Miten laivat kommunikoivat keskenään?

[Otto Nieminen 0]

Kysymys yksintertaisuudessaan näky otsikossa, mutta tässä vielä tarkennus: Eli miten laivat (tai no... te kaikki viisastelijat, laivojen ohjaajat eli kapteenit tai peräsmiehet) kommunikoivat? Onko laivaliikenteessä käytössä jonkinlaista "lennonjohtoa"? Kertovatko vaan potskit toisilleen, esimerkiksi "Me tullaan sitten täältä niemen takaa, että kääntäkääs se Viikinki romunne nevadaan siitä meidän edestä!"? Kommunikoivatko (=puhuvatko) pikkupaatit isompien autolauttojen kanssa? Kiitän erittäin muhevasti kaikkia auttaneita 

[Guest 0999]

http://www.fma.fi/toiminnot/meriliikenteenohjaus/

 

Meriliikenteen "ATC", VTS  http://www.fma.fi/toiminnot/meriliikenteenohjaus/?cat=vts&page=

 

Ja kyllähän ne laivat keskustelevat keskenään esim. saaristossa liikennöidessä. Pari kertaa oon kuunnellut mitä he puhuvat ja kun tulin Siljalla Tukholmasta Helsinkiin niin Tukholman saaristossa Seawind sanoi laivallemme että päästää meidät kapeasta salmesta ensin.

[Guest OldCrow]

Viihdelinjoilta asialinjoille  .

 

"Lennonjohto" eli VTS tuli 90-luvulla Helsinkiin. Sota-alusten piti myös ilmottautua saapuessaan/poistuessaan VTS-alueelle. Kytön saari taisi olla läntinen piste.

 

Merivoimissa otettiin yhteys toiseen (sota)laivaan:

 

1. viestivilkulla merivoimien koodin/kansainvälisen koodin mukaan. Koodi on kirjanen, jossa kerrotaan merkit.

 

Tanskalainen (nais)merisotilas vilkulla...ei niistä aina erottanut, kuten ei ruotsalaisistakaan. Pitkät fledat ja muutenkin välillä neitimäinen käytös...

[ attachment removed / expired ]

 

2. merkinantolipuilla Viestilipuilla viestittävät merisotilaat ovat historiaa. 80-luvulla oli PO I merenkulkulinjalla vain 3 tuntia ko. aihetta ja kouluttaja häipyi alkusävellysten jälkeen. Merivoimat viestittänevät edelleen merkinantolipuillaan, jotka ovat sotilaskäytössä "äänettömiä". Esim. "Bertta"-lippu mastossa kielii ammunnoista tai "Lastaan,puran, kuljetan vaarallisia aineita"-lisäkuulutuksella "Tupakointi ja tulenteko aluksen kannella ja lastausalueella kielletty"! Ei tahdo muista enää... .

 

Kansainvälinen koodi & n:o 8 vasemmassa raa'ssa oli rukoushetki &  oikeassa raa'ssa jotain muuta...taisi olla harjoitukset meneillään.... Kadetit paistattelemassa päivää ja huitomassa kärpäsiä viestilipuillaan.

[ attachment removed / expired ]

Vasemmassa raa'ssa "OIMD" Pohjanmaan kansainvälinen tunnus ja oikeassa vierailupaikan lippu. Oikeassa kuvassa Jamaikan lipun vieressä  H-lippu; "Luotsi on aluksella". Merivoimien koodilippu ja keltainen Q-lippu viestittävät siitä, että aluksella on irroitus-tai kiinnityshälytys. Kansainvälisen koodin mukaan keltainen Q-lippu tarkoittaa; "Olen tartunnasta vapaa"....

 

Tässä merkinantoliput ja äänimerkit (kansainvälinen koodi).

[ attachment removed / expired ]

 

3. Radiolla kommunikoitiin eniten. (Sota)laivoilla olivat radistit, mutta brygalla ohjailija otti yhteyden yleensä Meri-VHF:llä. "Miinalautta Porkkala saapuu Kustaanmiekkaan 15 min kuluttua matkalla satamasta merelle". Matkustajalaivat saattoivat sopia radiollaan hyvissä ajoin sivuutukset ahtaissa paikoissa; "Sivutetaan vasen kylki - vasen kylki".

 

[ attachment removed / expired ]

 

Tätä vastausta kysyjä varmaan eniten haki  .

 

4. Äänimerkinantolaite on myös oiva apuväline ohjailussa eli "sumutorvi"/tyfooni ja löytyihän alukselta myös gongi ja nuija äänimerkinantoa varten sumussa, kaksikin nuijaa  . Mutta ei meidän aikana yhtään muijaa. Tosin niitä alkoi tulla 90-luvun lopulla, siis muijia.

 

Näin siis 80-luvun lopussa ja 90-luvulla Merivoimissa.

 

Ja viime käressä kommunikoidaan tällä ja gongilla:

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Guest ohjvg]

Laivat kommunikoivat monellakin tavalla. Nykykauppamerenkulkua ajatellen laivojen kommunikointivarustus on hyvinkin mittavaa. Alusten radiolaitevarustus on riippuvainen siitä mihin alueelle alus on katsastettu. Karkea ja selkeä jako on alusten jakaminen a1-a4 luokkiin. Tarkoittaa sitä, että esim. a1 alueella riittää laivan radiolta, että se kykenee saamaan rannikkoasemaan yhteyden 30nm säteellä, eli liikenne alue on tälöin vaikka Itämeri ja tuon arvon saavuttamiseksi riittää VHF. Samaan aikaan a4-alus voi operoida missä päin maailmaa ja sillä saadaan aina yhteys.

 

VHF:n lisäksi on myös MF ja HF taajuudet. HF:llä ottaakin jo aika hyvin yhteyden jo todella pitkienkin matkojen takaa. Lisäksi tietysti löyttyy myös satelliittipohjaiset, joissa käytetään neljää globaalia satelliittia. Suomen vinkkelistä joko Itä-Atlanttia tai Intiaa.

 

Käytännön keskustelu on ilmailuun nähden tosi vähäistä. Meillä on nykyään Suomenlahdella Gofrep-järjestelmä yhteistyössä Suomen, Viron ja Venäjän viranomaisten kanssa ja suomen osalta sitä pyörittää VTS (vessel traffic service) asemat. Käytännössä lyseessä on hvin paljolti vain sivusta seuraavaa informaatiota jakava taho jonka toiminta ei ole lähellekään vertailukelpoista lennonjohdon kanssa.

 

Normaali laivaradioliikenne on tosiaan hyvin vähäistä. Laivat yleensä ilmoittavat lähtiessään tiettyjä perusasioita kuten kuka on lähdössä ja mistä ja minnepäin ja johonkin kyseisellä alueella olevaan strategiseen paikkaan aika

 

Esim. kuvitteellisesti:

 

Finnboy: Helsinki VTS, Finnboy

VTS: Finnboy, Helsinki VTS, Hyvää huomenta.

Finnboy: Joo huomenta. Irrotellaan juuri köysiä ja ollaan lähdössä Sompasaaresta Hampuriin ja 15 minuuttia Kustaanmiekkaan.

VTS: Joo selvä ja ei vastaantulevaa liikennettä.

 

Kulttuuri on hyvinkin vapaata. Kanavilla puhutaan niin suomea, ruotsia kuin englantia.  Seuraavan kerran laiva puhuu normaalitilanteessa radioon poistuessaan Gofrep-alueelta Tämän jälkeen seuraavat keskustelut (jos mitään ihmeitä ei tapahdu) käydään ennen Kielin kanavaan tuloa jolloin saksalaiset kyselevät aluksen lastia, sen määrää, aluksen syväyttä, aluksen freeboardia, ETAa, henkilölukumäärää, Lähtöpaikkaa, menopaikkaa. Vastineeksi ilmoitetaan laivalle, että mihin aikaan luotsi saapuu ja kummalle puolelle laivaa saapuu ja kuinka paljon luotsileidarit on oltava merenpinnasta. Tämän jälkeen kanavassa mentäessä saksalainen luotsi hoitaa kaiken tarvittavan (mutta edelelen hyvin vähäinsen) radioliikenteen ja näin jatkuu kutakuinkin satamaan asti.

 

Parhaimman kuvan laivan radiovarusteista ja fraseologia-kultttuurista saa täältä:

 

http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/qvs1krs0cwy.pdf

[Juho Penttilä 0]

Itse olin radistina Ohjusvene Torniolla sekä ohjusvene Porilla viime vuonna ja sotalaivat kommunikoivat keskenään perjaatteessa ainoastaan rannikon sanomalaiteverkossa.

 

Laivan ulkopuolella esim viestisillalla kommunikoidaan alusten välillä ainoastaan näköviestierotteiden avulla

 

2. viestilipuilla tehtiin/tehdään lähinnä tänäpäivänä  lipputervehdykset. Viestilipuilla viestittävät merisotilaat ovat historiaa. 80-luvulla oli PO I merenkulkulinjalla vain 3 tuntia ko. aihetta ja kouluttaja häipyi alkusävellysten jälkeen.... . Merivoimat viestittänevät edelleen lipuillaan. Esim. "Bertta"-lippu mastossa kielii ammunnoista tai "lastaan/puran räjähtävää materiaalia"-Tupakointi kannella ja alueella kielletty etc.! Ei muista enää... .

Juuri näin, bertta nostetaan tämän lisäksi myös kun suoritetaan polttoainetäydennystä ja tupakointi tietysti kielletty silloin.

 

edit: Typot pois

edit2: moi

[Guest OldCrow]

Jep Sanla wörkki myös minun aikaan. Yleensä radistit hoitivat liikenteen, pienemmillä kipoilla myös ohjailusta vastaavat. Mutta ei enempää sotavaltion jutuista  .

 

Täällä on signaalilamppuja ja -lippuja, kun en muuta löytänyt  :

 

 

[Teemu Lokka 53]

Merivalvontaa tehneenä on tää asia tuttu. 02/03 jäätalvena olin intissä ja silloin oli nää stemnitsat plus muut jotka aihetutti kohua, olivat muuten ainoita "hyväkuntoisia" aluksia jotka matkasivat venäjälle. Sinäkin talvena oli joka päivä paritusinaa paatteja aina jumissa jäissä suomenlahdella.... Niitä sitten Kapitan Sorokin ja kumppanit yrittivät jeesata sen minkä kerkesivät.

[Guest Masa]

Kysymys yksintertaisuudessaan näky otsikossa, mutta tässä vielä tarkennus: Eli miten laivat (tai no... te kaikki viisastelijat, laivojen ohjaajat eli kapteenit tai peräsmiehet) kommunikoivat? Onko laivaliikenteessä käytössä jonkinlaista "lennonjohtoa"? Kertovatko vaan potskit toisilleen, esimerkiksi "Me tullaan sitten täältä niemen takaa, että kääntäkääs se Viikinki romunne nevadaan siitä meidän edestä!"? Kommunikoivatko (=puhuvatko) pikkupaatit isompien autolauttojen kanssa? Kiitän erittäin muhevasti kaikkia auttaneita 

 

Taitaa jo kaikki olla sanottukin, mutta kerta kiellon päälle.

Hyvän kuvan meriliikenteen kommunikoinnista saat kun laitat skannerin kuuntelemaan meri-VHF-kanavia. Erityisesti oman alueesi VTS-sektorien raportointikanavat kannattaa olla kuuntelussa, niin tiedät ketä tulee ja menee alueella. Luotsin taajuudet mukaan kanssa.

Kun sen lisäksi laitat AIS-kanavat kuunteluun ja kytket tietokoneeseesi, saat suht hyvän meritilannekuvan alueeltasi.

Kun sitä vertaa siihen kuvaan, mitä esim. Merivartiosto ylläpitää, puuttuu sinulta enää vain tutka ja kamerat. Niin ja ne NV:t ja heko, joilla mennään lahkeet paukkuen katsomaan, jos on syytä käydä katsomassa lähemmin.

 

AIS on pakollinen varuste jo suht pienessäkin laivassa, ja se on monessa mielessä parempi kuin tutka, joskin luonnollisesti tietyi rajoituksin (joita tutkallakin on). Ovat rinnakkaiset systeemit. AIS antaa käytännössä reaaliaikaisen kuvan laivojen liikkeistä, se kun päivittää joidenkin sekuntien välein sitä laivan statusta. Sijainnin lisäksi laiva broadcastaa (suomi on hieno kieli) nimensä, nopeutensa, suuntansa, ja useimmiten sekä lähtö- että määräsatamansa.

 

Tuossa aiemmin annettiin jo linkkejä ihan hyödyllsiin lähteisiin, esim. noiden VTS-jaksojen suhteen.

[Arne Wallen 72]

Muuten edelliset vastaukset ovat olleet ansiokkaat, tutkaa ei kuitenkaan kannata ajatellakkaan AIS systeemin vertaiseksi, nimittäin jos jonkun AIS stoppaa tai ei ole olemassakaan tutka näyttää kuitenkin jonkun kuvan.

Eli tutka ja VHF ovat ekana sitten kaikki muut hienoudet,missään vaiheessa unohtamatta vahdin silmät.

Ihmistä siellä tarvitaan vielä 100  vuotta mikäli turvallisuutta ajatellaan.

Siellä joskus olleena.

[Otto Nieminen 0]

No kiitos kaikille vastauksista! Nyt ainakin tiedän miten laivat kommunikoivat, ja vieläpä moneen kertaan  KIITOS 

[Guest sikkesakke]

Mainittaoon vielä että tämä "kommunikointi" koskee vain laivoja, ja merellä. Täällä sisävesillä ei otella yhteyksiä mihinkään, vaan on yleiset säännöt kuka väistää yms. Täälläpäin kulkee kyllä laivojakin, joista muistaakseni soitetaan kännykällä kanaville, että pääsevät suoraan sisään&ulos. Omalla veneellä ollaan parhailaan 2 tuntia odotettu, joskus on päästy aivan suoraan kanavaan.

[Guest Masa]

Muuten edelliset vastaukset ovat olleet ansiokkaat, tutkaa ei kuitenkaan kannata ajatellakkaan AIS systeemin vertaiseksi, nimittäin jos jonkun AIS stoppaa tai ei ole olemassakaan tutka näyttää kuitenkin jonkun kuvan.

Eli tutka ja VHF ovat ekana sitten kaikki muut hienoudet,missään vaiheessa unohtamatta vahdin silmät.

 

Olet oikeassa, mitä tulee tuohon järjestykseen. Sillä sitä mentiin ennen AIS:n tuloa, kunnes sitten kypsyttiin niihin tutkan puutteisiin.

 

AIS kehitettiin mm. siitä syystä, että se parantaa sitä tilannetietoisuutta, minkä tutka ja radio olivat siihen asti antaneet. Jokainen tutkakuvaa täällä rannikolla seurannut tietää, että sekään ei ole mitenkään täydellinen. Aavalla merellä asia on jo paremmin, mutta rannikolla jossa on saaria yms. ylimääräistä, kuvasta on aika ajoin vaikea erotella laivakaikuja muista kaiuista. Puhumattakaan siitä, että tutkasignaali menee Line of sight, ja siten saaren takana oleva botski on hyvin piilossa laivan tutkalta. AIS toimii 156MHz:lla, jossa signaali kuuluu saaren takaa erinomaisesti, ja siinä se tilannekuva perustuu ei mittaukseen vaan siihen infoon, jota se laiva lähettää. Eli vastaanottoon riittää simppeli ympärisäteilevä antenni, jossa ei ole liikkuvia osia.

 

Joskus kesäaikoina kun olen AIS:ia pyörittänyt, olen omakohtaisesti huomannut senkin, että viranomaiset aktiivisesti vertaavat tutka- ja AIS-kuvaa, ja jos paatti ei näy AIS:ssa, siitä kyllä sille ilmoitetaan. AIS kun on pakollinen varuste yhtään suuremmissa paateissa.