Pelikaani turbiinissa ?

[Jaakko Kuusisto 3]

BLUE 1 jäi kentälle.

 

jäätyminen

[Mikko Isoviita 0]

"En mä mikään Jumala ole, mä olen lentäjä..."

[Guest juhake]

"Nää on just näitä metiorolog... meteorologisia hommia."

[Guest Turvamies]

En kyllä ihmettele yhtään, vaikka jäätyikin. Täällä satoi koko päivän erittäin jäätävää tihkua noin -10 asteen (kentällä aina vähän lauhempaa) lämpötilassa, joka napsahti ainakin auton tuulilasiin kiinni, kuin pikaliima. Kyllä oli jääskrapalla töitä.

Ottikohan kone yöksi hallipaikan ?

[Mika B Virolainen 0]

"Nää on just näitä metiorolog... meteorologisia hommia."

 

no et sinä niistä mitään ymmärrä!  

[Kai Krause 0]

Voiko moottoreihin muuten suihkuttaa mitään jäätymistä estävää ainetta ja olisiko siitä mitään hyötyä vaikka pystyisikin? Olen joskus miettinyt asiaa, kun katselee jäänesto-operaatiota jossa moottorit jätetään käsittelemättä ja jos sinne on pyryttänyt lunta niin joku kenttämiehistä kompii sinne sitä käsin kauhomaan pois. Tuollainen jäätävä tihku on varmaan on aika hankala ongelma.

 

Kai

[J-P Pietarila 0]

Ei voi moottoreihin kyllä suihkuttaa mitään jäänesto/poistoaineita.

Kyllä on monesti ollut moottori jäässä/lumessa, jos näin käy niin lämmitys laitteella vaan sulattelua. Joskus joutunut sulattelemaan moneen kertaan saman moottorin lavat kun on tullut oikein sakeaa lunta tai sitten jäätävä tihkua. Helpointa käyttää kahta lämmitys laitetta ja jättää ne puhaltamaan moottoriin vapaasti aina lähtö/käynnistys hetkeen asti. Jos sitä lunta on vain imuaukon kohdalla niin sen voi kyllä käydä kädellä putsaamassa.

 

[Jaakko Kuusisto 3]

olenpa kuullut ja nähnyt, että  välilaskun aikana, hyvin kylmissä olosuhteissa, on moottorin ulkokehä jäähtynyt/supistunut  liiaksi niin,  että turbiini hankaa kiinni ulkokehään.

Pidempi sisäosien jäähdytys, lisäodotus pakkasessa, on supistanut moottorin käyntivalmiiksi.

Tämä ilmiö esiintyi mm. Fokkereissa.

 

 

[Guest romurallye]

Turbiinimoottorissa lienee pyörivien osien ja kiinteiden osien välys todella pieni.  Kun en noita vekottimia sen syvällisemmin tunne niin kysyä pitää, että minkähänsuuruisista välyksistä siinä lieneekään kysymys ?  - siis silloin kun kaikki moottorin osat ovat samassa lämpötilassa.

 

 

 

 

- Jukka

[Jaakko Kuusisto 3]

Turbiinimoottorissa lienee pyörivien osien ja kiinteiden osien välys todella pieni.  Kun en noita vekottimia sen syvällisemmin tunne niin kysyä pitää, että minkähänsuuruisista välyksistä siinä lieneekään kysymys ?  - siis silloin kun kaikki moottorin osat ovat samassa lämpötilassa.

 

 

 

 

- Jukka

 

Hyvä kysymys 

[Nils Rostedt 13]

Tuli hiljattain luettua tosi mielenkiintoista kirjaa suihkumoottorien kehityksestä. Tuo välys on todellakin aivan oleellisen merkittävä moottorin hyötysuhteen ja polttoainetaloudellisuuden kannalta.

 

En muista oliko kirjassa mainittu lukuarvoja. Sen sijaan kerrotaan Active Clearance Control- säätömenetelmästä, jolla nykymoottoreissa pystytään säätämään ko. välystä käynnin aikana. Toistaiseksi tämä tapahtuu ohjaamalla jäähdytysilmaa turbiinikuoren ympärille joko enemmän tai vähemmän, jolloin kuori kutistuu tai laajenee ja välys pidetään tällä tavoin hallinnassa. Tämä menetelmä on kuitenkin melko hidas, joten isoja nopeita tehomuutoksia varten pitää jättää pelivaraa välyksissä.

 

Tutkimusvaiheessa on erilaisia menetelmiä, jolla voitaisiin nopeasti muuttaa turbiinikuoren läpimittaa ja tällä tavoin pitää välys vielä nykyistä pienempänä.

 

Löysin Googlen avulla mm. tämän NASA-raportin, jossa aihetta käsitellään - ko. raportti on vielä lukukelpoinen ilman lentokoneinsinööritutkintoakin    Ko. paperissa  puhutaan ymmärtääkseni noin 0,5 mm minimivälyksistä (0,015 tuumaa) mutta sanotaan myös että lämpö- ja epäkeskoilmiöiden vaikutukset olisivat noin 0,8 mm (0,03 tuumaa).

 

PS: Jaskan mainitsemaan Fokkerissa tavattuun ilmiöön löytyy em. raportissa toinenkin selitys: Jos moottori lennon jälkeen jäähtyy epäsymmetrisesti, se voi taipua niin paljon että tapahtuu hankausta. Tämä voi raportin mukaan tapahtua esim. siten että moottorista säteilevän lämmön lämmittämä ilma nousee ylöspäin ja pitää mottorin yläosan lämpimänä, kun taas alaosa jäähtyy nopeasti. Enpä tiedä, onko tällä mitään tekemistä Fokkerin kanssa, mutta kaikenlaisia mielenkiintoisia ilmiöitä näihin näköjään liittyy 

 

[Jarmo Kempas 0]

Aiheesta on ilmestynyt vuonna 2003 myös suomenkielinen oppikirja "Suihkumoottorit".

 

Kirjan tekijä on Reino Koivisto.

Kirjan julkaisija on Opetushallitus http://db3.edu.fi/verkkokauppa/tiedot.asp?tuotenumero=1160010.

ISBN 952-13-0607-6

Sivuja kirjassa on himpun yli kaksisataa.

 

t. JarmoK

[Jaakko Kuusisto 3]

Enpäs tiedä, mutta Fokkereissa tuo ilmiö esiintyi pakkasella .

[Markus Laitila 0]

PS: Jaskan mainitsemaan Fokkerissa tavattuun ilmiöön löytyy em. raportissa toinenkin selitys: Jos moottori lennon jälkeen jäähtyy epäsymmetrisesti, se voi taipua niin paljon että tapahtuu hankausta.

 

Eikös tämän takia potkuriturbiinikoneita, joissa on Garrettin moottorit, jäähdytellä tyhjäkäynnillä jonkun aikaa ennen sammutusta? Ja sitten vielä sammuttamisen jälkeen miehistö pyörittelee potkureita käsin. Esim. Malmilla oleva Turbo Commander.

 

   Make

[Juha Ritaranta 955]

Eikös tämän takia potkuriturbiinikoneita, joissa on Garrettin moottorit, jäähdytellä tyhjäkäynnillä jonkun aikaa ennen sammutusta? Ja sitten vielä sammuttamisen jälkeen miehistö pyörittelee potkureita käsin. Esim. Malmilla oleva Turbo Commander.

 

   Make

 

Jees, jos pitää pikapuoliin käynnistää sammuttamisen jälkeen. Ja sama pätee myös jopa Honeywellin (ent Garrett, omaa sukua AiResearch välissä taisi olla Allied Signal) TFE731-suihkumootoreihin. Tai ainakin päti niihin dash-numeroihin, jotka olivat käytössä HS.125-sarjan koneissa. Sen sijaan esim. Falcon 900:ssa on hiukka hankala pyöritellä sen keskimmäisen moottorin fania...

[Jaakko Kuusisto 3]

Mitäs sitä pyörittelemään koko paussin ajan.

Menee kaffelle ja antaa ajan kulua, so. kylmä supistaa koko höskän.

[Juha-Matti Keränen 3]

Mitäs sitä pyörittelemään koko paussin ajan.

Menee kaffelle ja antaa ajan kulua, so. kylmä supistaa koko höskän.

 

Siinäpä se onkelma onkin. Jos siis puristaa väärästä paikasta ja on liian vähän aikaa!