Ruotsin tärkeydestä lukion jälkeisissä oppilaitoksissa.

[Guest fishu]

Oikeustieteitä opiskellessa ruotsin kieli tulee väistämättä vastaan, kuten tavanomaista Suomen korkeakoulujen lailla vääristyneissä opinto-ohjelmissa. Sitten tavanomaiset ruotsin vaatimukset tulevat eteen opintojen päätyttyä. Se, että tuletko koskaan tarvitsemaan ruotsin kieltä, on sitten aivan toinen asia. Silloin jos tarvitset, niin hyvin todennäköisesti sama keskustelu voitaisiin käydä myös suomeksi, mikäli kyseessä on suomenruotsalainen. Ruotsalaisten kanssa englanniksi kommunikoiminen onnistuu erinomaisesti ja tätä nykyään on jo tärkeämpi kieli Suomen ja Ruotsin välillä kuin ruotsin kieli.

 

Suurin tarve ruotsin kielelle aiheutuu vääristyneestä lainsäädännöstä, jolla ei ole mitään tekemistä perustuslain vaatimuksien kanssa. Toinen toistaan erikoisempia kielilakeja on säädetty vasta 70-luvun peruskoulu-uudistuksen jälkeen. Kaikista eniten kahden kuluneen vuosikymmenen aikana on tiukentunut ruotsin kielen vaatimukset juurikin virkamiestehtävissä. Mainittakoon, että vuoden 2002 kielilain uudistuksen myötä poliiseilta vaadittiin kielitodistus ja siinä meinasi puolet itä-Suomen poliiseista saada potkut repuuttamisen johdosta. Luonnollisestihan tämä oli mahdoton ajatus ja uusitun kielitodistuksen vaatimuksista jouduttiin tinkimään itä-Suomen poliisien kohdalla. Pienempänä yksityiskohtana kaksikielisen kunnan rajaa alennettiin jälleen kerran, kompensoimaan yhä pienemmäksi kutistuvan ruotsinkielisen vähemmistön määrää (eli estämään kaksikielisten kuntien muuttuminen yksikielisiksi). Näin älytön vimma eduskunnassa on jakaa etuoikeuksia yhdelle(1) vähemmistölle.

 

 

Triviatietoutta:

 

Pohjoismaiden neuvostossa haluttiin ryhtyä käyttämään englantia. Ainoastaan Suomi vastusti esitystä, eli maa jolla on kaikkein vähiten tekemistä skandinaavisten kielien kanssa.

 

Kielilakia valmistelevassa komiteassa oli 12 ruotsinkielistä ja 8 suomenkielistä.

 

Perustuslaissa ruotsin kieli on määritelty Suomen kansalliskieleksi, ei viralliseksi kieleksi. Perustuslain edellytykset virkamiesten osalta täyttyisivät tulkein ja kääntäjin. Kaikki muut velvoitteet tulevat tavanomaisista laeista, jotka pystytään muuttamaan yhden hallituksen hyväksynnällä.

 

Peruskoulu-uudistuksen aikana perustelu pakkoruotsille oli seuraava: Koska ruotsinkielisten olisi täytynyt opetella ruotsia ja suomea, niin suomalaisten haluttiin myös joutuvan opettelemaan toinen kotimainen kieli, etteivät saisi etua ruotsinkielisiin nähden. Tämä on se alkuperäinen uudistuksessa käytetty perustelu pakkoruotsille, muut ovat jälkeenpäin luotuja tekosyitä.

 

Oikeustieteellisessä on kiintiö ruotsinkielisille, koska halutaan taata ruotsinkielisen oikeusavun toteutuminen ruotsinkieliselle kansanosalle. Kysymys kuuluukin, että miksi suomenkielisten täytyy osata palvella ruotsinkielisiä, jos näitä varten on samoin perustein kiintiöitetty oma ruotsinkielisten joukko oikeustieteelliseen?

 

Ihan näin oman kokemuksen pohjalta sanoisin ruotsin kielen olevan erinomainen työväline, varsinkin jos aiot lentää lentokonetta työksesi. Ruotsissa on kymmenen kertaa enemmän lentoyhtiöitä/operaattoreita kuin Suomessa ja henkilökohtaisesti olen saanut työpaikan jo neljästä Ruotsalaisyhtiöstä koska olen puhunut haastattelussa ruotsia. Mitään muuta testiä ei kyseisissä yhtiöissä ole käytetty.

 

Tottahan toki ruotsin osaaminen on erittäin hyödyllista Ruotsissa. Joka maassa on erittäin kannattavaa osata paikallinen valtakieli, mikäli aikoo tehdä työtä ja/tai asua pidempiä aikoja. Vielä kun nämä meidän sivistyneet ruotsinkieliset oppisivat tämän vanhan sivistyksen, että kannattaa käyttää asuinmaansa valtakieltä (joissain maissa valtakieliä, kuten esimerkiksi Sveitsissä).

 

[Guest Masa]

Sami Ylismäki tuossa yllä puhuu täyttä asiaa sekä ruotsin asemasta Suomessa että ruotsin asemasta Ruotsissa(!)

Tänään oli HS:ssä yksi uutinen otsikoitu jotensakin seuraavasti: "RKP:tä ollaan häätämässä hallituksesta".

RKP on ollut hallituksessa yhtä soittoa 70-luvun alusta, eli sekin on käytännössä yksi, eikä suinkaan vähäinen, ruotsin kielisten "kiintiöpaikka" muiden rinnalla.

[Guest fishu]

Sami Ylismäki tuossa yllä puhuu täyttä asiaa sekä ruotsin asemasta Suomessa että ruotsin asemasta Ruotsissa(!)

Tänään oli HS:ssä yksi uutinen otsikoitu jotensakin seuraavasti: "RKP:tä ollaan häätämässä hallituksesta".

RKP on ollut hallituksessa yhtä soittoa 70-luvun alusta, eli sekin on käytännössä yksi, eikä suinkaan vähäinen, ruotsin kielisten "kiintiöpaikka" muiden rinnalla.

 

Kiitos.

 

Lehtiversiota HS:stä luen sattumanvaraisesti, joten piti napata tämän päivän lehti käteen ja vilkaista, sillä sen verran uskomattomalta tällainen otsikko kuulosti. Toden totta, jo sivulla A5 tuli eteen otsikko "Rkp:tä häädetän hallituksesta". Eikä ollut enää vain mielipidepalstan kirjoitus.

 

"Rkp:tä häädetään hallituksesta" on Pekka Vuoriston tämän päivän vaalikulman otsikko. Artikkelista löytyy seuraavat mielenkiintoiset jutut:

"-- vihreät että kristillisdemokraatit ovat suoraan sanoneet, että ne haluavat hallitukseen kolmanneksi puolueeksi - nimenomaan kolmanneksi Rkp:n tilalle.  -- Keskustassa on kyselty, miksi porvaripaikkoja pitää jakaa pakkoruotsalaisille, kun ne voisi pitää itsekin. Demareiden kesken on keskusteltu, että Rkp voisi ehkä olla piristävämpää hallitusseuraa taas joskus myöhemmin"

[Guest zikaduu]

Niin jos jotakin muutosta joskus tähän kielipolitiikkaan aiotaan saada, on RKP tosissaan häädettävä sieltä eduskunnasta hallituksesta.

[Olli Vainio 3]

Niin jos jotakin muutosta joskus tähän kielipolitiikkaan aiotaan saada, on RKP tosissaan häädettävä sieltä eduskunnasta.

Niinno, se on nyt hieman vaikeaa ja perustuslakiakin vastaan kun jotku ne sinne on äänestäny. Siinä tosin ei ole mitään järkeä että RKP on hallituksessa...ne sai viimeksi 2 ministeriä mikä on ihan kohtuutonta niinkin pienelle puolueelle.

[Torsten Kihlman 1]

Omalla kohdalla voin sanoa että on onnistanut että olen Ruotsinkieliseen perheeseen syntynyt. Suomenkielisen päiväkodin käytyäni hallitsin Suomen yhtä hyvin kuin äidinkieleni Ruotsin.

 

Tämän takia minulle on jäänyt aikaa opiskella muita kieliä (Englantia ja Venäjää, jotka molemmat hallitsen (Englantia tulee puhuttua senverran usein jo että on äidinkielen luokkaa, Venäjääkin viikottain).

 

Ruotsi on kyllä suht hyvin menettänyt jo asemansa aikoja sitten. Itse en edes yritä vaivautua aloittamaan keskustelua ruotsiksi pankissa(jos ei aktia)/kaupassa/bussissa/lääkärissä yms. koska siitä ei kuitenkaan useimmiten tule mitään.

 

Ja toisaalta en kyllä montaa sellaista Suomenruotsalaista tunne (Vaasan aluetta ja Ahvenanmaata lukuunottamatta) jotka eivät osaisi Suomea.

 

Kannatan ehdottomasti sitä että pakkoruotsi poistettaisiin. Jos asuu sellaisella seudulla missä sitä tarvitse niin mikäettei mutta noin muuten minusta pitäisi olla yksi pakollinen kieli koulussa, mutta sen pitäisi olla valittavissa mitä kieltä haluaa lukea.

[Esa Lehtismäki 0]

Niin jos jotakin muutosta joskus tähän kielipolitiikkaan aiotaan saada, on RKP tosissaan häädettävä sieltä eduskunnasta.

 

Niin että diktatuuriako meinaat, jossa hallitsija päättää ketä näennäisessä parlementissa istuu? Vai onko RKP:n toiminta mielestäsi lainvastaista?

 

RKP:n ottaminen hallitukseen on sitten tietysti hallituksen muodostajan asia. Mielenkiintoista kyllä on, että se on ties kuinka pitkään ollut mukana joka hallituksessa. Ilmeisesti siksi, että ovat yhteistyökykyisiä. Varmasti hallitusyhteistyö sujuu RKP:n kanssa paremmin kuin Perssuomalaisten kanssa. Mutta vielä mielenkiintoisempaa on, että joku puhuu asiasta, niinkuin RKP:lle ilmanmuuta kuuluisi hallituspaikka.

 

Mutta mitä RKP:n hallituksedssa oleminen vaikuttaa ruotsin kielen opiskeluun? Kaksikielisyys on perustuslaissa, jonka muuttaminen vaatii joko kahden eri eduskunnan tai 5/6 määräenemmistön päätöksen. Pari RKP:n ministeriäkö estää muita tätä panemasta alulle, vaikka palavasti haluavat? No ei.

[Guest fishu]

Mutta mitä RKP:n hallituksedssa oleminen vaikuttaa ruotsin kielen opiskeluun? Kaksikielisyys on perustuslaissa, jonka muuttaminen vaatii joko kahden eri eduskunnan tai 5/6 määräenemmistön päätöksen. Pari RKP:n ministeriäkö estää muita tätä panemasta alulle, vaikka palavasti haluavat? No ei.

 

Argumentum ad hominem!

 

Lainaanpa hieman omaa tekstäni yltä lisukkeeksi:

 

Perustuslaissa ruotsin kieli on määritelty Suomen kansalliskieleksi, ei viralliseksi kieleksi. Perustuslain edellytykset virkamiesten osalta täyttyisivät tulkein ja kääntäjin. Kaikki muut velvoitteet tulevat tavanomaisista laeista, jotka pystytään muuttamaan yhden hallituksen hyväksynnällä.

 

Perustuslain kaksikielisyys ei ole kuin pieni ongelma Suomessa. Lähes kaikki kaksikielisyydestä juontuvat ongelmat johtuvat tavanomaisista laeista. Perustuslaki ei määrää suomalaisia mm. opettelemaan ruotsia yhdessäkään opiskeluasteessa. Palvelutkin pystytään tuottamaan ruotsinkielisille perustuslain mukaisesti ilman, että itä-Suomessa jokaisen lääkärin täytyisi osata ruotsin kieltä. Kaksikielisen kunnan kokokin määritellään erillään perustuslaista, minkä lisäksi kaksikielisen kunnan erikoisuudetkin määritellään erikseen perustuslaista. Edellisen hallituksen aikana hyväksytty kielilaki ei vaatinu tavanomaista erikoisempaa hyväksymisprosessia.

 

Perustuslain tuominen tähän on harhaanjohtavaa.

 

 

Tähän alle olen koonut kaikki ne ruotsinkieleen liittyvät kohdat perustuslaista, joihin ei voi vaikuttaa yhdellä hallituksella:

 

17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

 

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

 

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

 

Huomaa, että myös saamelaisille on määritelty perustuslaillinen oikeus käyttää kieltänsä viranomaisessa. Tarkemmat säädökset löytyvät perustuslain ulkopuolelta.

 

51 §

Eduskuntatyössä käytettävät kielet

Eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä.

 

Hallituksen ja muiden viranomaisten on toimitettava asian vireille panemiseksi eduskunnassa tarvittavat asiakirjat suomen ja ruotsin kielellä. Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot sekä puhemiesneuvoston kirjalliset ehdotukset laaditaan niin ikään suomen ja ruotsin kielellä.

 

Tämä ei velvoita eduskuntatyöntekijöitä osaamaan kumpiakin kansalliskieliä.

 

79 §

Lain julkaiseminen ja voimaantulo

Jos laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, tämän tulee ilmetä laista.

 

Laki, joka on vahvistettu tai tulee voimaan ilman vahvistusta, on tasavallan presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen ministerin varmennettava. Valtioneuvoston on tämän jälkeen viipymättä julkaistava laki Suomen säädöskokoelmassa.

 

Laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Erityisestä syystä laissa voidaan säätää, että sen voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella. Jollei lakia ole julkaistu viimeistään säädettynä voimaantuloajankohtana, se tulee voimaan julkaisemispäivänä.

 

Lait säädetään ja julkaistaan suomen ja ruotsin kielellä.

 

122 §

Hallinnolliset jaotukset

Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.

 

Kuntajaon perusteista säädetään lailla.

 

"samanlaisten perusteiden mukaan"  ei myöskään velvoita ketään osaamaan kumpaakin kansalliskieltä.

 

[Esa Lehtismäki 0]

En minä siitä olekaan eri mieltä, että on typerää ja tarpeetonta resurssien tuhlausta opettaa ruotsia kaikille koululaisille. Mutta ruotsin hyödyllisyys  monissa virkamiesammateissa johtuu perustuslaista. Kun kerran ruotsinkielisillä on oikeus asioida virastoissa omalla kielellään, virastoon palkataan mieluummin molemmat viralliset kielet osaavia. Saame on tietysti samassa asemassa omalla alueellaan.

[Guest fishu]

-- virastoon palkataan mieluummin molemmat viralliset kielet osaavia.

 

Korjaus: Ruotsi on kansalliskieli, ei virallinen kieli. Virallisella ja kansallisella on ero. RKP tosin aina viljelee virallisuutta.

 

[Guest zikaduu]

Niin että diktatuuriako meinaat, jossa hallitsija päättää ketä näennäisessä parlementissa istuu? Vai onko RKP:n toiminta mielestäsi lainvastaista?

 

RKP:n ottaminen hallitukseen on sitten tietysti hallituksen muodostajan asia. Mielenkiintoista kyllä on, että se on ties kuinka pitkään ollut mukana joka hallituksessa. Ilmeisesti siksi, että ovat yhteistyökykyisiä. Varmasti hallitusyhteistyö sujuu RKP:n kanssa paremmin kuin Perssuomalaisten kanssa. Mutta vielä mielenkiintoisempaa on, että joku puhuu asiasta, niinkuin RKP:lle ilmanmuuta kuuluisi hallituspaikka.

 

Mutta mitä RKP:n hallituksedssa oleminen vaikuttaa ruotsin kielen opiskeluun? Kaksikielisyys on perustuslaissa, jonka muuttaminen vaatii joko kahden eri eduskunnan tai 5/6 määräenemmistön päätöksen. Pari RKP:n ministeriäkö estää muita tätä panemasta alulle, vaikka palavasti haluavat? No ei.

Joo, allekirjottaneen pitäsi vähän ajatella, mitä kirjotan eli siis ihan hallitusta tuossa postauksessani tosiaan tarkoitin..

Ei tahdo enää kello 00.46 aivot toimia. 

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Puuttumatta tuohon kielipoliittiseen puoleen sen enempää, niin todettakoon nyt vielä, että elämässä voi tosiaan pärjätä ihan hyvin vaikkei suostuisi koskaan puhumaan tai lukemaan ruotsia sanaakaan.

 

Kuitenkin tuossa vaiheessa elämää, missä alkuperäisen viestin kirjoittaja on nyt, ei voi mitenkään tietää, mihin tilanteisiin myöhemmin voi vaikka sattumalta joutua. Ruotsista voi - huom. voi - olla hyötyäkin.

 

Sitäpaitsi on olemassa paljon esim. hyvää ruotsinkielistä kirjallisuutta tai ruotsiksi laulettua musiikkia jne, jota voi olla hauska ymmärtää alkuperäkielellä. Mutta jos homma ei miellytä ja on muita mielenkiinnon kohteita, niin valinta on vapaa. Ihmisen aika ei tietenkään riitä ihan kaikkeen. Jotain priorisointeja on pakko tehdä.

 

Ja voi mahdollisia puutteita myöhemminkin paikata. Ja useat tuntemani ihmiset ovat vaihtaneet radikaalisti myös uraa, jotkut useammankin kerran. Ei siis suurempaa syytä huoleen. Useat ovat lopultakin menestyneet keskittymällä pelkästään yhteen juttuun, jossa ovat hyviä. Oli se sitten mikä tahansa.

 

27 kieltä sujuvasti hallitsevat simultaanitulkit ovat sitten ihan toisesta maailmasta... mutta Brysselissä kysyttyjä 

[Arne Wallen 72]

Ja minä olen aina ihaillut naapurin typykkää joka hallitsee 7 kieltä työn puolesta sujuvasti,eipä tuolla toisaalta ole koskaa ollut työnsaantiongelmiakaan.

[Torsten Kihlman 1]

Triviatietoutta:

Perustuslaissa ruotsin kieli on määritelty Suomen kansalliskieleksi, ei viralliseksi kieleksi.

 

Kai herra Ylismäki tiedostaa että kansalliskieli ja virallinen kieli on sama asia?. Perustuslaissa Suomen kansalliskielet ovat Suomi ja Ruotsi.

[Guest fishu]

Kai herra Ylismäki tiedostaa että kansalliskieli ja virallinen kieli on sama asia?. Perustuslaissa Suomen kansalliskielet ovat Suomi ja Ruotsi.

 

"Kansallis-etuliite ei tee jostakin käsitteestä ”virallista”. Sen tarkoitus lienee vain korostaa kyseisen käsitteen arvostusta: Kansalliskukka, kansallispuku, kansallissoitin. Lainsäätäjä on tällaisella arvostamisella halunnut erilaistaa ruotsin kielen verrattuna esim. saamen kieleen ja romanien kielen."

[Torsten Kihlman 1]

Oikeusministeriön sivuilta:

 

"Miksi kielilaki koskee vain suomea ja ruotsia?

 

Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, Suomi on siis virallisesti

kaksikielinen maa. Ilmaisulle "kansalliskieli" ei ole tarkkaa määritelmää, mutta sen voidaan ymmärtää

kuvastavan sitä, että Suomen kansa koostuu kahdesta eri kieliä, suomea ja ruotsia, käyttävästä

kieliryhmästä. Myös suomalainen kulttuuri rakentuu perinteisesti näiden kielien varaan.

 

Perustuslain kansalliskieli–käsite on rinnastettavissa monissa muissa maissa käytössä olevaan

käsitteeseen "virallinen kieli". Tällainen kieli on se kieli tai ne kielet, joita säännönmukaisesti

käytetään viranomaisissa. Kansalliskielillä on näin ollen viranomaisissa vahvempi asema kuin muilla

kielillä."

[Guest fishu]

Aivan, mutta siinä vältetään väittämästä ehdottomasti että kansalliskieli on sama kuin virallinen kieli. Vahva mielikuva tosin annetaan, että kansallis-etuliite on täysin sama asia kuin virallinen. Kansanomaisesti kielten voisi käytännössä ajatella olevan virallisia, mutta mikäli toden teolla tarvitsisi miettiä näiden erojen painoarvoa, niin eteen voi tulisi pohdinta siitä, mitä perustuslaissa on haettu sanomalla "kansalliskielet" eikä "viralliset kielet". Viimeinen lause tiivistää sen, mitä lukijalle pyritään kertomaan: Kansalliskielillä on vahvempi asema kuin muilla kielillä.

 

On tärkeää huomata seuraava kohta: "Ilmaisulle "kansalliskieli" ei ole tarkkaa määritelmää, mutta sen voidaan ymmärtää

kuvastavan sitä, että Suomen kansa koostuu kahdesta eri kieliä, suomea ja ruotsia, käyttävästä

kieliryhmästä"

Sanamuodolle "virallinen" olisi tarkempi määritelmä.

 

 

Mutta missä sitten mainitaan että ainastaan Suomi on "virallinen kieli"?

 

Virallista kieltä ei tarvitse määritellä. Muusta lainsäädännöstä löytyy kaikki se, millä kielellä/kielilllä maa pääsääntöisesti toimii; mm. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa ei ole määritelty maan kieltä perustuslaissa. En tosin muista, menivätkö Ruotsissa virallistamaan ruotsin kielen viime vuoden puolella <edit> - Ilmeisesti ruotsin kielen asemaa vain vahvistettiin, mutta ei virallistettu </edit>

 

 

[Torsten Kihlman 1]

Aivan, mutta siinä vältetään väittämästä ehdottomasti että kansalliskieli on sama kuin virallinen kieli. Vahva mielikuva tosin annetaan, että kansallis-etuliite on täysin sama asia kuin virallinen. Kansanomaisesti kielten voisi käytännössä ajatella olevan virallisia, mutta mikäli toden teolla tarvitsisi miettiä näiden erojen painoarvoa, niin eteen voi tulisi pohdinta siitä, mitä perustuslaissa on haettu sanomalla "kansalliskielet" eikä "viralliset kielet". Viimeinen lause tiivistää sen, mitä lukijalle pyritään kertomaan: Kansalliskielillä on vahvempi asema kuin muilla kielillä.

 

Mutta missä sitten mainitaan että ainastaan Suomi on "virallinen kieli"?

[Esa Lehtismäki 0]

Eiköhän perustuslain sanamuoto ole nyt loppuun käsitelty. Jatketaan varsinaisesta aiheesta.

[Antti Asikainen 1]

En valinnut ruotsia kirjoitettavien aineiden joukkoon,koska mielestäni se ei ole niin hyödyllinen.

 

Tuntuu se hyödylliseltä tai ei, niin sillekin kannattaa uhrata oma aikansa, koska ikinä ei voi tietää, tuleeko sitä tarvitsemaan. Sinä todennäköisesti tulet.

 

Ruotsia sanotaan helpoksi kieleksi. Sillä on puhujia yhdeksän miljoonaa.

 

Espanjaa sanotaan helpoksi kieleksi. Sillä on puhujia yli 400 miljoonaa.  Espanja on virallinen kieli seuraavissa maissa: Argentiina, Bolivia, Chile, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, El Salvador, Espanja, Guatemala, Honduras, Kolumbia, Kuuba, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Päiväntasaajan Guinea, Uruguay, Venezuela.

 

Opiskelkaamme siis ruotsia!

 

No, kai se on mieltymyksistäkin kiinni. Tosin ruotsalainen blondi puhuu todennäköisesti myös englantia. Sen sijaan kolumbialaisen kaunottaren kanssa pärjännee paremmin espanjalla. Tumma vai vaalea?