Lentokoneen ohjaamo

[Risto Partanen 0]

Tervehdys!

 

En tee kysymälläni tiedolla juurikaan mtn mutta näin perjantai-illan ratoksi, tylsyyden keskellä, rupesin miettimään, miksi lentokoneen ohjaamo on aina koneen edessä,  Viisastelijoita varmasti löytyy vastauksen eteen mutta onko kenelläkään kärkitietoa? Esim. laivavarustelussa noudatettiin satoja vuosia takabrygallisia laivoja kunnes keksittiin, että sama kai missä se ohjaamo sijaitsee...

 

 

Tuskin on tekniikasta tai mistään kiinni.. Sehän nyt on selvä, että peruslentokoneessa (missä kaikki osat ovat vaakatasossa peräsintä ja fillareita lukuunottamatta) ohjaamosta näkeminen keskittyisi taaimpien matkustajien takaraivoon,  Mutta onko taka-ohjaamo koneita ollut tai suunnitteleeko kyseisenlaisia koneita kenties joku vai onko asiassa joku este?

 

 

Jos mietitään MD-11, Tupolevejä yms. niin onhan kyseisissäkin koneissa koneen takana rungon päällä massaa? Näin ollen luulisi, että aerodynaamiset asiatkaan eivät olisi esteenä?

 

 

Tämmöinen heitto.. Enkä ole hullu, ainakaan työpaikkalääkärin mukaan, 

 

 

RiPa

 

 

[Jaakko Airasmaa 0]

No ihan ekana tulee mieleen se että on paljon helpompi lentää visuaali lähestyminen kun näkee eteensä. Ja varmaan myös halvinta rakentaa ohjaamo eteen, ei tarvitsisi mitään monimutkaisia videojärjestelmiä että näkee eteenpäin, ja ikkuna on myös lähes foolproof. Ja jos tarkoitat tuolla MD-11 vertauksella että ohjaamolle tehtäisiin taakse semmoinen "kyttyrä" niin kyllähän sekin lisää ilmanvastusta joka huonontaa koneen lento-ominaisuuksia, ja muu runko estää näkyvyyttä eteen. Onhan autoissakin kuljettajan paikka edessä

 

Taisi vanhoissa laivoissa olla se että peräisin on perässä, ja piuhojen vetäminen laivan läpi on epäkäytännöllistä ja tässä tapauksessa turhaa.

[Risto Partanen 0]

Totta Jaakko, näkyvyyshän on varmaan suurin este takaohjaamolliselle konelle ja sen jlk tulee aerodynaamiset ominaisuudet... Eli ennen kuin tekniikka kehittyy entisestään (on se sitten 2010 tai 2457) ja kunnes näkölentolähestymisiä ei enään tehdä "ikinä", ei tulla kenties rakentamaan takaohjaamollisia koneita...

 

Laivojen tekniikka ja navigointi ei kauheasti vastaa lentokoneiden navigointia. Oman käsitykseni mukaan nyky M/S laivassa on yksi ja sama missä ohjaamo sijaitsee. Ennen vanhaan tuo piuhojen vetäminen oli varmaan peräsimeen nähden yksi syy miksi ohjaamo oli takana. Toinen syy oli se, että komentosillalta kapteenin tuli nähdä mitä alaiset tekee samalla kun laiva putputti eteenpäin.

 

Menee offtopikiksi, mutta olihan esim. junissakin ennen ohjaamo veturin takaosassa,  En tiedä, jotenkin vaan tuntuu siltä että ohjaamon sijoittelu vehkeestä riippumatta taitaa olla mielipidekysymys?

 

RiPa

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Tässä yksi vanha ranskalaisperäinen viritelmä (Delanne Duo-Mono tjsp), jossa ohjaamo oli tavallista taaempana. Kaksi niitä kai valmistettiin ja toisella jopa lennettiin muutama sata tuntia.

 

[ attachment removed ]

 

[Jaakko Rissanen 53]

Itse asiassa monissa sotalaivoissa tuntuu varsinainen ruorihytti olleen jopa laivan keskivaiheilla, sisätiloissa - mahdollisimman suojaisessa paikassa. Sillalta vain annettiin käskyt tuonne ruorihyttiin puhetorven välityksellä.

[Ari Kataja 1]

Menee offtopikiksi, mutta olihan esim. junissakin ennen ohjaamo veturin takaosassa,

 

Jatketaas offtopikkia.. Junissa tuo varmaankin selittyy sillä, että sinne pesään piti heitellä aika tiuhaan hiiliä/klapeja. Oli luonnollisesti mukavaa, että se hiilivaunu oli siinä lähistöllä.  Olihan se veturin takaosa myös turvallisempi paikka törmäystilanteissa.

[Sami Vainionpää 0]

Tässä yksi vanha ranskalaisperäinen viritelmä (Delanne Duo-Mono tjsp), jossa ohjaamo oli tavallista taaempana.

 

Myös muutamissa Granvillen veljesten koneissa oli ohjaamo huomattavan takana.

Esimerkiksi tämä Gee Bee R2 oli huomattavan vaikea rullata, lentää ja laskea. En ihmettele

[Tuomas Filppula 2]

Myös muutamissa Granvillen veljesten koneissa oli ohjaamo huomattavan takana.

Esimerkiksi tämä Gee Bee R2 oli huomattavan vaikea rullata, lentää ja laskea. En ihmettele

No johan oli ollut suunnittelijoilla tylsää!  Kukahan tuollaista oikeasti pystyy lentämään? 

[Guest Varvikello]

Lisää offtopikkia. Tankkilaivoissa ja konttialuksissa kansimökki on perässä. Jossain Maerskin konttilaivassa olen nähnyt mökin midshipissä.

[Markus Laitila 0]

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin kovassa merenkäynnissä (vasta-aallokossa) komentosilta keikkuu vähiten kun se sijaitsee 2/3 laivan pituudesta keulasta perään päin.

 

  Make

[Petri Hellemaa 0]

Eikä ohjaamon tarvitse sijaita rungossa, eikä lentokoneen tarvitse olla symmetrinen missään suunnassa:

http://www.geocities.com/asymmetrics/bv.htm

 

Miltähän tuntuisi kaartaa tiukkaan finaaliin siiven kärjessä istuessa?

 

Hiukan yli 100 vuotta sitten herra Alberto Santos-Dumont seisoi 14-bis -lentokoneensa komentosillalla suhteellisen takana, työntävän Antoinette-moottorin etupuolella.

http://pt.wikipedia.org/wiki/Imagem:Wk000002.jpg

 

Youtubessa on videoita 14-bis-kopion lennosta 2006. Kone vaurioitui laskussa.

http://www.youtube.com/watch?v=2x9uldy9C_w

[Vieras]

Myös muutamissa Granvillen veljesten koneissa oli ohjaamo huomattavan takana.

Esimerkiksi tämä Gee Bee R2 oli huomattavan vaikea rullata, lentää ja laskea. En ihmettele

 

Mutta sen sijaan on suorastaan riemastuttavan näköinen!  ;D

[Tuomas Kuosmanen 51]

Burt Rutanin Pond Racerissa oli ohjaamo aika perässä: http://www.airliners.net/open.file/0789040/L/ - tosin härveli tuhoutui pakkolaskussa - mutta täytyy sanoa että suhteellisen menevän näköiseksi tehty laite..

 

Näitä epäsymmertrisiä härveleitä on myös Rutan Boomerang, vinhan näköinen vehje.. http://www.popularmechanics.com/technology/transportation/1289166.html

 

//Tuomas

[Jari Mikkilä 0]

Menee offtopikiksi, mutta olihan esim. junissakin ennen ohjaamo veturin takaosassa,  En tiedä, jotenkin vaan tuntuu siltä että ohjaamon sijoittelu vehkeestä riippumatta taitaa olla mielipidekysymys?

 

Lisää offtopikkia.

 

Kuten tuoss ajo todettiin , tämä on käytännön kysymys.

 

Höyryvetureissa on loogista, jotta ohjaamo on kattilan takana, jotta saa tenderistä tai hiilisäiliöstä (tenderitön veturi) helposti nakeltua klapia pesään. Jos ohjaamo olisi edessä, pitäisi sitten tenderin olla veturin edessä. Ei kuulosta niin loogiselta kuin tämä toteutunut käytäntö.

 

Diisseleissä sitten on ollut suunnittelijan näkökulmat kyseessä, jotta mihin pistetään moottori ja mihin muut sälät. Esim VR:n käyttämässä Dr16 veturissa voisi ohjaamo olla hyvinkin veturin nokalla, mutta suunnittelija on tahtonut pysyä vanhemmassa linjassa ja tehdä veturi hyväksi havaitun mallin mukaan.

 

Sähköhärveleissähän suomessa on nähty aina linjaus, jossa ohjaamo on veturin molemmissa päissä ja moottorit ja muu sähkötekniikka keskellä veturia. Tosin, onhan suomessa ollut ainakin yksi diisselmallikin ollut olemassa.

 

Ja maailmalla on sitten myös sähköhimmeleitä, jossa on ohjaamo keskellä. Yhtenä syynä tähän ratkaisuun on se, ettei tarvita kahta ohjaamoa. Ei välttämättä edes kaksia hallintalaitteita.

 

Offtopikkimloodi pois, jatkakaa ilmailusta.

 

- J

[Jaakko Kuusisto 3]

Olis sekin hauska nähdä, kun jumbossakin olis ohjaamo kummassakin päässä.

Edessä olis kippari ja takana perämies.

 

 

[Tuomas Kuosmanen 51]

Olis sekin hauska nähdä, kun jumbossakin olis ohjaamo kummassakin päässä.

Edessä olis kippari ja takana perämies.

 

Venäläisethän näitä harrastivat :-)

 

//T

[Guest PekkaK]

Diisseleissä sitten on ollut suunnittelijan näkökulmat kyseessä, jotta mihin pistetään moottori ja mihin muut sälät. Esim VR:n käyttämässä Dr16 veturissa voisi ohjaamo olla hyvinkin veturin nokalla, mutta suunnittelija on tahtonut pysyä vanhemmassa linjassa ja tehdä veturi hyväksi havaitun mallin mukaan.

 

Sähköhärveleissähän suomessa on nähty aina linjaus, jossa ohjaamo on veturin molemmissa päissä ja moottorit ja muu sähkötekniikka keskellä veturia. Tosin, onhan suomessa ollut ainakin yksi diisselmallikin ollut olemassa.

 

Linjadiesseleitä, missä on kaksi ohjaamoa, yksi kummassakin päässä, on ollut VR:llä kolme: Hr11, Dr12 ja Dr13.

 

Muut dieselit kuten Dv12, Dr14 ja Dr16 on tarkoitettu osittain myös vaihtotyöhön, jolloin on kätevämpää, että on vain yksi ohjaamo, josta on suunnilleen yhtä hyvä näkyvyys joka suuntaan. Kuten sanottu, muotoilu riippuu pitkälti käyttötarkoituksesta ja teknisestä toteutuksesta.

 

 

[Mikko Sokero 1]

Tuolla Niinisalon lähettyvillä ollaan menty siihen (ja Kemijärvellä myös, olikos se Robonic tvs.) asti, että ohjaaja on maassa. Kokpittiä ei oo olemassakaan.

 

Eittämättä visuaalilähestyminen koneen peräloosterista olisi v-mäistä (varmaan sama fiilis kuin DK:n takaohjaamossa perskoopin kautta). Jos joku on käynyt istumassa siinä DK:n takaohjaamossa, tietää mitä tarkoitan. Onneksi etupaksista näkee suurin piirteen eteensä...

[Jukka Rissanen 0]

Tervehdys!

 

En tee kysymälläni tiedolla juurikaan mtn mutta näin perjantai-illan ratoksi, tylsyyden keskellä, rupesin miettimään, miksi lentokoneen ohjaamo on aina koneen edessä,  Viisastelijoita varmasti löytyy vastauksen eteen mutta onko kenelläkään kärkitietoa? Esim. laivavarustelussa noudatettiin satoja vuosia takabrygallisia laivoja kunnes keksittiin, että sama kai missä se ohjaamo sijaitsee...

 

 

Tuskin on tekniikasta tai mistään kiinni.. Sehän nyt on selvä, että peruslentokoneessa (missä kaikki osat ovat vaakatasossa peräsintä ja fillareita lukuunottamatta) ohjaamosta näkeminen keskittyisi taaimpien matkustajien takaraivoon,  Mutta onko taka-ohjaamo koneita ollut tai suunnitteleeko kyseisenlaisia koneita kenties joku vai onko asiassa joku este?

 

 

Jos mietitään MD-11, Tupolevejä yms. niin onhan kyseisissäkin koneissa koneen takana rungon päällä massaa? Näin ollen luulisi, että aerodynaamiset asiatkaan eivät olisi esteenä?

 

 

Tämmöinen heitto.. Enkä ole hullu, ainakaan työpaikkalääkärin mukaan, 

 

 

RiPa

 

 

 

Hmm, tässähän on paljon yhteyksiä mm. metroliikenteeseen... Että ei siellä kuskia tarvita? Metrovalvomo seuraa junien liikkeitä jokatapauksessa, samoin kuin lennonjohtajat seuraavat koneiden liikkeitä joka tapauksessa. Eli siis herää kysymys, että onkos se lentäjä siellä ollenkaan tarpeellinen.... Hmm... Vastausta asiaan en tiedä, mutta tulee mieleen vanha pilapiirros, jossa ihmiset istuvat koneessa ja kaiuttimista kuuluu joku "Microsoft" kuulutus...

 

Henk. koht. mielipiteeni on siis kyllä, että pilotit tarvitaan nyt, ja tulevaisuudessa, hoitamaan vaativa työnsä, ja mielellään pääasiassa siellä koneen etupäässä. 

 

P.S. Enkä usko, että kukaan haluaisi työtään tehdä turistiluokassa, jos business luokkakin on mahdollinen!

 

[Mikko Isoviita 0]

Lentokoneessaohjaamon paikalla ei liene suurempaa merkitystä kunhan siitä on näköyhteys ulos/eteen. Lähestymisethän voidaan tehdä tutkalla ja mittarilla, että sen suhteen ikkunat on "turhia", mutta rullaus ja liikenne yleensäkin maassa hankaloituu varmasti huomattavasti ilman ikkunoita. Tosin, lennettiinhän atlantin ylikin ensimmäisen kerran ilman ikkunoita eteen (Spirit of St. Louis).

[Henri Ylinen 0]

Lähestymisethän voidaan tehdä tutkalla ja mittarilla, että sen suhteen ikkunat on "turhia", mutta rullaus ja liikenne yleensäkin maassa hankaloituu varmasti huomattavasti ilman ikkunoita.

 

Ehkäpä halvempaa (ja turvallisempaa) on pitää ne ikkunat lentokoneissa kuin varustaa kaikki lentoasemat CAT IIIc ILSseillä. Kaikki muut lähestymismenetelmät tällä hetkellä taitavat* vaatia sen että lentäjä näkee kiitotien. Ennemmin kokisin asian niin että rullaus voisi helposti onnistuakkin tutkan avulla, kunhan kehitetään vaan hommaan sopiva tutka. Ajelevathan laivatkin lähes nolla näkyvyydessä merillä ja jopa pääasiassa pysyvät väylillä eivätkä törmäilekkään ihan hirveästi.

 

* taitavat sana tuohon väliin ihan vaan sen takia että joku über guru kuitenkin keksii jostain jonkun muunkin lähestymismenetelmän jolla mokoma on mahdollista.

[Guest Masa]

Oman käsitykseni mukaan nyky M/S laivassa on yksi ja sama missä ohjaamo sijaitsee. Ennen vanhaan tuo piuhojen vetäminen oli varmaan peräsimeen nähden yksi syy miksi ohjaamo oli takana. Toinen syy oli se, että komentosillalta kapteenin tuli nähdä mitä alaiset tekee samalla kun laiva putputti eteenpäin.

 

 

Kyllä vielä nykylaivoissakin sieltä ohjaamosta on syytä nähdä eteensä, vaikka kuinka on tutkat ja navigointisysteemit. Sumussa tai pimeällä ei nähdä "paljaalla silmällä", mutta aina kun nähdään, niin kyllä siellä jollain on tehtävänä tähystää eteenpäin. Sama pätee ilma-aluksiin; kyllä niissäkin ainakin yhden lentäjän oletetaan tarkkailevan sitä edessä näkyvää ilmatilaa ihan omilla silmillään.

Eli Mk.1 Eyeball on edelleen käytössä kaikesta elektroniikasta huolimatta.

[Guest PekkaK]

Teoriassa voisi kysyä, eikö ikkunanäkymiä voi korvata videokuvalla? B777:ssa on jo videomonitorit piloteille rullausmanöövereiden apuna. Järjestelmää voisi kehittää edelleen niin, että videokuva lähetetään downlinkillä johonkin maassa olevaan keskukseen, mistä kone ohjataan radio-ohjattuna. Ohjaamon poistaminen lentokoneesta toisi erinäisiä säästöjä painossa, ilmanvastuksessa, polttoaineenkulutuksessa ja huollossa. Vähemmän liikkuvia osia, vähemmän häiriöitä (radioyhteyden häiriöalttius on sitten oma juttunsa).

 

Taitaa kuitenkin olla vielä toistaiseksi niin, että lentokonetta on helpompi ja varmempi ohjata olemalla itse paikan päällä ja näkemällä ympäristö ihan omin silmin. Tilannetaju paikan päällä on ihan eri luokkaa kuin pelkkää videokuvaa katsomalla.

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Teoriassa voisi kysyä, eikö ikkunanäkymiä voi korvata videokuvalla?

 

Tavallaanhan ikkunanäkymiä parantavia järjestelmiä on jo olemassa ja käytössä. Siis Enhanced Vision Systems (EVS), joista saatava infrapuna- ja tutkakuvanäyttö ohjataan head up displayn avulla ohjaajan näkökenttään tai sitten head down-näyttöruutuun, joka on paneelissa. Siitä, miten paljon Mk 1 eyeballien näkemä maisemanlaatu paranee näillä tehostusjärjestelmillä, saa hyvän käsityksen vertailukuvista esim. seuraavan valmistajan sivuilla:

 

http://www.cmcelectronics.ca/En/Prodserv/Commav/commav_evs_overview_en.html

[Guest elzu89]

Kyllä vielä nykylaivoissakin sieltä ohjaamosta on syytä nähdä eteensä, vaikka kuinka on tutkat ja navigointisysteemit.

 

Tämähän oli ongelmana esim. M/S Estoniassa eteen kyllä näkyi, muttei aivan keulaportin läheisyyttä