kauluspaidassaan ja villaneuleessaan kantaen ruskeaa teddykarhuaan, samanlaista kuin Mr Beanillä. Briefaan miehelle turvavoiden käytön ym. ja selvityksen saatuani rullaan odotuspaikalle ja aikanaan lentoon kaupungin päälle ennalta sovitun kuvion mukaan.

 

Siellä herrasmies kertoilee nallelle että tuossa on eduskuntatalo ja tuossa suurkirkko ym. samalla pitäen nallea hieman ylempänä, jotta tämä myös "näkee", mitä isäntä selostaa.

 

Lentelin lennon turvallisesti loppuun ajatellen, että ehkä minulla itselläni sittenkin on asiat hyvin! Lennon jälkeen mies vaikutti hyvin tyytyväiseltä ja kiitteli kohteliaasti. Nallen tyytyväisyys tai tyytymättömyys jäi minulle epäselväksi.

[Leo Nyman 0]

Mulla ainakin kääntyy suu hymyyn kun Malmilla lentäessä kuulee joskus Lima Kilon (hyppykone) kutsuvan tornia ja taustalta kuuluu "WUUU! AWESOME! WOU!" huutoja. Pokalla on varmasti tunnelma katossa..

[Harri Lonnqvist 0]

Kokematon palstanlukija ei huomanutkaan, että osa näistä Malmin tarinoista olikin jo tuolla "Hauskat jutut"-puolella.

 

 

"anekdootteja lennonjohdosta"

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,51409.0.html

 

"Hauskat jutut"

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,50108.0.html

 

 

Harri

[Petri Hiltunen 20]

EKSYNYT PILOTTI JA TARKKA LENTOKOULUN OMISTAJA

 

Vuosia  taaksepäin alkoi kevyiden ilma-alusten suosio kasvaa siten että niitä alkoi ilmestyä myös valvotuille lentopaikoille enenevässä määrin. Myös Malmille.

Intoa oli paljon ja joskus kevyen koulutuksen erot perinteiseen aiheuttivat raskaamman kaluston kouluttajilta eri asteisia purkauksia TWR suuntaan , oletuksena oli kai se että TWR voisi tehdä asialle jotakin.

No, nykyisin tilanne on korjaantunut huomattavasti ja toivottavasti sama suuntaus jatkuu!

 

Oli taas kerran sellainen päivä  jolloin ilmailuhallinnon tarkastajaryhmät olivat saapuneet Malmille auditoimaan sekä lennonjohtoa että kakkoskerroksessa sijaitsevaa lentokoulua.

Eräs kevyempi ilma-alus sai pyynnöstä selvityksen rullata Malmin kakkosplatalta Miken kautta kiitotie 18 yli Juliettiin.

Hetken kuluttua kyseinen ilma-alus havaittiin rullaamassa lentokoneilta suljettua yhdystie Limaa pitkin kohti kiitotien 18 eteläpäätä kenttäpäivystyksen ilmoituksen mukaan vajaat 20cm syvän vesilätäkön läpi. Vesi lensi komeasti potkurista.

Konetta varoitettiin lätäköstä ja koska ohjaajan mukaan  tilaa ei ollut kääntymiseen sille annettiin lupa liikkua omalla vastuulla Limasta yli kiitotien 18 ja toivottiin ettei synny komposiittipotkuriin vaurioita.

Seuraavaksi havaittiin koneen rullaavan selvityksen vastaisesti kiitotie 36:ta pitkin pohjoiseen ja selvitettiin (käskettiin) poistumaan Juliet kautta kiitotieltä.

Sittemmin havaittiin laitteen jatkavan kohti kiitoteiden risteystä jolloin peruutimme kiitotieltä 27 lentoonlähtöä aikoneen koneen lentoonlähtöselvityksen.

Rullaavan koneen käännyttyä poikkikiitotielle pyydettiin vapauttamaan kyseinen kiitotie välittömästi G kautta.

Hämmentynyt ohjaaja joka tajusi eksyneensä ja joka oli oletettavasti kuullut kevyiden ilma-alusten ohjaajien koulutustasoon kohdistuneesta kritiikistä  loihe lausumaan taajuudella ” Sori, eksyin mutta syy ei ole ultrakoulutuksessa vaan olen saanut PPL koulutukseni lentokoulussa XX!”

OK, laitoimme sekuntikellon käyntiin.

16. sekunnin kuluttua lennonjohdon ulkolinja hälytti ja erään pitkän linjan lentokoulun XX omistajan YY ääni tivasi puhelimessa ”KUKA SE OLI???”

 

Ei kerrottu.

 

[Erkki Kauranen 0]

Kiitos Petri - aamukahvit näppikselle 

[Heikki Pullinen 135]

 

Lennonjohtaja/Lennonopettaja Erkki Emauksen hoomoria.

 

Eki antoi oppilaalle suunnistustehtävän. Malmi - Nurmijärvi - Nummela - Malmi.

Opettaja tarkoitti nimenomaan järveä joka oli ollut olemassa. Silloin jo hieman vanhentuneissa, mutta yleisesti käytössä olevissa kartoissa oli järvi.

 

Yleensä oppilaat löysivät seudulle mutta kartan järveä ei missään. Järvi oli kuivattu.

Eki sitten kysyi hämmentyneeltä oppilaalta lötyisiköhän se Nummela. Siihen nopeimmat ehtivät arvailemaan ,onkohan sitäkään olemassa?

[Seppo Sipilä 8]

Pauli Hirvosen kokoelmasta "Siivet kiharassa" (Otava 1966) löytyy joitakin, tässä yksi sota-ajalta. Enemmänkin lentävä lausahdus tosin.

 

Eversti Harju-Jeanty tuli Malmilla mekaanikko Kassu Virtasta vastaan, näki jo kaukaa, että tämä oli humalassa, ja puhkesi puhumaan:

"No mutta, Virtanen, minä olen aina pitänyt teitä raittiina miehenä, ja nyt te olette juovuksissa!"

"Kyllä se on sillä lailla, herra eversti", Kassu sanoi, "että vaikka on kuinka raitis mies, niin jos juo puolitoista pulloa pöytäviinaa, niin humalaan siitä tulee."

 

[Mikko Sokero 1]

Hei vaan kaikille ja terveisiä Wienistä!

 

Lainaanpa hieman tuota otsikkoa tuolta entisen työni jääkiekon puolelta ja aloitan tämän juttusarjan, johon toivon värikkäitä tositarinoita Malmin lentokentällä ja ilmatilassa vuosien varrella sattuneista tapahtumista. Tuo "värityskirja" - sana liittyy siihen, että jutut ja kertomukset saavat ajan patinoinnin myötä hieman uusia vivahteita, mutta olisi mukavaa lukea tarinat mahdollisemman oikeina. Osa tarinoistahan varmaan jo löytyykin vaikka tuolta lennonjohdon puolelta, mutta tähän niitä voisi koota laidasta laitaan.

 

Järvenpään Sakkea lainatakseni: jos tarina värittämällä ja liioittelemalla muuttuu kuulijalle miellyttävämmäksi, kaikki on sallittua.

[Marko Tolvanen 15]

Laitampa minäkin pari juttua tähän:

 

eka:

Cessna:  OH-XXX perusosa 18, läpilasku (taustalla kuuluu kännykän däddä, däddärä däddärä

Torni:      kännykkäkö sulla siellä pärisee

Cessna:  eikun PÄÄ

Torni:      selvä läpi 18

 

Toka:

Kone lähtee Malmilta ja vaihtaa Helsingin tutkalle, unohtaa kuitenkin vaihtaa taajuutta ja alkaa puhua "Helsingin tutka....." johon

heleä naisääni vastaa "tämä on kyllä Malmin taajuus" ,  pilotti kuittaa "anteeksi vaihdetaan tutkan taajuudelle" ja lennonjohtaja tähän

"älähän nyt, sä voit aina avautua mulle jaksolla jos haluat"

 

 

[Heikki Pullinen 135]

 

Kaksi lentäjäsankaria lähti siirtämään Supercuppia Vaasasta Malmille. Alaraja oli melko matalalla , näkyvyys juuri minimin päällä ja melko kova koillistuuli.

 

Malmin torni kysyi tutkalta , näkyisikö Tampereen suunnasta ketään tulevaksi? Aika alkoi käymään kortille.

Eipä tutkassa vielä mitään näkynyt. Kone oli radioton ja tutka oli vielä pelkkä ensiötutka.

 

Hetken kuluttua tutka soitti Malmille ja kysyi onko joku tulossa Turun suunnasta? Ei pitäisi ketään olla.

Malmi jo kysyi pitäisikö Vaasan konetta ryhtyä hakemaan. Jos kerran Turusta ei ole ketään tulossa niin katsotaan ensin mikä kone sieltä lähestyy. Tutka muistutti koillistuulesta.

 

Niinhän siinä kävi että Vaasan tulijat olivat aliarvioineet tuulen.

Aluksi he ajattelivat olla hiljaa pienestä laskuvirheestään. Sitten kun heille valkeni että heidän loppulentoaan oli seurattu niin he tunnustivat.

 

Parasta oli kun takaohjaamon mies kertoi heidän hieman hämmästelleen kun ei Tamperetta ala näkymään. Tulihan se aikanaan. Eipäs tuuli olekaan niin kova.

 

Mutta sitten koputin etukoslan kaveria olkapäälle ja kysyin. Milloin ne ovat siirtäneet Turun tuomiokirkon Tampereelle.

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Kyllä nuo tuulet voivat olla koviakin.

Tulimme oppilaani kanssa iltapimeällä Malmille. Etelätuuli lähenteli 60 solmua.

Leikimme finaalissa ja ajoimme hidaslentoa vastatuulessa. (Siinä näkee muuten jalan oikean käytön tarpeellisuuden, jos vaaputtaa samalla).

Roikuimme finaalissa 5 - 10 minuuttia, valonheitin sojottaen malmille. Tulimme laskuun ja saimme vihaisen öljysheikin ( Mr Kananen) vastaamme. Martti oli ollut lähdössä kotiin ja kurkatessaan 18:n finaalissa olevaa valoa, oletti HS:n tulevan tankille. Odotellessa valmistautui tankkaukseen.

Kun Martille selvis, että se paikallaan oleva valo oli meidän moposta,

sain kuulla "tiukka-suomea" 

[Jaakko Kuusisto 3]

Toisella kerralla "tuulileikeissä".

Olin  kentän päällä, 36 käytössä ja kova pohjoistuuli. Pistimme mopon miniminopeudelle ja tuuli kuljetti meitä takaperin ( maasta katsottuna) Viikin pelloille. Tulimme aikanaan siitä laskuun 36:lle.

Tiessalon Harria nauratti, kun eräs mies soitti Malmille ja sanoi: " ei millään pahalla, mutta eräs teidän koneistanne meni takaperin metsään".

Harri kertoi herrasmiehenä tilanteen ja molemmat nauroivat asialle.